Risalamande

Riisipuuron tähteet saa näppärästi käytettyä tähän jälkiruokaherkkuun, joka on Tanskassa hyvin suosittu. Tämä maistuu myös niille, jotka eivät niin puurosta välitä. Kirsikkahillon voi hyvin korvata vadelmahillolla. Ja tämä maistuu muulloinkin, kuin jouluna, suosittelen!

Joulu tuli ja meni. Loman kunniaksi pidettiin vähän blogihiljaisuuttakin. Jouluruuista oisi kyllä jokunen sana sanottavana, voipi sitten ensi vuonna tarkistaa, mitä tuli tehtyä. Niin, keitetty joulukinkku, joka vielä savustettiin, onnistui yli odotusten! Ja jouluruuat tekivät hyvin kauppansa, tähteitä ei jäänyt! Ehkäpä mitoitus oli sopiva...

Risalamande

noin 5 dl valmista riisipuuroa

1 dl maitoa

2-3 dl kuohukermaa

2 tl vaniljasokeria

1/2-1 dl sokeria

(1/2 l Amaretto-likööriä)

rouhittua mantelia

lisäksi kirsikkahilloa

Notkista jäähtynyt riisipuuro maidolla. Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta sokerilla ja vaniljasokerilla. Sekoita kermavaahto puuroon. Tarkista sokeri, lisää tarvittaessa. Mausta jälkiruoka manteliliköörillä. Lisää joukkoon mantelirouhe tai tarjoa se erikseen. 

Vispipuuro valkosuklaalla

Ravintola Urbanin Keittokirja ilmestyi juuri. Siitä enemmän juttua edellisessä postauksessa. Kirja inspiroi minua kovasti ja ehdinkin heti jo yhden reseptin soveltaa. Vispipuuro uudella tvistillä, valkosuklaalla. Enpä olisi itse keksinyt!

Kirjan resepti on mustaherukka-valkosuklaavispipuuro. Jääkaapissa odotteli puolisen litraa puolukkasosetta, joten se päätyi puuroon mustaherukan sijaan. Oman vispipuuroni keitin spelttimannaan enkä lisännyt sokeria laisinkaan, kun tämä oli ihan arkiherkku ja ajattelin, että suklaa antaa sopivasti häivähdyksen makeutta ja tarvittaessa sokeria voi ripotella puuron päälle. Kuvausta varten, kun vispipuuro tuppaa olemaan kovin ei-kuvauksellinen, löytyi jääkaapista tilkka kermaa, jonka vaahdotin ja maustoin pienellä lorauksella vaahterasiirappia. Koristeeksi ripotin vähän lakritsijauhetta, en joutanut paahtamaan valkosuklaata, kuten alkuperäisessä ohjeessa. Ja määrätkin on tässä vähän summittaiset, toisin on alkuperäisen ohjeen! Ehdottomasti hienompaan herkkuun laittaisin sokeria, mutta välillä täytyy keventää. Varsinkin, kun viikonlopun jäljiltä on tuhottu valkosuklaamustikkajuustokakkua...

Puolukka-valkosuklaavispipuuro

5 dl puolukkasosetta
n. 7 dl vett
2,5-3 dl spelttimannasuurimoita
n. 3 kourallista valkosuklaanappeja (ehkäpä reilu 100 g) tai maun mukaan

Kuumenna puolukkasose ja vesi kiehuvaksi, lisää spelttimannasuurimot koko ajan hämmentäen. Keitä puuro pakkauksen ohjeen mukaan kypsäksi. Ota kattila liedeltä, lisää suklaa ja sekoita, kunnes suklaa on kokonaan sulanut. Anna jäähtyä hyvin ja vatkaa kuohkeaksi.

Valkosuklainen vispipuuro toimii ilman sokeriakin! Pieni töräys kermavaahtoa tai tilkka maitoa neutraloi happpoista puolukkaa. Ja lakritsihan sopii tähän vallan mainiosti.

Testatkaa ehdottomasti alkuperäinen resepti! Ja moni muu kirjan resepti! Ai niin, kirjaa voi tiedustella osoitteesta info@ravintolaurban.fi.

Puuro miehen tiellä pitää

Ruispuuro, marjapuuro, rukiinen ja marjainen aamiaispuuro. Tämä aamu valkeni sateisena ja koleana. Uunia ei tarvitse vielä lämmittää, mutta vatsa kaipaa jotain lämmintä. Viikko takaperin aamiainen nautittiin huoltoasemalla Juvalla ja sieltä bongasin Rapion myllyn tuotteita. Mustikat, puolukat ja muut marjat viimeistelevät tämän herkkupuuron.

