Syntymäpäiväkakku

Nuori lääkäri -lehti täytti sopivasti 50 vuotta lokakuussa. Vuosijuhlanumeroon toivottiin kakkua. Tällainen syntymäpäiväkakku siitä tuli.
Sokerimassaa myydään nykyisin useimmissa kaupoissa, myös hyvä marsipaanimassa toimii kuorrutteena. Sokerimassaa on hyvä varata reilusti, kakun korkeudesta riippuen siihen menee 500-750 g. Kilon paketista jää tähteeksi, mutta kakku on helpompi kuorruttaa, kun kaulittu levy on riittävän suuri. Tiiviisti säilytettynä massa säilyy jonkin aikaa seuraavaa kertaa varten, vakumoituna varmasti. Sokerimassan alle täytyy laittaa joko hilloa tai mieluiten voisokerikreemi eristeeksi, muutoin massa ei tartu kakun pintaan ja toisaalta massa alkaa sulaa ja repeillä.
Pain de genees on klassikkokakkupohja, joka sopii erityisesti moussekakkujen pohjaksi. Se on loppujenlopuksi helppo tehdä vaikka grammamäärät saattavat hirvittää. Yhtään säännöllisesti leipovan kannattaa hankkia talousvaaka, punnaaminen helpottaa leipomista ja kakut ja piirakat onnistuvat paremmin. Pain de geneesin tilalle voi tehdä tavallisen kahden munan kakkupohjan. Alla olevalla kakkupohjan ohjeella kakku paistuu lätsähtämättä ja pysyy kuosissaan myös kakkua täyttäessä.
Sokeri- ja marsipaanimassat ovat makeita, samoin voisokerikreemi. Täytteistä kannattaa tehdä raikkaita ja vähäsokerisia. Käytin näissä maustettuja rahkoja, enkä lisännyt sokeria. Maustamattoman rahkan kanssa pieni sokerimäärä voi olla paikallaan.

Neljän munan suklaakakkupohja 

Punnitse kananmunat. Kerro munien paino 0.7:llä ja lisää sen verran sokeria. Vaahdota hyvin. Kääntele sokerin painon verran siivilöityjä vehnäjauhoja joukkoon, mutta korvaa noin 20 g vehnäjauhoista kaakaojauheella. Voit lisätä jauhoihin 1 tl leivinjauhetta, mutta se ei ole välttämätöntä.
Kaada seos vuokaan, jonka pohjalla on leivinpaperi ja vuokan reunat on voideltu (vuokaspray on kätevin). Paista n. 180 asteessa, kunnes tikkuun ei tartu enää taikinaa. Jäähdytä ja halkaise.

Pain de genees 
2 pohjaa

315 g kananmunaa
85 g mantelimassaa
35 g hienonnettua pistaasipähkinää
35 g hienoa sokeria
55 g voita kuumana
30 g jauhoja
2 g leivinjauhetta

Vaahdota munat ja sokeri. Lämmitä mantelimassa mikrossa ja lisää vaahtoon pienissä erissä vatkaten, kunnes sekoittuu. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita pieni osa muna-mantelivaahdosta voin joukkoon ja lisää se loppuun massaan. Kääntele kuivat aineet joukkoon. Jaa kahteen vuokaan ja paista 180 asteessa noin 15 minuuttia.

Mangopassionmousse

2 dl rahkaa, myös maustettu rahka käy
2.5 dl kuohu- tai vispikermaa
1 pussi Knorr mangopassionmoussejauhetta
(1 rkl vaniljakreemijauhetta)
3-4 passionhedelmän sisus

Vatkaa kerma moussejauheen kanssa vaahdoksi, lisää rahka ja sekoita. Lisää vaniljakreemijauhetta, varsinkin, jos käytät enemmän kermaa ja täytettä pitää olla enemmän, kreemijauhe auttaa hyytymään. Toisaalta passionhedelmän hapot myös hyydyttävät. Halkaise hedelmät ja kaavi hedelmäliha täytteeseen, sekoita.

Valkosuklaanougatmousse

2 dl rahkaa, maustamaton tai maustettu
2.5 dl kuohu- tai vispikermaa
1 pussi Knorr valkosuklaanougatmoussejauhetta
3 limen mehu
(1 rkl vaniljakreemijauhetta)

Tee samaan tapaan kuin mangopassionmousse.

