Näytetään tekstit, joissa on tunniste ravintolassa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ravintolassa. Näytä kaikki tekstit

torstai 10. marraskuuta 2016

Ravintola- ja ruokavinkkejä Kööpenhaminaan

Tehtiin pikavisiitti Kööpenhaminaan viime viikonloppuna, kun kotimaassa vietettiin pyhäinmiestenpäivää. Juu, ei ollut paras turistisesonki; vettä satoi lähes koko ajan! Matkan funktio olikin enemmän toimia huoltojoukkona, kun vietiin mm. talvivaatteita nuorisolle, joka muutti syksyllä Kööpenhaminaan jatkamaan opiskelujaan. Säätilan vuoksi skipattiin moni nähtävyys ja keskityttiin olennaiseen: ruokaan!



Perjantai aloitettiin myöhäisellä aamiaisella viihtyisässä, kuulemma varsin tyypillisessä kööpenhaminalaisessa pikkukahvilassa nimeltä Vi modtes gennem ruden, osoitteessa Heimdalsgade 6. Kaikki oli erittäin maukasta ja kauniisti koristeltua, parhaita elämyksiä tällä reissulla!


Jaettiin kaksi Chef's breakfastia neljään pekkaan ja ruokaa oli juuri sopivasti, pärjättiin pitkälle iltapäivään. Herkullista avokadoleipää, sopivasti mausteista ihanan pehmeää hummusta, kylmäsavulohta, hilloa, juustoja ja kuivattua viikunaa, tuoretta leipää, hyvää kahvia...mitä muuta aamiaiselta voi toivoa?

Paludan Bogcafe´ on vanhan idyllisen kirjakaupan ja kahvilaravintolan yhdistelmä. Siellä oli mukava lepuuttaa jalkoja ja nauttia juomia. Pantiin muuten merkille, että useimmat kahvilat ja ruokapaikat olivat hyvin suosittuja ja lähes täynnä myös keskellä perjantaipäivää.

Matkan aikana poikettiin kaksikin kertaa TorvehallerneKBH:ssa, kauppahalleissa , jotka on rakennettu pienelle aukiolle muutama vuosi sitten.  Kaksi vierekkäistä lasihallia  pitää sisällään yli 80 kauppaa, joissa myydään juustoista lihaan, suklaasta keittiöveitsiin, kahviloita ja viinibaareja tapaksineen. Hallien välisessä ulkotilassa tiskit notkuvat upeista hedelmistä ja vihanneksista. Tuoreita sieniä oli tarjolla kattava valikoima herkkutateista lähtien! Ihana ihana paikka!







Juustopuodista ostettiin juustoja ja niitä maisteltiin patongin kera myöhäisenä lounaana. Iltasella pistäydyttiin vielä Durum Barissa Norrebrogade:ssa, kebab-ravintolassa, jossa oli niiin hyvät falafel-pyörykät, ettei ole todellista! Durumit, ohuet leivät, johon ruoka kääräistiin ja pita-leivät ovat myös itse tehtyjä. Takeaway-paikan hintalaatusuhde on kyllä kohdillaan eikä paikkaa ole turhaan kehuttu Kööpenhaminan parhaaksi, kuten täällä! 

Kööpenhaminan tämän hetken ehkä trendikkäimmällä kadulla, Jaegersborggade:lla, sijaitsee suosittu Grod, puuro-ravintola, sekä Retro, kahvila, jossa työskentelee vapaaehtoisia. Kadun toisessa päässä on perinteikäs pieni ja erittäin suosittu leipomo Meyers Bageri. Kaikki on leivottu ekologisista ja aidoista raaka-aineista.


Maistettiin useampaa sorttia makeita leivonnaisia. Kanelipullaa, mantelipullaa, suklaapullaa! Huh, ihania, mutta niin täyttäviä, sillä voissa ja sokerissa ei ole säästelty. Parasta oli tuo unikonsiemenillä koristeltu kierre toiseksi ylimmäisellä rivillä vasemmalla!