Ruismarjapuuro

1 l vettä
2.5 dl rouheisia ruisjauhoja (esim. Rapion myllyn rouheinen ruispuurojauho)
pari kourallista jäisiä mustikoita
pari kourallista jäiriä puolukoita
1/2 tl suolaa

lisäksi
jäisiä marjoja, hilloa

Kiehauta vesi, vatkaa ruisjauhot joukkoon ja hauduta puuroa hiljalleen 40-60 minuuttia välillä sekoittaen. Puolen tunnin jälkeen lisää puolukat ja mustikat joukkoon. Mausta puuro suolalla. Tarjoa marjojen ja hillosilmän kera.

Ihanan pehmeä ruispuuro on niin terveellinen aamiainen, että pieni hillosilmä ei ole pahasta! Puolukkapäärynähillo, jota keittelin joku aika sitten, maistuu erityisesti tämän puuron kanssa.

Ohrapuuro uunissa

Puuro, ohrapuuro, uunipuuro. Pikapuuro vai pitkään uunissa haudutettu herkku kokonaisista ohraryyneistä? Valitsin jälkimmäisen. Ensimmäisellä kertaa puurosta tuli kuivakkaaa, eikä se maistunut miltään. Toisella kertaa en mitannut aineita vaan heitin ne pataan summittain. Tuli velliä. Kolmannella kertaa tekele unohtui leivinuunin jälkilämpöön ja lopputulos näytti enemmän maksalaatikolta. Vihdoin löysin ohjeen, jolla syntyi niin hyvää uunipuuroa, että kuljin lusikka kädessä hellan kulmalla jäähtyvän puuroastian ohi pitkin iltaa!
Ja eipä ollut yllätys, että toimiva resepti löytyi Jaakko Kolmosen, Kokkikolmosen kotisivuilta. Olen elänyt ajan, jolloin Tv:n ruokaohjelmatarjonta kulminoitui Kolmosen ja Vanamon Patakakkoseen. Suomen kansaa opetettiin tekemään terveellistä ja maukasta ruokaa perinneruokia vaalien mutta myös eksoottisempiakin eväitä kokeillen. Viime joulun seutuun sattumoisin kanavasurffaillessa törmättiin 1977 taltioituun 'Joulu ennen vanhaan', jossa perinteiset jouluruoat valmistettiin käyttäen entisaikaisia välineitä ja menetelmiä. Ohjelman innoittamana ensi jouluna meidän kinkku kyspyy ensin kattilassa ja lopuksi leivinuunissa. Odotan innolla, sikälikin, kun lapsuudenkodissani kinkku kypsennettiin juurikin näin ja oli todella hyvää!
Mutta ohrauunipuuroon. Tein puuron leivinuunin jälkilämmössä, mutta hyvin se onnistuu sähköuunissakin. Kokonaisia ohrasuurimoita ostin suoraan myllystä, toki rikotut/esikypsennetyt käyvät ja kypsyvät huomattavasti nopeammin. Kolmosen oppien mukaan suurimot, vesi ja suola saavat ensin kypsyä uunissa ja maito lisätään vasta myöhemmin.

Uunipuuro

1 l vettä
3 dl kokonaisia ohraryynejä
2 tl suolaa
1 l maitoa

Voitele uunivuoka/pata ja mittaa siihen vesi, suurimot ja suola. Kypsennä 150 asteisessa uunissa 2-3 tuntia. Sekoita maito joukkoon ja kypsennä 3-6 tuntia uunin lämmöstä riippuen.
Kolmonen vinkkaa, että mikäli suola lisätään maidon kanssa, puuro juoksettuu. Esikypsytetyistä suurimoista puuro valmistuu parissa tunnissa.

Uunipuuro on herkkua vaikkapa mustikoiden kanssa.

Kuva ei tee oikeutta, sillä illan hämärässä vasta uunista otettu puuro jäi kuvaamatta. Seuraavana päivänä jäähtyneenä rakenne näyttää kuivalta, vaikkei sitä olekaan. 

Puurolla on hyvä aloittaa aamu tai korvata vaikkapa kiireisen päivän ateria.

Ja hei, viimeinen päivä osallistua Viiniexpon lippujen arvontaan!

Vispipuuro punaherukasta ja karviaisesta

Vispipuuroa, lapsuuden herkkua ei ole montaa kertaa tullut tehtyä. Olisi kannattanut, sillä se oli parempaa kuin muistinkaan, varsinkin punaherukoista ja karviaisista valmistettuna. Arkinen välipala maitotilkalla tai juhlavampi jälkiruokaherkku kermavaahdolla. Vispipuuron ympärille voisi rakentaa näyttävänkin päätöksen juhla-aterialle ja sitä voisi myös maustaa eri tavoin. Tätä varten kannattaakin pakastaa karviaissosetta ja talven mittaan saa samalla kulutettua myös mehuvarastoja. Ohjeesta tulee useita maltillisia annoksia tai jälkiruoka ainakin 4-5 hengelle.

Vispipuuro 

4 dl laimentamatonta punaherukkamehua
3 dl vettä
1 dl mannasuurimoita
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
6 rkl karviasmarjasosetta

Soseuta karviaisia reilumpi määrä kerralla, pakasta loput. Käytin yleiskonetta leikkaavalla terällä, mutta sauvasekoitin toimii myös. Paseeraa eli purista massa siivilän läpi. Siivilään jäävän massan voi myös hyödyntää, ehkäpä sämpylätaikinaan tms.
Kiehauta mehu ja vesi, lisää mannasuurimot vatkaten ja anna hautua kypsäksi 20-25 minuuttia välillä sekoittaen. Mausta vaniljalla ja suolalla. Lisää 6 rkl karviaismarjasosetta, laita kuuma puuro talouskoneen kulhoon ja anna koneen vatkata, kunnes puuro on jäähtynyt ja ilmavan kuohkea. Sähkövatkainta varten antaisin puuron hiukan jäähtyä, pääsee helpommalla.

Jouluinen kaurapuuro

Joulupuuro, kaurapuuro, jouluinen kaurapuuro. Riisipuuro yhdistetään meillä aina jouluun. Kaurapuuro on terveellistä. Sitä syö kiltit lapset ja aikuiset, jotka aloittavat aamunsa puurolla; puuro miehen tiellä pitää ja on edullista. En saanut koskaan lastani syömään puuroa. Ei tykännyt, ei edes suklaamannasta. Koulussa oli perjantai aina puuropäivä. Ja yksi nälkäinen lapsi.
On aikoja, jolloin vatsa reagoi: väliin jääneet ateriat, epäterveelliset elämäntavat, rasvaiset ja käristetyt ruuat. Pikkujoulut, ylensyönti ja -juonti. Stressi ja huonot elämäntavat. Närästää, korventaa, turvottaa. Ennenkuin tarttuu siihen lääkepurkkiin, kannattaa kokeilla kotikonsteja. Puuro rauhoittaa vatsaa ja maito neutraloi happoja. Ja samalla korjataan niitä huonoja ruokatottumuksia, vähennetään kahvin juontia ja rasvaisia aterioita. Ja joulun alla kaurapuuron voi maustaa jouluisesti. Puuron voi nauttia maidon kera ja luumukiisseli sopii myös. Kiisselin korvikkeena toimii puuroon heitetyt kuivatut luumut.

Jouluinen kaurapuuro yhdelle tai kahdelle

5 dl vettä tai vettä ja maitoa
2 dl kaurahiutaleita (täysjyvä)
2 tähtianista
pätkä kanelitankoa
muutama kuivattu luumu
suolaa

Kiehauta nesteet, lisää hiutaleet, kanelitanko ja tähtianikset. Keitä miedolla lämmöllä sekoittaen ja lisää lopumpana luumut. Mikäli luumut ovat kuivahtaneet, ne voi heittää mukaan jo alussa. Mausta suolalla, kun puuro on kypsää. Kerää mausteet pois ja nauti kiireettä.

Kampasimpukat ja viskikastike ja voipuuron ohje

Kampasimpukat, hyvä kastike, viski, vähän salaattia: isänpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu, uusivuosi, mikä tahansa juhla. Näistä ei voi saada aikaan huonoa ruokaa! Sorsareseptiikka saa vielä hiukan odottaa.
Ostin Skotlannista keittokirjan Whisky and food. Kuinka käyttää viskiä ruuanlaitossa, myös ruokajuomana. Varsin yksinkertaisten ohjeiden finedining-tasoiset kuvat toimivat melkein yksistään inspiraation lähteenä. Kampasimpukat Mornaykastikkeella ja karpalosiirapilla kokivat pienen muodonmuutoksen. Kirjan savuisasta skottiviskistä, maidosta, maissijauhosta ja parmesanjuustosta tehty kastike ei ihan vastannut käsitystäni Mornay-kastikkeesta.
Klassikkokastike Mornay on Bechamel- eli valkokastike, johon on lisätty raastettua juustoa, tavallisimmin gryereä ja parmesania, molempia. Myös cheddaria voidaan käyttää. Mornay-kastike sopii erinomaisesti äyriäisille ja kasvisruokien kanssa ja se toimii hyvin kuorrutteena. Kastike on saanut nimensä Mornayn herttua Philippen mukaan, wikipediasta voi lukea lisää.
Niinpä sovelsin tästä oman viskimornaykastikkeeni. Kampasimpukoita, lisäksi hyvää salaattia, tuore viikuna ja passionkastiketta. Eipä kaivannut enää leipää.
Bechamel-kastike, siis valkokastike on oikein tehtynä niin hyvää, että sitä voisi syödä ihan sinällään. Niinhän sitä syötiinkin aikoinaan lähempänä itärajaa, Pohjois-Karjalan Keskussairaalassa. Vaikka Pohjois-Karjala -projekti oli voimissaan, ruokalassa oli säännöllisin välein jälkiruokana voipuuroa. Siis paksua valkokastiketta, jota tarjottiin mehukeiton kanssa. Samettista, ihan parasta! Muutama vuosi sitten kuulin, että se olisi vieläkin listoilla, tiedä häntä. Vanhasta, kotoa perimästäni, Ragni Tennbergin kirjoittamasta Kotiruokakeittokirjasta (vuodelta -51, toinen kirja kotona oli vielä vanhempi) löytyy ohje voipuuron nimellä:

Voipuuro

200 g voita
300 g karkeita vehnäjauhoja
1 3/4 l maitoa
suolaa

Voi sulatetaan kasarissa, vehnäjauhot sekoitetaan joukkoon ja kiehuva maito lisätään pienin erin. Seos saa kiehahtaa joka välissä samalla vatkaten. Maustetaan suolalla ja tarjotaan maidon tai mehukeiton kera.

Väriä elämään! Ja viisi elämäni parhaista kampasimpukoista, valehtelematta!

Kampasimpukoita ostin herätteenä marketista; tuoreita Usa:sta. Myyjä ei voinut varmistaa, oliko niitä pakastettu, kilohinta olisi voinut sen tehdä. 5 kappaletta isoja kauniita kampasimpukoita. Jos olivat käyneet pakkasessa, sulatus oli osunut nappiin; ne olivat täydellisiä! Ateria yhdelle tai alkupalaksi kahdelle. Viskikastiketta varten kannattaa varata tilkka hyvä viskiä, single malt-viskiä, mieluiten savuista, mutta varmasti sherrytynnyreissä kypsytetty sopii myös. Jos viski ei kuulu omaan juomavarastoon, saatavilla on laatua 2 dl verran: 10 vuotta kypsytetty Talisker, miellyttävän savuinen, kypsän tasapainoinen viski Skyen saarelta. Sitä käytin tänään. Juustoksi valikoitui jääkaapista Kartanon Meijerin Willebrand, punaviinicheddar.

 5 isoa kampasimpukkaa
voita, öljyä
suolaa, pippuria
1 tuore viikuna
erilaisia salaatteja
1 passionhedelmä
sokeria hiukan

Kiehauta passionhedelmän sisus ja ripaus sokeria, anna jäähtyä.

Bechamel-kastike

2 rkl voita

2 rkl vehnäjauhoja

3 dl täysmaitoa

suolaa, pippuria

muskottipähkinää

Sulata voi kattilassa, lisää jauhot. Kypsennä minuutti pari  sekoittaen, älä anna ruskistua. Lisää vähitellen maitoa koko ajan sekoittaen. Anna kypsyä miedolla lämmöllä, mausta. Kastiketta jää tähteeksi, mutta sille keksii kyllä käyttöä. Vaikka jälkiruuaksi hillon kera.

Viskikastike - viski-Mornaykastike

1/2 dl hyvää viskiä

6 rkl Bechamel-kastiketta

suolaa, pippuria
n. 2 rkl raastettua cheddaria

Kiehauta viski, lisää valkokastike lusikka kerrallaan kokoajan hämmentäen. Raasta joukkoon cheddarjuusto. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. 

Kuivaa, suolaa ja pippuroi kampasimpukat. Kuumenna hyvä nokare voita ja loraus öljyä hyvin, lisää kampasimpukat, kun vaahtoaminen on loppunut. Paista minuutti pari per puoli. 

Tarjoile salaatin, viikunan, passionkastikkeen ja viskikastikkeen kanssa.

Ensimmäisestä kuvasta unohtui passionkastike. Olisi ruokaan sopinut niin rakastamani ripaus sitruunankuortakin. Kastikkeessa maistui upeasti viski, pieni tulisuus ja savuisuuskin. Punaviinicheddarin perusmaku oli hiukan pistävä, sopi hyvin tähän. Ihana ateria!