Kokoa kakku puhtaaseen irtopohjavuokaan. Käytä reunakalvoa tai vuoraa vuoka leivinpaperilla, kakku on helpompi irrottaa. Leikaa pohjalle pyöreä leivinpaperi, johon jätät "hännän", jolloin valmis kakku on helppo vetää tarjoilualustalle. Kostuta alin kerros muutamalla rkl:lla maitoa. Levitä sille toinen täytteistä ja paina päälle seuraava kakkukerros, kostuta taas maidolla. Laita päälle viimeinen kakkukerros ja kostuta kevyesti. Laita päälle paino ja kakku muutamaksi tunniksi, mielellään yön yli tekeytymään.

Voisokerikreemi

225 g voita
1 paketti tomusokeria
1-2 rkl kuumaa vettä

Vatkaa pehmeä voi vaahdoksi. Lisää tomusokeri vähitellen samalla vatkaten. Lisää lopuksi kuumaa vettä ja vatkaa hetki. Kreemin voi myös värjätä ja maustaa.

Poista kakku vuoasta. Levitä kreemi tasaisesti kakun päälle. Kaaviloi valmis sokerimassa (käytä hiukan tomusokeria, ettei tartu, silikoni- tai muu leivonta-alusta on paras) mahdollisimman suureksi ympyräksi. Se saa olla reilusti kakkua suurempi. Nosta kuorrutus varovasti kakun päälle ja aloita tasoittamaan sivelevin liikkein päältä sivuille samalla pyörittäen kakun ympäri, jolloin massa asettuu kakun päälle ilman ryppyjä ja vekkejä. Leikkaa ylimääräinen massa pois ja siisti reuna vaikapa marsipaanityökalulla.

Koristele haluamallasi tavalla. Kakun kuviot on tehty elintarvikeväreillä leikkaamani sabluunan avulla pensselillä maalaten, kynäruiskuni ei valitettavasti suostunut toimimaan.

Syntymäpäiväkakkuja

Sain pitkästä aikaa toimeksi annon pariin kakkuun. Kakkuja on mukava leipoa ja nyt testasin uusia oppeja moussen valmistuksessa. Liivatteen kanssa pelaaminen vaatii rohkeutta: aina olisi vara vähentää, mutta sisu menee kaulaan, jos kakku ei hyydykään? Testit jatkuvat sillä saralla...

6 munan kakkupohja, täytteenä sekä raparperilla että mansikalla maustettua valkosuklaamoussea, hiukan vähäsokerista mansikka- ja raparperihilloa. Mauttomiin ulkolaisiin mansikoihin saa makeutta ja kauniin kiillon hyytelösokerilla.

Suklaapohjaisen kakun välissä hyvin vähäsokerinen limemousse kermasta ja rahkasta sekä passionmousse. Keskimmäinen kakkupohja on pain de genees-taikinasta.

Kuorrutteen alla on mansikalla maustettu voikreemi. Kuorrutus marsipaania. Pikkuisen kimalletta.

Sivutuotteena pain de genees-pohjainen (kananmunia, marsipaania, pistaasipähkinää sisältävä kuohkea pohja) valkosuklaa-mansikka-raparperimoussekakku. Kakuista tykättiin, ja taisivat olla sopivan kokoisiakin. 

Postaukset laahaavat nyt pahan kerran jäljessä, ja monta kivaa ohjetta taitaa pölyttyä laatikkoon. Mihinkä se aika oikein katoaa, saisi viikossa olla yksi päivä lisää...

Marenkikakku

Pitihän tämä kakku testata, kun se G R&V: n 8/12 numeron kannessa poseerasi niin houkuttelevana. Kakkua nautittiin hyvässä seurassa joulunalusistujaisissa. Täytteen mausteita tuunasin, kun se ennen kakun kokoamista oli kovin aneemisen makuinen, ehkä liiaksi kardemummainen. Bulgarian jogurtin sijaan käytin turkkilaista jogurttia, enkä laittanut vettä.

Jäädytetty marenkikakku

6 valkuaista
2 dl sokeria
1/2 tl etikkaa
50 g tummaa suklaata

täyte:
1 tlk (500 g) turkkilaista jogurttia
6 keltuaista
1 dl sokeria
2.5 dl maitoa
1 rkl espressokahvijauhetta
1 tl kardemummaa
3 rkl maizenaa
20 g voita
2 dl kuohukermaa
loraus konjakkia
loraus Amarula-likööriä
2 kaffirlimetin lehteä

Erottele valkuaiset keltuaisista. Vatkaa valkuaisia; kun ne alkavat vaahtoutua, lisää sokeria ja etikka. Vatkaa kovaksi vaahdoksi, noin 8 minuuttia. Piirrä kahdelle leivinpaperille n. 18 cm ympyröitä ja jaa taikina niille, älä levitä. Sulata 50 g suklaata, esim. mikrossa. Jaa sula suklaa marenkikasojen päälle ja tasoita marengit pyöreiksi kakuiksi. Kypsennä kiertoilmalla 100 asteessa 11/2 tuntia. Jäähdytä.

Valuta jogurtti suodatinpussissa tiiviimmäksi, noin puoli tuntia. Laita keltuaiset, sokeri, maizena, kahvijauhe ja kardemumma kattilaan, lisää maito sekoittaen. Jos haluat käyttää kaffirlimetin lehteä, laita seokseen kypsennyksen ajaksi ja poista ennen kakun täyttämistä. Kuumenna seosta sekoittaen, kunnes seos kuplii muutaman kerran ja paksuuntuu, nosta sivuun. Lisää voi. Anna jäähtyä. Lisää jäähtyneeseen massaan jogurtti. Tässä vaiheessa lisäsin konjakkia ja likööriä.

Laita kakkupaperi marenkilevyjä kookkaampaan irtopohjavuokaan, ensimmäinen markenkilevy ja kolmannes täytteestä. Jatka, kunnes kaikki ainekset on käytetty. Peitä ja pakasta yön yli. Ota hyvissä ajoin ennen tarjoilua huoneenlämpöön (1-2 tuntia), koristele ja nauti.

Täytteen maut tiivistyivät pakkasessa, kahvin maku oli mukava, mutta minusta kardemummaa oli liikaa. Täytyy soveltaa ohjetta, ja tehdä kakku toisenlaisilla mausteilla. Koristelin kakun tryffeleiden sijaan suklaa- ja tiramisukuorrutetuilla kirsikoilla.

Hello Kitty 1 - 0 ?

Pitkästä aikaa pyydettiin kakkua erään neidin syntymäpäiville. Hello Kitty on edelleen kaikkien pikku prinsessojen huulilla ja monessa blogikeittiössä näitä kakkuja onkin tehtailtu lukeamaton määrä, minulle kerta oli ensimmäinen. Blogirealitya tämäkin: Hello Kitty meinasi viedä voiton.

Toiveena oli laktoositon 20 hengen kakku, jossa mansikkaa ja vadelmaa, reunat kermavaahtoa kaksivärisin pursotuksin ja päällä siis itse HK.
Minähän teen aina reilun kokoisen kakun, ettei vaan lopu kesken; 8 munaa tällä kertaa. Tavallinen ja suklaapohja vuorotellen, eri kerroksissa lemon curdia, mansikkaa ja vadelmaa ja moussena lime-kaffirlimetin lehti-maustettu bavaroise, jossa laktoosittoman kerman lisäksi rahkaa.

Tähän asti kaikki olikin helppoa (jätän kertomatta hillon keittelyt ja jäähdyttelyt), kunnes kaulitsin pinkiksi värjätyn sokerimassan. Se tarttui alustaan silläaikaa, kun levitin kakun pinnalle voikreemiä (laktoosittomasta margariinista tehty)! Pari ryppyä ja reikää sain oikaistua ja peitettyä koristeilla. Sitten laktoositon kerma näyttikin olevan vähissä ja kakku melko korkea. Mangopassionmousse-sively kakun kylkiin näytti surkealta, keltaiselta. Kello 21.30, kaupat kiinni. Onneksi lähi-Siwassa olikin Eila-kermaa, huh.
Tulihan ne pursotuksetkin jokseenkin kohdilleen, kun olin taistellut HK:n muotojen kanssa, ei lähellekään priimaa, mutta pakko hyväksyä. Viimeiset nonparellit ja kimalteet, kuvat kehnossa valossa klo 23.
Vaan eipä mahtunut kakku minkään kakkukuvun alle!
Hätä keinot keksii; grillitikut kakkuun ja kupu (onneksi ultrakevyt) killumaan niiden varaan. Alareunassa riittävästi tuuletusaukkoa, ettei sokerimassa ala sulamaan, mutta kuivaako kermavaahto? Sitä ei tiedä kuin juhlaväki.

Paljon onnea Titta 4 vee!

Kakkulahja - lahjakakku ystävälle

Sain jokin aika sitten mieluisen juhlakutsun ja tilaisuuden ideoida ja leipoa kakku, jälkiruoaksi 20 hengelle. Parempi tehdä reilun kokoinen, kuin liian pieni. Toisaalta vähemmän makea kakku tekee paremmin kauppansa ja imelämpi kakku taas riittää useammalle. Ensinmainittu mieluummin. Kun aikaa on riittävästi täytteiden hyytymiseen, niistä voi tehdä raikkaampia ja käyttää myös vähemmän liivatetta. Kiireessä mousseen voi lisätä suklaata, jolloin se jähmettyy paremmin, tosin lopputulos on raskaampi ja makeampi. Tähän vähälaktoosiseen kakkuun päätyi suosikkimakujani limeä ja passionia.

Kaksi 6 munan pohjaa, toinen kaakaoinen, paistettuna pellillä kääretortun tapaan, yhteensä 4 kerrosta. Tasaamisen ja siistimisen jälkeen jäävistä reunapaloista voi tehdä vaikkapa cake popseja.
Jokin aika sitten halusin testata, saako omenasoseesta vihreää. Ostin vihreistä vihreimpiä omenia, jotka hyvinpestyinä lohkoin kuorineen kattilaan ja pienen vesitilkan kanssa keitin soseeksi ja siivilöin. Tuli hailakan vihreää. Kakun väliin laittaessa lisäsin soseeseen tipan vihreää pastaväriä ja hiukan glukoosia makeudeksi.

Limetäyte
1 prk valkosuklaa-limerahkaa notkistettuna
2 dl kuohukermaa vaahdotettuna (+ 1 rkl vaniljakreemijauhetta, voi jättää poiskin)
2 limen kuori + mehu
1/2 dl glukoosia (sokerikin käy)
2-2.5 liivatelehteä

Kuumenna limemehu ja sekoita siihen liotetut liivatelehdet. Vatkaa kaikki ainekset yhteen.

Passiontäyte
1 prk sitruunarahkaa notkistettuna
4 dl kuohukermaa vaahdotettuna (+ 2 rkl vaniljakreemijauhetta, voi jättää poiskin)
3 passionhedelmää + tilkka vettä
1 pss mango-passionmoussejauhetta (Blå Band)
1 dl maitoa
4-4.5 liivatetta

Sekoita mango-passionjauhe ja maito ja vatkaa vaahdoksi.
Kaavi passionhedelmien sisus kattilaan ja lisää tilkka vettä, keitä hetki kasaan. Seos paksunee selvästi. Siivilöi ja lisää liivatteet.Vatkaa kaikki ainekset yhteen.

Pohjat kostutin maidolla (laktoositon).

Kakku on kääritty kelmuun, parin tunnin viilennyksen jälkeen mousset ovat sen verran hyytyneet, että päälle voi laittaa painon, jotta kakun saa painumaan tasaiseksi. Tällä liivatemäärällä sai hyvin muodossaan pysyvän kakun, joka marsipaanikakun kyseessä ollen on oleellista. Liivatteen määrää olisi varaa vähentääkin.

Kakku on kuorrutettu punaisella marsipaanilla, tarttumapintana kreemi (250 g pehmeää voita ja 500 g tomusokeria vatkataan vaahdoksi, lopuksi vatkataan joukkoon 1-2 rkl vettä). Nauhat ja "kukat" myös marsipaania, hiukan kimalletta ja helmiäistä ruiskumaalaten.

Täytteet olivat raikkaat ja kakku oli juhlaväen mieleen. Ennen kuin tähän päästiin, nautittiin erittäin runsaasta vartavasten paikan päälle hankitun nuoren kokkilupauksen Samin loihtimista upeista herkuista!

Ja ennen ähkyä kyllä reippailtiin upeassa syyssäässä pitkin Joensuun rantoja. Matkan varrelle oli järjestetty tankkauspiste. Maalissa odotti kaikkien yllätykseksi tankotanssitreenit! Onpahan tuokin - raskas laji muuten - kokeiltu! Taidettiin selvitä suhteellisen vähin mustelmin ja nirhaumin.

Lahjusten joukossa oli tällainen hauska kännykän lisuke entisajan luuria kaipaaville! Tosi hauskalta näyttää varmasti töissä ja kaupungilla!

Ystävyys on parhaimmillaan sitä, kun pitkänkin ajan päästä tiet taas kohtaavat, voidaan jatkaa siitä mihin viimeksi jäätiin!

Kiitos kaikille upeille naisille, vanhoille ja uusille tuttavuuksille; seuraavaa kohtaamista odottaen!

Kiitos Anne ja huoltojoukot!

Kerran vielä: ONNEA!

Siivet elämään

Elämään tarvitaan siivet ja juuret ja unelmat suuren suuret...
Tapasin kurssikaverini vuosien takaa Tiukanlinnan kokkikursseilla viime talvena. Varmaan ainut yhdistävä tekijä opiskeluaikoina oli yhteinen vuosikurssi ja tuleva ammatti. Mutta tänään tiensä kulkijoita - kumpainenkin siperiansa käyneet - yhdistää intohimoinen suhde ruokaan! Sattumoisin sitten aurinkoisena päivänä eräänä tiet taas kohtasivat - ruokaostoksilla varmaan- ja sain vienon pyynnön leipoa pari kakkua.


Tyttären rippijuhlaan toiseksi kakuksi toivottiin perinteistä marjaista kermakakkua.


Kuuden munan kakun täytteenä on raparperi- ja omenahilloa sekä mangopassion- moussea (siinä kermavaahdon lisäksi turkkilaista jogurttia ja sitruunarahkaa). Mansikoita ja mustikoita vielä väliin. Kaksiväriset pursotukset hiukkasen ylivatkatulla kermavaahdolla - kermakakkuja ei ole tullut tehtyä aikoihin. Muutama mansikankukka vaahtokarkin makuisesta massasta.


Suklaapohjainen kakku täytettiin valoksuklaanougatmoussella sekä suklaamoussella ja kuorrutettiin marsipaanin-sokerimassan seoksella. Yllättäen massa halkeili, jota ei ole tapahtunut sitten kuivahtaneiden Tiimarin sokerimassojen. Eipä ollut lisää massaa saati aikaa tehdä uutta kakkua! Kyllä harmitti!


Ruiskumaalasin kakun helmiäishopealla ja kukitin kakun runsaammin hortensiankukilla. Kukat vaahtokarkin makuista massaa, ruiskumaalilla hiukan lisävärjättynä, keskellä sokerihelmi. Alla sulasta kondiittorin sokerista vedettyä vyyhteä, kuten Ainonkin kakussa.
Hiukkasen jännitti kommentit ei niin täydellisen ulkonäön ja maun suhteen, mutta ilokseni sain tuoreeltaan vuolaat kehut!
Lämpimät onnittelut siipiään levittelevälle Annalle ja koko perheelle!
Ja eiköhän sitä jonkin hellan ääressä vielä tavata...

Kuules Aino, Aino, Aino, Aino

Ihanaisen, pellavapäisen kaunokaisen, kummityttöni rippijuhlia vietettiin tänään; kirkonmenojen jälkeen siirryttiin notkuvien herkkupöytien ääreen. Ähky on vieläkin!
Kummitädiltä pyydettiin isoa kakkua, ja sellainen 9 munan marsipaani-sokerimassakuorrutteinen saikin
viimeiset koristeet ylleen juhlapaikalla.


Kaikkea ei jaksanut millään maistaa; ihanan suussasulavaa kääretorttua, vadelmajuustokakkua, erilaisia muffinsseja, macaroneja, kuivakakkuja, pikkuleipiä... Ainolta käy kätevästi niin leivonta kuin traktorihommatkin.


Makeiden palojen lomassa kanasalaattia, kotitekoisia karjalanpiirakoita, sienipiirakkaa... Taisi äippä ja mummokin vähän auttaa.


Kakku edestä. Hortensian kukat vaahtokarkin makuisesta massasta silikonimuotilla eri väreissä, vaaleanpunaisten kukkien reunoja värjäsin vihreäksi elintarvikevärillä ruiskumaalaten ja toisinpäin. Sokerihelmi keskustassa juhlistaa kukkia.


Ja kakku takaa. Pintaan on ruiskumaalattu helmiäistä, päälle siroteltu aavistus vielä kimalletta. Kukkien alla on sulatetusta kondiittorinsokerista vedettyä vyyhteä, sormiparoilla oli kuumat oltavat, ensi kerraksi täytyy hankkia paksummat hanskat!


6 munan suklaakakkupohjan leikkasin kolmeen osaan, tavallisen 3 munan kakkupohjan värjäsin vaaleanpunaiseksi. Välissä raparperi-, omena- ja aprikoosihilloa, mangopassionmoussea sekä valkosuklaanougatmoussea, molemmissa kermavaahtoa, turkkilaista jogurttia sekä maustettua rahkaa, vähän liivatettakin.
Onnea ja halauksia Ainolle!

Yhtä juhlaa!

Monen kodin kiireinen ja stressintäyteinen kevät on tänään saanut täyttymyksen; ehkä tavallisesti niin arkinen, turvallinen ja monenlaista elämää nähnyt asumus on nyt puunattu ja parhaimpiinsa pukeutunut, valmiina ottamaan vastaan juhlaväkeä. Ylioppilaat ja muut valmistuneet ovat tänään ansaitusti sankareita! Yksi etappi on suoritettu ja elämä edessä!

En onneksi tänä vuonna joutunut pelkästään vieraan osaan, vaan sain osalistua hiukan muutaman juhlan tarjottavien valmisteluun.


5 munan gluteeniton kakku sisältäen mangopassion- ja valkosuklaanougatmoussea,  limecurdia ja passionpureeta. Hortensiankukat vaahtokarkin makuista kaulintamassaa, lakki sokerimassaa ja marsipaania. Kakku on kuorrutettu marsipaanilla ja suihkutettu helmiäisellä.


Kukkien keskustaan on liimattu nonparelli.


Koristelu pikeeriä, lyyrasabluuna on leikattu kirurgin veitsellä muovitaskun palaseen ja ruiskumaalaus kultavärillä.


Ruusua ja liljaa. Kulta on vaikea kuvattava.
















Ruiskuppeja savuporo- ja kylmäsavulohitäytteellä.





Eräälle erityiselle ihmiselle kiitoksena nämä macaronrasiat.


Macaroneissa täytteenä mm. vadelmaganache, laventeli ja maitosuklaa vanhoilla ohjeilla; uusia täytteitäkin tuli kehiteltyä:

Lakritsitäyte
200 g lakritsia
11/2 dl kermaa
1/2 purkkia mascarponea
n. 50 g voita

Laita kattilaan 1/2 dl kermaa ja lakritsit, sulata miedolla lämmöllä, lisää kermaa tarpeen mukaan (eri lakritsit sulanevat vaihtelevasti). Soseuta sauvasekoittimella, sekoita joukkoon mascarpone ja voi.

Mokka
1 purkki mascarponea
100 g maitosuklaata
1-2 tl pikakahvia

Sulata maitosuklaa mikrossa. Sekoita mascarponeen pikakahvimuru ja suklaa.

Passiontäyte
1 purkki mascarponea
1 purkki tuorejuustoa
1 passionhedelmä
1/2 purkkia passioncurdia

Sekoita aineet keskenään.

Pikkuleipiä meni juhliin noin 100 kappaletta, macaronseja lukematon määrä värikoodein :), ruiskuppejakin sekä kukkainen kakku (hortensiakin on suosikkikukkani!)

Oikein oikein paljon onnea ja menestystä kaikille!

Kerro kerro kuvastin...

Äitienpäiväksi sopivasti tämä postaus :). Kansalaisopiston Uusdramatokka-ryhmän kevään näytelmä Lumikki.

 

Hienoa oli taas päästä seuraamaan innostuneen harrastajaporukan työskentelyä Sari Siltavuoren ohjaamana. Monta vuotta on vierähtänyt nopeasti näin sivusta katsoen. Tällä kertaa taustatuen lisäksi sain osallistua pääosan esittäjän puvustamiseen. Hame sinistä taftia, pusero pitsiä, puserossa organzavuori, sinisessä samettiliivissä punainen silkkivuori. Yksityiskohtaisemmat kuvat puvusta edelleen ottamatta...



Pienellä budjetilla pienen porukan produktioissa täytyy olla oivaltava niin lavastuksen kuin muunkin toteutuksen suhteen. Tämä varjoteatteri oli yksi niistä.



Kuningattarella on pahat mielessä.



Yritys toisensa jälkeen...



Trubaduurikääpiö.



Porukka teki lavasteet itse ja haali kasaan myös muun rekvisiitan.



Ja lopulta ei haukattukaan omenaa vaan ensi-illan jälkeen isot palat kakkua! Niitä on muuten tarjolla www.maku.fi-sivulla täytekakkukisassa, käykäähän kannustamassa!

Ja oikea elämä ei ole mustavalkoista: paha äitipuolikin sai kakkua :). Haikein mielin: lämmin kiitos Sarille ja koko porukalle!