Ravnsborggade:lla sijaitsee antiikki- ja vanhaintavarain liikkeiden keskittymä. Mikä ihana paikka ruokabloggarille! Vanhojen astioiden ja tavaroiden hypistely alkaa kuitenkin väsyttää, joten hyvä oli levähtää kahvilaravintola Cafe Gavlen:ssa, siinä nurkilla, ja korvata pientä nestehukkaa. Ruoka-annoksetkin näyttivät herkullisilta.

Kööpenhaminassa ollaan ajan hermolla ja oikeastaan edellä kävijöitä kun puhutaan ruokakulttuurista. Paikallinen Street food-halli, Papiroen, on kokemisen arvoinen. Lauantai-iltapäivänä paikka oli niin täynnä, että istumapaikkaa oli vaikea löytää. Kojujen katuruokavalikoima on laaja. Maistettiin varraslihaa ja makkaraa brasilialaisesta keittiöstä, korealaista katuruokka ja surf'n turf burgeria bataattiranskalaisilla. Ei hassumpaa!
Huhutaan, että halli suljettaisiin parin vuoden sisällä, kun tämä genre alkaa olla niin nähty. Saapa nähdä.


Meatpacking District, lihapakkaamot Vesterbrossa, on kuuminta hottia Kööpenhaminan ravintola- ja yöelämässä. 1930-luvulla rakennetut valkeat rakennukset on muutettu ravintoloiksi, baareiksi ja gallerioiksi. Lihaa pakataan edelleen alueen vanhemmissa, 1800-luvulla rakennetuissa punaisissa rakennuksissa. Alueen rakennukset ja jopa valomainokset on suojeltu.

Lauantai-iltana paikka oli hyvin vilkas ja valitsemassamme ravintola Patepate:ssa oli melutason yltävä puheen sorina. Ruoka-annoksia joutui iltamyöhäänkin odottamaan pitkän tovin. Osa annoksista oli erittäin maukkaita, mutta esimerkiksi vaalea merkikala, mullet, kelttikala oli pettymys. Arvelimme kuitenkin että hintataso ja annoskoko oli enemmän kohdillaan kuin Fiskebar:ssa, jota myös harkitsimme illallispaikaksi. Patepate:ssa valitsin muuten ruokajuomaksi pullon saksalaista pinot noiria (Oliver Zeter Spätburgunder 2013), joka yllätti positiivisesti ja toimi läpi koko aterian.


Kööpenhaminassa on tarjolla erilaisia ruokapaikkoja jokaiseen makuun. Tanska on possun tuottajamaa, ja lihaa on tarjolla yltäkylläisesti. Kasvissyöjän on hiukan vaikeampi löytää kaupoista edullisia ja monipuolisia raaka-aineita. Useimmissa ravintoloissa kasvisruokavaihtoehtoja on vain muutama.

Tarkkasilmäinen lukija varmasti huomasi, miten tanskalaisista nimistä puuttuvat ne tanskalaiset kirjaimet. En vaan osannut/ehtinyt niitä tähän löytää ja nehän eivät toimi nettiosoitteissakaan. Linkeistä ravintoloiden, paikkojen ja katujen nimet löytyvät oikein kirjoitettuna.

Kööpenhaminan reissun fiilistelyä, sateisesta säästä huolimatta, riittää vielä toiseenkin postaukseen, pysy linjoilla!

torstai 10. syyskuuta 2015

Satoa ruokafestivaalit, autoja ja rompetta

Elokuun viimeinen viikonloppu oli tapahtumia täynnä kotikaupungissani. Toista kertaa järjestetty Satoa food festival sekä samaan aikaan vietetty Elonkorjuujuhla täyttivät torin ympäristön etenkin lauantaina, tapahtumien poutaisena päivänä. Muita tapahtumia osui samalle viikonlopulle kuten Taiteiden juhla ja Terve Kuopiokin. Eikä siinä vielä kaikki; Rompepäivät ja Ruska-ajot sekä Hot Rodder's Kuopion 30 vuotistapahtumakin sattuivat samalle viikonlopulle. Jokaiselle siis jotakin.
Vaikka perjantai oli sateinen, Satoa-tapahtumassa myytiin huikeat 36 000 ruoka-annosta. Tänä vuonna mukana oli 25 ravintolaa, jotka tarjosivat teltoistaan pieniä ruoka-annoksia 4-6 euron hintaan.Kojuista sai ostaa myös olutta ja viiniä. Lauantaina porukkaa oli liikkeellä ruuhkaksi asti ja joihinkin myyntipisteisiin oli pitkät jonot. Ruokakadun keskelle oli tällä kertaa katettu pitkä pöytä, jossa ateriointi sujui mukavasti.


 
 Maistettiin kotimaista pienpanimon olutta, kyytipoikana Savon keittiömestareiden ylikypsää possua. Ei ehkä onnistunein annos.
 

 
Ravintola Mustan Lampaan Sieniä Siilinjärveltä; sienten kaverina maa-artisokkaa ja ruskistettua voita. Viime vuoden ML:n erittäin maukkaat falafel-pyörykät ja punajuuririsotto mielessä tämä jäi vähän vaisuksi.


Mukissa Mustan Lampaan Purjoa ja perunaa, kylmä keitto, jonka koristeena friteerattua perunaa ja pikkelöityä kurkkua. Iso Valkeisen Häränjauhelihavarras Tex Mex yllätti tasapainoisilla mauillaan ja mausteillaan.


 
Jälkkäriksi Kummisedän Omena-taatelipiirasta vaniljakastikkeella, Isä Camillon Mustaherukka-omenacrumble sekä Via Gourmet'n Mustikkakuusenkerkkäjäätelöä. Jäätelö kuten muutkin annokset, oli erittäin hyvää, mutta ruismurut olivat valitettavasti murennettua hapankorppua.


Vanhoja autoja oli mukana siis kahdessakin tapahtumassa. Tunnelmaan päästiin hyvin tällaisen menopelin kyydissä.


 Rompepäivillä on mukava kierellä, vaikkei mitään ostaisikaan. Tällä kertaa jotakin lähti mukaankin; Hagmannin kookkaat alpakkaiset ruokailuvälineet. H niinkuin Hospitsi, entinen NNKY:n ravintola ja hotelli. Talo, jossa olen asunut. Pakkohan nämä oli ostaa ja tulevat käyttöön.



Mieluisia pyyhekoukkuja vessoihin on ollut vaikea löytää. Nyt sekin ongelma on ratkaistu ihanilla vanhoilla emaloiduilla koukuilla.

 
Vihreä emaloitu valurautapata on ollut hakusessa. Priimakuntoinen kanneton pata löytyikin kympillä, kansi ja huonokuntoisempi pata kahdella. Lasiset vanhat verkon kohot löytyivät myös erittäin kohtuulliseen hintaan.

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Terveiset Tallinnasta!

Pääsiäistä odotellessa muutaman päivän pyrähdys Tallinnassa katkaisi mukavasti arkea. Yllättävää kyllä, meikäläinen oli sillä suunnalla ekaa kertaa. Runsas ravintolatarjonta varsin edullisine hintoineen ja idyllinen vanha kaupunki antavat aiheen uuteen visiittiin. Ja paljon jäi vielä näkemättä.
Oikein maittavaa lounasta saa parhaimmillaan jopa alle viiden euron hintaan. Kuvan paistettua sorsanrintaa Tommy's Grill-nimisessä paikassa hintaan 11.90. Sorsaa lounaalla, ei paha!





Kehutusta Chedi-ravintolasta varasin pöydän, tosin arki-iltana tilaa näytti olevan. Viihtyisä, modernia aasialaista ruokaa tarjoileva ravintola on valittu 2011 Viron parhaaksi ravintolaksi. 




Alkuruoaksi jaettiin rapea ankkasalaatti; juuri sopivasti etikkaista salaattia, pinjansiemeniä ja granaattiomenaa ja taivaallisen rapeaa ja maukasta ankkaa. Aterian läpi toimi kyytipoikana Australiaianen Karta-riesling; loistava valinta erittäin miellyttävältä tarjoilijalta. Palvelu pelasi myös Suomeksi.


Valitettavasti unohdin suositellut dim sum-annokset ja tilasimme pääruoaksi kampasimpukoita mustapapukastikkeessa. Simpukat olivat valtavia; kolmesta vatsa täyttyi lähes äärilleen. Mustapapukastike ei ole ihan suosikkini, tässäkin olisi jotain raikkautta kaivannut.


Jälkiruoaksi Passion parfait, vahvasti lempihedelmäni makuinen, kaunis annos. Henkilökohtaisesti hiukan pienempi annos olisi riittänyt.


Mutta eihän sitä voinut jättää tähteitä.




Ehdottomasti täytyy palata, kesällä istuskelu vanhassa kaupungissa,  ravintoloiden katsastelu ja ehkäpä lähiseutuihin tutustuminen antavat aihetta useampaankin reissuun.

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Ravintolapäivä Oulussa

 Eilen vietettiin ajanlaskussamme yhdettätoista ravintolapäivää, Suomesta maailmalle levinnyttä päivää jolloin kuka tahansa voi päiväksi perustaa oman ravintolan. Tammikuussa olin Helsingissä MasterChef-kilpailijoiden kanssa Kino Engelissä. Nyt osallistuin menoon Oulussa, jossa yhdessä samaisen kisan Juuli Jokelan, Piia Rantala-Korhosen ja Teijo Salonpään kanssa loihdittiin evästä ameriikan malliin: Barbe-Q-Babes & The Bad Hog. Ravintolan pitopaikaksi oli järjestynyt Valveen kulttuuritalon Pohjoisen valokuvakeskuksen Rantagalleria. Samaan aikaan seinille oli ripustettu vaokuvataiteilija Karoliina Paatoksen näyttely " The American Cowboy". Viehättävä nuori taiteilija oli paikalla kertoilemassa teoksistaan.


Hymy on herkässä kun näkee ystäviä! Ja homma hanskassa keittiön puolella vähän ennen h-hetkeä.


Piian luona kokattiin ja leivottiin. Minulle jäi vastuulle mm. cole slaw, johon sain uppoamaan reilut 20 kiloa kaalia. Seitanburgereille tein Bbq-kastikkeen ja hillottua punasipulia.


Lisäksi chocolate chip cookies, toinen versio suolapähkinöiden kera. Sämpyläprojekti oli pitkänpuoleinen.


Donitsitehdas toimi lauantaiaamuna vauhdilla.



Piia leipoi sateenkaarikakun, minä pääsin kuorruttamaan. Kakun, seitanpihvien ja donitsien ohje Piian blogissa.


Kuorrutetta on ainakin riittävästi.


 Juuli vastasi milkshakebaarista. Juuli ja Teijo olivat kypsänneet huolella huomattavan määrän possunniskaa Bbq-kastikkeineen ja pikkelöityine sipuleineen.



Kokattiin kirjaimelllisesti putkassa. Rakennus on entinen poliisilaitos.


Ruokabloggari kuvaa aina tuotoksensa.


Valokuvataiteilija Karoliina Paatoksen hienot kuvat nykypäivän cowboyn elämästä, myös sieltä kulissien takaa. Kannattaa käydä katsomassa!




Kuultiin myös letkeää countryhenkistä musiikkia.



Ravintolan avauduttua jonoja riitti kadulle saakka. Ensimmäiset 100 annosta myytiin tunnissa. Reilut 150 sämpylää loppuivat puolentoista tunnin kohdalla, loput 50 annosta myytiin karppiburgereina, reilulla cole slawlla. Seitanpihvejä oli reilusti, nekin kaikki menivät. Kävijöitä päivän aikana oli lähemmäs 400. Sanomalehti Kalevakin kävi tekemässä juttua.
Kiitos kaikille asiakkaille! Kiitos Juuli, Teijo ja Piia huikean mukavasta päivästä! Otetaan uusiksi!
Upean, erittäin onnistuneen, työntäyteisen ja hauskan päivän tuotto 530 euroa lahjoitettiin SPR:n katastrofirahastoon.
Reseptejä mm. cole slaw:n ja cookieseihin seuraa jatkossa.

Ja aiheeseen sopivaa musiikkia: