Muutama resepti pääsiäiseen

Onko pääsiäisen menu vielä auki? Tässä postauksessa on muutama vinkki blogin arkistoista, jos joku näistä vaikka nappaisi! Perinteistä lampaan viulua haastaa herkkujen herkku marokkolainen nyhtölammas ja herkullisia rahkapullia kannattaa tietenkin leipoa itse. Parsa on nyt parhaimmillaan ja vihannesosastot pursuvat monia ihania kasviksia.

Mitäs meillä syödään tänä pääsiäisenä? Karitsan paisti odottaa palvaamista: se on tarkoitus savustaa hitaasti ja pitkään. Lisukkeeksi olen jo muutaman reseptin valinnut Andalusian auringossa-kirjasta; Israelilaista salaattia ja munakoisotahnaa tehdään ainakin. Kun savustus on niin suuri intohimo, ehkä kaappiin pääsee myös ankka. Juu ja lohta on tarkoitus kylmäsavustaa, kun vielä kelit sen sallivat. Fileet säilyvät hyvin pakkasessa, tosin tekevät hyvin kauppansa, eli eivät säily pitkään. Ja jälkkäriksi tehdään pashaa ja mämmiä maistellaan kanssa. Näitä reseptejä sitten myöhemmin.

Tässä muutama jo hyväksi koettu resepti:

Pääsiäismenun alkuruoaksi suosittelen parsakeittoa.

Marokkolainen nyhtölammas lisukkeineen oli oikea herkkuateria ja sopii pääsiäiseen.

Perinteisempää lampaan viulua punajuuricouscousin ja paprikavoikastikkeen kera. Vie kielen mennessään. Koko menu täällä.

Ylikypsä lampaanpotka on suussa sulavaa ja onnistuu ilman sous vide-laitetta.

Vaikka rahkapullia saa ympäri vuoden, enemmän miellän ne pääsiäiseen.

Helpossa aprikoosipiirakassa on kevään värit.

Maukasta ja leppoisaa pääsiäistä!

Savustettu sellerikeitto

Savuinen sellerikeitto, savu-sellerikeitto, savuinen sellerikeitto, vai onko se vain savustettu sellerikeitto-resepti? Joskus pitää ihan miettiä, mikä tässä ruokasanastossa on sitä oikeaa suomen kieltä.

Idean keittoon sain taannoin Kuopion Satoa-ruokafestareilla, jossa Rustik-ravintolan annokset yllättivät. Kovassa tuulessa ja myrskyssä pikaisesti maisteltiin muutama annos lauantai-alkuillasta, kun osa kojuista jo purettiin, muuten ne olisivat lentäneet taivaan tuuliin. Toinen Rustikin annos, savustettu sellerikeitto oli ihan älyttömän hyvää. Tässä oma versioni keitosta, ja voin kyllä sanoa, että on hyvää, eikä taida hävitä esikuvalleen!

Kasvisten savustaminen onnistuu kaikilla savustumenetelmillä, niin sähkösavustimella, kaasusavustimella kuin savustuslaatikossakin. Ja tietysti savustuspussissa.  Tai wokkipannussa, liedellä, kuten tässä ankkareseptissä. Meidän sellerit savustettiin, muiden kasvisten kera, äskettäin hankitulla kaasusavustimella, joka on osoittautunut kelpo laitteeksi. Bbq-ribsit onnistuivat siinä erityisen hyvin.

Savustettu sellerikeitto

3 palaa mukulaselleriä (yhteensä n. 500 g)
1 soolovalkosipuli
1 pieni kotimainen omena
1 sipuli
oliiviöljyä, suolaa

5 dl kasvislientä
2 dl kermaa
1 dl vettä
cayennepippuria
mustapippuria
muskottipähkinää
suolaa

Kuori ja paloittele selleri isoiksi paloiksi. Kuori omena ja sipuli, halkaise sipuli kahtia. Laita kaikki uuniastiaan, ripottele päälle hiukan suolaa ja kypsennä uunissa 200 asteessa 30 minuuttia. Tee valkosipulin päähän ristiviilto. Savusta kasviksia 120 asteessa n. 45 minuuttia, kuumemmassa riittää lyhyempi aika.
Kuori valkosipuli, poista omenasta siemenkota. Laita kaikki kattilaan, lisää 5 dl kasvislientä ja keitä puolisen tuntia, jos kasvisket ovat hyvin pehmeitä, lyhyempi aika riittää. Soseuta sauvasekoittimella ja lisää kerma ja vesi, jos haluat ohuempaa keittoa, lisää enemmän vettä. Mausta ripauksella cayennepippuria, muskottipähkinää ja mustapippuria. Maista, lisää tarvittaessa suolaa. Tarjoile yrttiöljyn ja paahdetun sipulin kanssa (hyvää paahdettua sipulia saa kaupoistakin).

Yrttiöljy

tuoreita yrttejä pari kourallista, esim. lehtipersilja, sitruunatimjami, oregano ja koritanteri
1 dl oliiviöljyä
ripaus suolaa

Aja blenderillä sileäksi.

Savustettu sellerikeitto tuo lämpöä ja täyteläistä rustiikkista makua syksyyn. 

Herkullinen kurpitsakeitto ja kirjavinkki

Kurpitsakeitto, kurpitsa-päärynäsosekeitto kolumbialaisittain eli sopa de zapallo Kira Weckmanin ohjeella.

Talvikurpitsa on yksi suosikkivihanneksistani ja näin syksyisin tuntuu, ettei siihen kyllästy. Tykkään siitä enemmän kuin kesäkurpitsasta. Talvikurpitsoitahan on useita lajikkeita ja niitä saa nykyisin kaupasta lähes ympäri vuoden. Minusta kuitenkin sesonkivihanneksia kannattaa suosia ja mieluiten kotimaisia sellaisia, näin eri vihanneksilla ja ruoilla on kautensa. Kausiajattelulla myös kasvisten ja ruokien maut pysyvät kiinnostavina, kun niitä ei ole saatavilla jatkuvasti. Ja syksyllä juurekset ja kasvikset ovat todennäköisimmin lähellä tuotettuja, kotimaisia ja yleensä edullisimmillaan.  

 

Sain arvostelukappaleen Top Chef 2013 kisan voittajan (kilpailun jossa oman kaupungin poika Anssi Kantelinen jäi kakkoseksi) Latinomakuja keittokirjasta. Kirja koostuu Kiran ja kolumbialaisen kokkimiehensä suosikkiresepteistä, joita on hitsattu sopimaan suomalaiseen raaka-ainetarjontaan ja makuunkin. Paljon katuruokaa, suhteellisen simppeleitä reseptejä, kauniit kuvat ja helposti saatavat raaka-aineet tekevät kirjasta houkuttelevan. Täältä tulen etsimään, kun kaipaan jotain rentoa ja maukasta ohjetta.

 

Kurpitsakeitto on helppo toteuttaa ihan pilkulleen ohjeen mukaan, mutta harvoin maltan olla oikomatta tai muuttamatta reseptiä. Jos en laiskuuttani, niin joskus myös siksi, että syksyn pimetessä ja valon vähetessä hyvin pienellä präntätyt pitkät reseptit ovat vaikealukuisia (juu lähilaseja ei tule käytettyä keittiössä) eikä niihin jaksa keskittyä. Tässä kirjassa valmistusaineet on präntätty isoilla kirjaimilla, plussaa siitä! Toisille myös sopivat ohjeet grammalleen, kun taas itse tykkään tehdä enemmän näppituntumalla. Tarkalleen reseptien noudattaminen toki varmistaa, että lopputulos vastaa alkuperäistä.

  

 

Ohjeen myskikurpitsan korvasin itse kasvattamallani kurpitsalla, jonka lajikkeen jo unohdin. 

 

Kurpitsan siemenet otin talteen, huuhdoin ja kuivatin ensin kuumalla pannulla, lisäsin tilkan oliiviöljyä ja sormisuolaa ja paahdoin, kunnes siemenet kypsyivät ja saivat väriä. Niistä tuli todella herkullisia!

Ohjeessa suluissa olevat ovat omia lisäyksiäni.

 

 

Kurpitsa-päärynäsosekeitto

 

500 g myskikurpitsaa kuorittuna (reilu)

2 iso päärynää

4 valkosipulin kynttä (tai 1 solovalkosipuli)

4 rkl oliiviöljyä (pari lorausta)

4 oksaa tuoretta timjamia (sitruunatimjamia)

4 oksaa tuoretta rosmariinia

2 dl valkoviiniä

4 dl kasvislientä (kanalientä, sattui olemaan)

suolaa, pippuria

2 dl kuohukermaa

 

Lisäksi

 

paahdettuja kurpitsansiemeniä

mustapippuria

timjamia

tuoretta punaista chiliä hienonnettuna

 

Kuumenna uuni 180 asteeseen (minulla kiertoilma).

Kuori ja paloittele kurpitsat, päärynät ja valkosipuli. (Laiskuuttani lohkoin kurpitsan, poistin siemenet ja paahdoin lohkoja uunissa n. 15 minuuttia, jonka jälkeen kuoret ja sisusnöyhtä irtoavat helposti. Jälkimmäinen pehmenee ja senkin voi käyttää keittoon. Sen jälkeen lisäsin päärynät, valkospiluin, öljyn ja yrtit).

Pirskota päälle 2 rkl öljyä ja yrtit. Paahda 30-40 minuuttia (minä vähemmän kun kurpitsa oli jo uunissa). Poista yrttien varret.

Laita kattilaan 2 rkl oliiviöljyä, lisää kasvikset ja kuullota muutama minuutti. Lisää valkoviini ja kasvisliemi.

Kypsennä keittoa puolisen tuntia tai kunnes kurpitsa on kypsää. Lisää kerma, kiehauta ja mausta. Soseuta sauvasekoittimella tai tehosekoittajalla. Lisää lientä tai kermaa (tai vettä), jos keitto on mielestäsi liian paksu.

Tarjoile lisukkeiden kanssa.

 

Jätin keittoni paksummaksi, tykkään siitä niin. Valkoviini tasoittaa päärynän makeutta ja maun mukaan annosteltu chili raikastaa makuja.

 

 

Ihanat tomatillot, harmi kun oma sato jäi tänä vuonna heikoksi.

Anssihan sittemmin voitti Top Chef kaksintaistelun. Pääsin kesällä syömään kisan voittoisan menun, oli se hyvä! Milloinkahan Anssilta saadaan keittokirja?

Illallinen ystävien kanssa

 

Eräänä talvisena viikonloppuna vietettiin oikein mukavaa iltaa ystävien kesken, hyvästä ruuasta nauttien. Ullan kanssa kokattiin jälleen, nyt vain kuudelle. Ruokalista oli tällä kertaa maltillinen, vain neljä ruokalajia! Vierailevan kokki-viiniharrastajapariskunnan valitsemat viinit natsasivat aterialle mainiosti.

 

Pekoniin käärityt vuohenjuustolla täytetyt luumut tarjottiin kukkakaalipannacotan kanssa. Maut täydensivät mukavasti toisiaan.

 

 

Samettinen mustajuurikeitto on aina yhtä hyvää!

 

 

Ruusukaalirisottoa, ankkaa, fasaania, peltopyytä sekä tummaa kastiketta. Yhdestä ankanrinnasta ja kahden linnun pienemmistä rinnoista riitti juuri maisteltavaa kuudelle. Ruusukaali saa särmää balsamiviinietikasta. Risoton ohje on Etiketti-lehden nettisivuilta.

 

Marenkijäädykekakku karpaloista. Raikas ja herkullinen.

 

Saatiin tupaantuliaislahjana mittojen mukaan leipomosta tilattu ruisvarras, puolisen metriä halkaisijaltaan!

 

Leivän alta paljastui ihana vanerista tehty vati. Kiitos Anne ja Make! Kiitos Ulla ja Matti, otetaan uusiksi!

Espanjan eväillä: espanjalainen illallinen ja papusahramikeiton ohje

Espanjalainen ruoka, espanjalainen menu. Espanjan eväillä ruokittiin isompikin porukka pariin otteeseen. Ensimmäinen illallinen tarjoiltiin kahden kokoin voimin 14 hengelle joulun alla. Toinen illallinen samaan tapaan nautittiin hiukan pienemmällä kokoonpanolla jälkipikkujouluna tammikuun lopulla. Molemmissa tapauksissa nautittiin tapaksia, rustiikkista espanjalaista papukeittoa sekä possua. Kuvia on molemmilta illoilta, vaihtelevan laatuisina.

Tortilla, perunamunakas, päällä paistettua chorizokuutiota.

 

Marinoitua lampaanmaitojuustoa kotitekoisen maalaisleivän päällä, säilöttyä paprikaa.

 

 

Vasemmalla alhaalla tortillaa, leivillä katkarapua, tonnikalatahnaa, marinoituja oliiveja, ilmakuivattua lihaa, saaristoilaisleivän päällä sokerisuolattua lohta. Keskellä gazpacho, jonka päällä balsamiviinietikasta tehtyä kaviaaria.

 

Molemmilla kerroilla herkullinen, rustiikkinen papusahramikeitto jäi kuvaamatta, jos keitto nyt kovin kuvauksellinen edes on. Keittoa kehuttiin varsin autenttiseksi. Mainittakoon, että allekirjoittaneen Espanjalaisen ruuan tietämys rajoittuu nettiopiskeluun, jota perua keitonkin ohje on. Onneksi toinen kokki on Espanjan käynyt ja huomattavasti kokeneempi.

Mustia oliiveja on näppärä kuivata uunin jälkilämmössä tai puuhellan päällä. Valitse kivettömät laadukkaat veteen säilötyt oliivit. Valuta, huuhtele ja pilko hiukan pienemmäksi. Kuivata pellillä.

Rosmariinineulaset kuivuvat samoin.

Keitosta riittää varmasti neljälle, jopa kuudelle pääruokana, alkuruokana annoksen koosta riippuen kymmenelle.
 



Espanjalainen papusahramikeitto

 

1 tl sahramia

oliiviöljyä

3 pientä salottisipulia

3 sellerin vartta

1 solovalkosipuli

2 rkl kuivattua oreganoa

4 purkkia säilöttyjä valkoisia papuja (320-270 g)

loraus punaviinietikkaa

kunnon loraus sherryä, mieluiten kuivaa

mustapippuria

muskottipippuria

cayennepippuria

noin litra vettä

1-2 kanaliemikuutiota

suolaa

 

Koristeeksi kuivattuja rosmariinin neulasia, kuivattua oliivirouhetta.

 

Hienonna sipulit ja selleri. Jos sahrami on luotteina, hiero morttelissa hienoksi. Laita kuppiin ja lisää 1-2 dl kuumaa vettä ja anna liueta. Kuullota sipulit ja selleri öljyssä, lisää sahramivesi, punaviinietikka, mausteet, liemikuutiot ja vesi ja keitä noin 15 minuuttia. Lisää valutetut pavut ja anna kiehua viitisen minuuttia. Soseuta sauvasekoittimella, keittoon saa jäädä pieniä sattumia. Jos keitto on liian paksua, lisää hiukan vettä. Lisää sehrry, tarkista suola.

Koristele lautasannokset kuivatulla oliivilla ja rosmariinilla.

 





 

Pienistä laseista tarjottiin raikas passionhedelmäinen väliruokasorbetti.

 

Possun ulkofileeseen hierottiin tulisia mausteita. Osa kypsennettiin uunissa, osa vakuumissa sous vide. Jälkimmäinen oli suussa sulavan mureaa. Patatas Bravas, uunissa paistetut lohkoperunat, punaista ja valkoista kastiketta, kuten Espanjassa kuulemma on tapana. Mangopapusalsaa.

 

 

Lemon posset tarjottiin pääruuan jälkeen pienistä hillopurkeista. Päällä ripaus lakritsia.

 

Sherrysemifreddo, kanelikinuskia ja piparicrumble.

 

Toisen kokin bravuuri, herkullinen moussekakku, jossa maistui kirsikka ja joulu.

 

 

Persimonia ja pieniä täytteettömiä leivoksia voitaikinasta, joita maisteltiin hillojen kanssa. Lisäksi oli vielä espanjalaisia juustoja.

 

Viikunahilloa, ruusukvitteniä, kirsikkahilloa mm.

 

 

Jälkimmäisillä illallisilla pikakakku kahvin kera: pohjassa mantelia ja kookosta. Päällä kermavaahtoa, johon lisäsin kondensoitua maitoa sekä passionhedelmiä. Koristelussa mantelilastuja sekä siitepölypalleroita.

Kahdestaan, tai isommallakin porukalla kokkaaminen on hauskaa ja ensimmäisten illallisten kokkikaverin Ullan kanssa homma sujuu kuin tanssi! Toisella kertaa yksin häärätessä oli tulla kiire, vaikka ruokalajeja olikin huomattavasti vähemmän ja muutenkin olo oli vähän yksinäinen. Sieni-illallinen, espanjalainen illallinen, mitähän seuraavaksi keksitään Ulla?

Hernekeitto

Hernekeitto, hernerokka. Torstai, kuten laskiainenkin, on hernekeittopäivä. Laskiaissunnuntaina laskiaispullien kohotessa hellan päällä joutaa naputtelemaan huippuhyvän miehisen rokan ohjeen blogiin. Toivottavasti aurinko paistaa yhtä kauniisti vielä pullien paistuttua!

Pakko myöntää, etten ollut hernekeittoihmisiä, ennen tätä. Ja kunnia rokasta ei kuulu minulle, vaan astelin ihan valmiiseen pöytään. Olin varannut vanhasta muistista sinappituubin mukaani; sen voimin hernekeitto on tullut syödyksi. Vaan nytpä sitä ei tarvittu, niin oli maut kohdillaan! Minusta tuli vihdoinkin hernekeiton ystävä!
Hernekeiton salaisuus on riittävä haudutusaika, mausteet, suola ja savupotka. Herneet laitetaan likoon edellispäivänä ja kipataan kattilaan liotusvesineen. Eräs yllättävä komponentti osoittaa, kuinka ennakkoluulottomasti voi kokeilla maustamista; sinappikurkkusalaatti. En tiedä, olisiko ilman pärjätty, mutta sopivasti hernekeitossa oli häivähdys sitä sinappia, hiukan hapokkuutta ja makeutta, muttei sinappikurkkusalaatin makua.

Hernekeitto

500 g kuivattuja herneitä
Possun savupotka (n. 1 kg)
vettä
2 porkkanaa
1 sipuli
2 soolovalkosipulia
suolaa, mustapippuria
muutama maustepippuri
oreganoa
sinappikurkkusalaattia

Liota herneitä yön yli vedessä. Laita vesineen kattilaan, lisää pieneksi pilkotut porkkana, sipulit ja muutamaan osaan pilkotu savupotka. Lisää vettä niin, että keittoa on kaikkiaan 3-3.5 litraa. Kiehauta ja kuori tarvittaessa vaahto pinnalta. Anna hautua kannen alla miedolla lämmöllä vähintään neljä tuntia. Keittämisen aikana mausta suolalla (n. 6 tl), muutamalla maustepippurilla, oreganolla (tai meiramilla) ja halutessasi lisää pari rkl sinappikurkkusalaattia. Irrota pehmenneet lihat luista ja laita kaikki takaisin kattilaan.

Hyvin hautuneessa rokassa herneet ovat pehmenneet ja maut kohdillaan. 

Taidanpa useamminkin ulkoistaa keittiövuoron!

Paras lohikeittoresepti

Kalakeitto, lohikeitto on yksi lempiruuistani eikä siihen hevin kyllästy. Kalakeitolla ruokkii isommankin porukan ja se on helppo valmistaa. Sukujuhlissa tai muissa perhejuhlissa lähes poikkeuksetta parhaat ruokamuistot liittyvät kalakeittoon. Pienellä vaivannäöllä kalakeitosta saa loisteliasta, kuten tällä Jouni Toivasen ohjeella, joka on joskus julkaistu Glorian Ruoka- ja Viinilehdessä. Juurikin tällä ruualla korkattiin uusi induktioliesi ja keittiö rempan jälkeen. Nyt keittoa tuli tehtyä toistamiseen, hiukan suurempi annos, sillä viimeksi se melkein loppui kesken, niin hyvää se oli. Lohifileet ovat useimmiten ruodottomaksi käsiteltyjä, tähän ohjeeseen ruodot ovat tarpeen. Jos ostaa kokonaisen kalan, kannattaa ruodot ja pää pakastaa ja käyttää tämän keiton liemen valmistukseen, maku vain paranee. Kalakauppiaalta kannattaa myös kysyä ruotoja. Annoksesta riittää ainakin neljälle nälkäiselle. Ohjetta varten kannattaa varata digitaalinen lämpömittari, silloin kalan kypsyyden saa kohdilleen.

Lohikeitto

1 kirjolohi- tai lohifile, n. 900 g

lohifileen ruodot ja nahka, pää ja ruodot esim. toisesta kalasta

1-2 porkkanaa

2 laakerinlehteä

muutama maustepippuri

muutama valkopippuri

2 pientä sipulia

voita

1/2 punttia tilliä

n. 10 kiinteää perunaa, esim. siikli

2 dl kuohukermaa

1-2 tl suolaa

Poista kalasta nahka ja ruodot, käytä myös toisen kalan ruodot ja pää, jos niitä on saatavissa. Kuori porkkana ja pilko pieniksi kuutioiksi, n. 1 cm kokoisiksi. Laita porkkanat, nahka ja ruodot kattilaan ja lisää kylmää vettä reilu litra, mutta niin että ainekset peittyvät. Lisää mausteet ja keitä miedolla lämmöllä parikymmentä minuuttia. Kuori vaahto pois. 

Kuori ja hienonna sipulit sillä aikaa ja kuullota toisessa kattilassa miedolla lämmöllä parikymmentä minuuttia.

Leikkaa tillin paksut varret ja lisää kalaliemeen, jatka liemen keittämistä. Hienonna loppu tilli ja vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi.

Kuori ja paloittele perunat n. 1.5 x 1.5 cm kokoisiksi ja lisää ne sipulin joukkoon, kuullota muutama minuutti.

Siivilöi valmis lohiliemi sipulin ja perunoiden joukkoon ja keitä 10-15 minuuttia, kunnes perunat ovat lähes kypsiä. Mausta suolalla ja jätä odottamaan.

Laita lohipalat toiseen kattilaan ja laita yhden palan sisään lämpömittari. Kauho hieman jäähtynyttä kalalientä (n. 60 astetta) kalojen päälle, kunnes sisälämpömittari näyttää 42 astetta. Älä kypsennä liikaa.

Lämmitä peruna-sipuliseos kiehuvaksi, ota kattila pois levyltä , lisää hienonnettu tilli ja kermavaahto sekä lohipalat liemineen ja sekoita. Tarkista suola. Ja eikun nauttimaan!

 

Päivitetty pinaattikeitto

Pinaattikeittoa pienellä twistillä. Pinaattikeitto seurasi perinneruokainnostusta kaalilaatikon jälkeen. Yritin kyllä ehdotella tuunattua maksalaatikkoa, mutta minut tyrmättiin äänin 2-1, vaikka kuinka lupasin maksalaatikkoni olevan herkkujen herkkua. Olisikin ensimmäinen maksalaatikkoni. Ja kyllä se vielä uunista putkahtaa yksi kaunis päivä! Satoisaksi osoittautunut lamopinaatti rönsyää edelleen ja tuottaa laadukasta lehteä ruokaan jos toiseen ja pakkaseenkin. Pinaattikeitto päivitettiin maustein raikkaaksi ja lautaselle päätyi perinteisen kananmunan sijaan falafel-pyöryköitä.

Pinaattikeitto

1-2 sipulia
n. 3 cm pätkä tuoretta inkivääriä
1 solovalkosipuli
öljyä
2 rkl vehnäjauhoja
ryöpättyä pinaattia n. 2 dl (vastannee kahta kaupan rasiallista tuoretta pinaattia)
8 dl maitoa
2 dl kermaa
nokare kasvis- tai kanaliemikuutiosta
suolaa, pippuria, cayennepippuria
muskottipähkinää ja savupaprikajauhetta
kourallinen tuoretta korianteria silputtuna
muutama mintun lehti
oreganon oksa
1/2 limen raastettu kuori

Hienonna sipuli, inkivääri ja valkosipuli. Hienonna valutettu ja puristettu pinaatti. Kuullota sipuleita ja inkivääriä öljyssä, ripottele sekaan vehnäjauhot ja kypsennä viitisen minuuttia. Lisää pinaatti ja kääntele  hetki. Lisää maito, liemikuution nokare ja keittele hetki, lisää vielä kerma. Hauduta 15-20 minuuttia. Mausta suolalla, pippurilla ja muskottipähkinällä  ja ripauksella cayennepippuria ja savupaprikaa. Hienonna korianteri, minttu ja oreganon lehdet ja lisää joukkoon. Raasta vielä mukaan limen kuorta. Aja sileäksi sauvasekoittimella tai tehosekoittimella, kuumenna vielä ennen tarjoilua.

Keitto oli raikasta, mukavan mausteista ja kevyttä. Falafel-pyörykät tein valmispakkauksesta, johon lisätään vain vesi ja paistoin pullat öljyssä. Sopivat keiton kanssa erinomaisesti.

Kolmen chilin tomaattikeitto

Meksikolainen keittiö, meksikolainen tomaattikeitto ja chili. Keittoainekset oli varattu valmiiksi jo ennen joulua. Nyt se vihdoin toteutettiin joskin lisukkeissa mentiin helpoimman kautta.
Keitto syntyy kuivatusta chilistä, kolmenlaisesta. Chipotle on savustettua jalapenochiliä. Guajillo on hyvin tummanpunaista, mietoa ja hiukan makeaa kun taas ancho on kuivattua poblanochiliä, maultaan hedelmäinen, ei kovin tulinen. Näitä voi löytää esim. Punnitse ja säästä-kaupasta ja tilata nettikaupoista.

Kolmen chilin tomaattikeitto

3 purkkia tomaattia (kokonainen)

2 rkl kuivattua chipotle-chilirouhetta

2 guajillo chiliä (kuivattu)

2 ancho chiliä (kuivattu)

oliiviöljyä

2 salottisipulia

1 solovalkosipuli

suolaa, mustapippuria

8 dl-1 l kanalientä

tuoretta korianteria, oreganoa ja timjamia

1 rkl tummaa sokeria

tarjolle:

ranskankermaa
fetajuustoa

avokadoa

maissitortilloja

Poista kokonaisista chileistä siemenet ja kanta, hienonna. Kuumenna paistinpannu ja pyörittele hienonnettuja chilejä pannulla n. 20 sekuntia. Kaada seos kulhoon ja lisää kiehuvaa vettä. Anna hautua parikymmentä minuuttia. Hienonna sipuli ja valkosipuli ja kuullota öljyssä. Lisää tölkkitomaatit ja kanaliemi. Keittele kunnes tomaatit pehmenevät. Lisää valutetut chilit ja keitä vielä 5-10 minuuttia. Lisää yrtit, kourallinen kutakin, karkeasti pilkottuna. Mausta suolalla ja pippurilla. Aja sauvasekoittimella sileäksi.

Tarjoile ranskankerman, avokadosiivujen ja tortillasiivujen kera. Tortillat voi paahtaa pannulla tai uppopaistaa. Pakkaspäivien lämmittävä potkukas keitto. Rasvainen avokado viilentää loistavasti chilin poltetta.

Linssi appelsiinikeitto

Linssi, appelsiini, chili, currytahna, kurkuma. Kaikkien värimaailma sopii ihanan aurinkoisiin päiviin, joista on päästy pitkästä aikaa nauttimaan. Nopea, mausteinen ja ravitseva keitto lämittää pakkaspäivänä ja vie ajatukset intian suuntaan.
Vinkki: sopikaa työkavereiden kanssa leikkimielisestä ruokakilpailusta. Jokainen laittaa ruokaa saman reseptin pohjalta ja sitten ruokatunnilla porukalla maistellaan. Hauskaa, miten erilaiseen lopputulokseen jokainen päätyy.

Tosiaan, kyllä täällä vielä ollaan! Elämän kiireet ovat hidastaneet tahtia blogissa ja kokkailussakin on menty välillä matalammalla profiililla ilman uusia kujeita. Vanhoja reseptejä kuvineen on tukku postaamatta, mutta ne saavat vielä odottaa. Uusia ideoitakin on ja ne toteutetaan, kunhan aikaa löytyy.

Linssi-appelsiinikeiton perusresepti on Pirkan käsialaa. Tässä oma versioni. Tulisen currytahnan sijaan käytin mietoa Rajah-merkkistä. Keitto oli sopivan tulinen, mutta seuraavana päivänä lämmitettäessä tulisuus oli lähes kadonnut. Appelsiinikuoriraastetta kannattaa ripotella vasta lautaselle, sillä seuraavana päivänä keitto maistaa entistä voimakkaammin appelsiinille, jopa makealle.

Linssi-appelsiinikeitto

2 salottisipulia

1 solovalkosipuli

1 punainen chili

2 tl currytahnaa

1 tl kurkumaa

pätkä inkivääriä

1 kanaliemikuutio

8 dl vettä

4 dl mangoappelsiinimehua

3 dl punaisia linssejä

1 appelsiinin raastettu kuori

öljyä, suolaa, mustapippuria

1 purkki smetanaa

3 appelsiinia

1 ruukku korianteria

Hienonna sipuli, valkosipuli ja inkivääri. Poista chilistä siemenet ja hienonna. Kuullota sipuleita öljyssä, lisää chili, inkivääri ja mausteet. Lisää vesi, kanaliemikuutio ja mehu ja kuumenna kiehuvaksi. Hienonna korianteri ja lisää keittoon varret.Lisää huuhdotut linssit ja kypsennä parikymmentä minuuttia, kunnes linssit ovat kypsiä. Soseuta sauvasekoittimella, mausta suolalla ja pippurilla ja halutessasi sekoita joukkoon smetana. Lisää appelsiinikuoriraastetta.

Leikkaa appelsiinit kalvottomiksi lohkoiksi. Sekoita kulhossa hienonnetun korianterin kanssa ja mausta appelsiinikuoriraasteella. Nostele korianteriappelsiineja keittoon; ne raikastavat mukavasti mausteista keittoa.

Sorsaillallinen - sorsareseptiikkaa

Sorsaa viidellä tapaa, tai jos sydän ja maksa lasketaan erikseen, seitsemällä. Amuse bouche, alkuruuat: salaatti, keitto, väliamuse, pääruoka, lisukkeet, kastike, pyre, jälkiruoka. Savustettua sorsaa, kuivattua sorsaa, sorsarillette, sorsan sydäntä, sorsaballotine, paistettua sorsan rintaa.
Käytössä oli pussillinen sorsanrintoja, yksi sorsanranka, pari koipea ja yksi kaupallinen sorsa. Tarkemmin sanottuna siinä pussillisessa oli kaksi sorsanrintaa, lukuisa määrä pieniä sorsalinnun rintoja, koon puolesta tavin, sekä lähiseudun lintutarhalta, Finnwildiltä Nerkoolta ostettu kokonainen tarhasorsa. Siis sorsa poikineen.
Yksi parhaista hetkistä on ruokalistan suunnittelu. Ideoita pukkaa useimmiten, joskus taas ei. Niistä lähtee sitten kehittelemään, vanhoja muistellen, ehkä kirjoista tarkistaen mutta monesti netistä etsien. Hassua muuten, että sorsa on englanniksi duck, kuten ankkakin, eli useimmiten ohjeet päätyvät ankkaan. Mutta reseptiikan etsiskelyn tuleekin olla viitteellistä ja viihteellistä. Ja sitten sitä omaa soveltamista.
Laitan tässä nyt ohjeita satunnaisessa järjestyksessä ja jossain kohden palaan illan toteutuksen kronologiseen järjestykseen, josta on helpompi hahmottaa, kuinka monta ruokalajia on loppujen lopuksi hyvin helppo toteuttaa myös kotikeittiössä, hyvällä suunnittelulla ja aikatalulutuksella. Jos olisi useampi kokki, homma hoituisi alta aikayksikön.

Savustettua sorsaa, salaattia, mustaherukkavinegretti

4 pientä sorsalinnun rintaa
suolaa, pippuria, öljyä, voita

Suolaa ja pippuroi sorsanrinnat. Sivele kevyesti alapinta öljyllä, etteivät tartu savustimen ritilään. Lataa sähkösavustin, laita reilusti purua (käytin omenapuupurua) ja muutama sokeripala. Kastele puru kevyesti. Anna savustimen lämmetä kymmenisen minuuttia; se sauvaa reilusti. Laita rinnat ritilällä savustimeen ja savusta viisi minuuttia. Ota pois ja jäähdytä, esim. jääkaapissa. Tämän voit tehdä reilusti etukäteen. Ota hyvissä ajoin ennen tarjoilua lämpenemään ja juuri ennen tarjoilua ota väri pintaan kuumalla pannulla, joko kuivalla tai tilkassa öljyä ja voita. Leikkaa poikkisyin tarjolle. Jos kyseessä on normaalikokoiset/kookkaat sorsanrinnat, savustusaikaa voi hiukan pidentää. Paisto kuten äsken, pidempään, kaikki puolet ruskistaen. Vetäytymään folioon, mieluiten mittarin kanssa, jolloin sisälämpötila keskimäärin 50 asteeseen.

Mustaherukkavinegretti

reilu kourallinen mustaherukoita
loraus viinietikkaa
oliiviöljyä
suolaa, pippuria, cayennepippuria

Laita jäiset mustaherukat kattilaan, anna sulaa. Lisää viinietikka, kiehauta. Paseeraa siivilän läpi. Lisää soseeseen mausteet ja öljyä niin että saat sopivan juoksevan kastikkeen. Tarkista maku.

Laita lautaselle erilaisia salaatteja ja pinaatinlehtiä, gorgonzolanokareita ja leikkaa savustetusta sorsasta siivuja. Pirskota päälle mustaherukkavinegrettiä.

Kuivattua sorsaa, mustajuurikeittoa

kaksi pientä sorsalinnun rintaa
soijaa, punaviiniä, pippuria, cayennepippuria

Viipaloi sorsanrinnat noin 2-3 mm paksuuteen, laita kulhoon ja lorauta päälle punaviiniä ja hiukan vähemmän soijaa. Jauha myllystä pippuria ja ripauta cayennea, sekoita ja anna marinoitua huoneenlämmössä tunti pari. Kuivaa huolella ja asettele kuivuriin tai mietoon uuninlämpöön ritilälle. Kuivaa nahkeiksi, revi tai leikkaa pieneksi muruksi.
Mustajuurikeiton ohje täällä, vuohenjuuston sijaan laitoin gorgonzolaa. Soseuta keitto lopussa, mausta gorgonzolalla tai sinihomejuustolla. Siivilöi eli paseeraa. Tarkista maku. Voit tehdä valmiiksi edellisenä päivänä. Jatka maidolla, jos keitto on liian paksua. Kuumenna ja vaahdota sauvasekoittimella ennen tarjoilua, lisää pinnalle kuivattuja sorsamuruja.

Sorsarillette

1 kokonainen sorsa
öljyä, ankanrasvaa
suolaa, pippuria, tuoretta timjamia, valkosipulia

Halkaise sulatettu sorsa ja puhdista sisältä, kuivaa. Aseta pieneen uunivuokaan nahka ylöspäin. Ripottele kunnolla suolaa. Leikkaa valkosipulista paksuja siivuja ja lisää vuokaan, samoin reilu tukku timjaminoksia. Kaada päälle ankanrasvaa ja/tai rypsiöljyä tai oliivi- ja rypsiöljyä. Kypsennä 150 asteisessa uunissa 2.5 tuntia. Anna jäähtyä. Revi liha pieniksi kappaleiksi.

Amuse

Ota sopiva määrä revittyä lihaa syrjään alkutervehdystä varten. Mausta suolalla, pippurilla ja appelsiininkuorella. Saatoin laittaa joukkoon tilkan seesamöljyä. Kosteudeksi lisäsin paistorasvaa. Yrttiä, timjamia ja rosmariinia hiukan.
Suolaa ja pippuroi sorsan sydän ja maksa ja käytä nopeasti kuumalla pannulla voiöljyseoksessa pyöräyttäen. Leikkaa sydän neljään osaan. Maksan käytin ballotineen.
Levitä paketti pekonia, esim. amerikapekonifileitä leivinpaperille ja paahda 180 asteisessa uunissa, kunnes ruskeankuivia, älä anna palaa. Valuta talouspaperin päällä ja anna kuivahtaa. Murustele pieneksi.

Laita lusikalle rilletteä, laita päälle sydämen pala ja rosmariininoksa. Ripottele kuivattua pekonimurua ja pieni tira hyvää oliiviöljyä.

Hapankirsikkasuklaakastike

litra lihalientä tai riistalientä
sorsan luut

loraus punaviinietikkaa
isompi loraus punaviiniä

kourallinen kuivattuja hapankirsikoita
timjaminoksa

3 palaa tummaa suklaata
2 rkl Kirsch-likööriä
hunajaa 1/2 tl
suolaa, pippuria

Paahda sorsan luut kuumassa uunissa. Laita kattilaan liemen kanssa ja keitä vähintään 20 minuuttia. Siivilöi. Laita kattilaan loraus punaviinietikkaa ja haihduta lähes kuiviin. Laita sitten reilummin punaviiniä, n. 1 dl ainakin ja keitä sekin hyvin kasaan. Lisää sorsalientä n. 5 dl, hapankirsikat ja timjaminoksa. Keitä kasaan, maistele välillä, poista timjami, jos makua meinaa tulla liikaa. Keitä liemi kolmannekseen  ja siivilöi. Lisää suklaa sekoittaen, käytin Varlhonan 66% Alpacoa. Lisäsin vielä Kirschiin säilöttyjen kirsikoiden lientä 2 rkl sekä 1/2 tl hunajaa. Jos liemi on suolaton, suolaa vaatii. Juuri ennen tarjoilua kastike lämmitetään ja sekaan vatkataan 1 tl voita.

Paistetut sorsanrinnat

Suolaa ja pippuroi sorsanrinnat. Paista huoneenlämpöiset lihat kuumalla pannulla joka puolelta, niin että saat hyvän värin. Laita folioon ja mittari sisään; sopiva kyspyys saavutetaan, kun mittari näyttää 49-51 astetta. Leikkaa viipaleiksi.

Kirsch-tomaatit

Rasia kirsikkatomaatteja
Kirschiä (kirsikkapurkista)

Tee pieni viilto jokaiseen tomaattiin varoen leikkaamasta hedelmälihaa. Käytä ne nopeasti kiehuvassa vedessä ja sitten kylmään veteen. Kuori tomaatit. Kuumenna mikrossa puolella teholla puoli minuuttia. Kaada päälle Kirsch ja laita kylmään tekeytymään.

Maa-artisokkapyre: keitä kuoritut maa-artisokat vähässä maidossa, soseuta, mausta suolalla, pippurilla, muskotilla, cayennella ja reilusti voilla. Purista siivilän läpi, mieluiten kahteen kertaan.

Palsternakkasipsit: leikkaa kuorittu palsternakka ohuiksi lastuiksi mandoliinilla. Öljyä kevyesti, ripottele suolaa ja kypsennä ohuena kerroksena 180 asteisessa uunissa käännellen, kunnes kuivahtavat ja ovat kypsiä.

Sorsaballotine

Mukaeltu. Oikea ballotine tehdään raasta lihasta; mureke, jossa usein maksaa, mausteita, konjakkia ja portviiniä. Sorsa loppui kesken, joten käytin rillettelihaa, em. maustein, yrttiä, katajanmarjaa, laitoin kermaa.Tarhasorsan (ainut jossa oli nahka) nahka oli niin huonosti kynitty, ettei siitä ollut mihinkään. Nahkat otin kolmesta broilerin koipireidestä (broilerinkoivista tehtiin kyllä hävikkiruokaa), huuhtelin, kuivasin ja suolasin runsassa suolassa puolisen tuntia. Suolat pyyhin pois ja leivitin täytettä nahkoille, täytteen keskelle sorsan maksat. Rullasin ja rullasin reilusti ja tiukasti kelmuun. Käytin hetken kiehuvassa vedessä (raakaa lihaa kypsennetään kunnolla), jäähdytin. Juuri ennen tarjoilua käytin rullat pannulla sorsanrintojen kanssa.

Kaiken muun, paitsi rintafileiden paiston, voi tehdä etukäteen. Keitot jopa paranevat, kun ne tekee edellispäivänä ja lämmittää juuri ennen tarjoilua. Monet komponentit ja ruokalajithan säilyvät useammankin päivän ja ravintolakeittiössä, kun jäähdytys ja kylmäketju on aukoton, näin tehdään varsinkin kallan puolella. Eihän kaikkea millään voi tehdä joka päivä uudelleen, kun komponentteja on kymmeniä ja taas kymmeniä.
Edellispäivänä tein sorsarilleten, marinoin ja kuivasin sorsanlihan. Palsternakkasipsit voi tehdä myös etukäteen, kuten jälkiruuan. Savustus, keitto, pyree, tomaatit, mustaherukkavinegretti, ballotine, etukäteen. Lähimpänä tarjoilua kastike (senkin voi tehdä etukäteen). Viimeisimpänä paistoin leivän.
Seurustelun ja ruokailun lomaan jää oikeastaan lämmitys/lämpimänä pito, esille laitto ja vain hiukan paistohommia. Emäntä voi suvereenisti nauttia vieraiden kanssa seurustelusta.

Jälkiruoka, kirsikkasemifreddo, suklaakahvicrumble ja Krieksiirappi säästetään omaan postaukseensa.

Miso-keitto Ailan tapaan

Miso-keitto - misoshiru - on meillä mukavasti lämmittävä talviruoka, alkuruokana tai pääruokana, riippuen siihen käytettävistä aineksista. Tällä kertaa se nautittiin lounaaksi ja samalla sillä lääkittiin flunssaista nuorisoa. Alunperin siitä piti tulla runsaampi; nuudelia siihen toivottiin ja merilevää, mutta hajamielinen kokki unohti ne. Jos ostoslistasta huolimatta jotain unohtuu kauppaan, niin helposti jotain saattaa jäädä myös ruuasta pois...
Japanilaisessa keittiössä keitto ei ole alkuruoka, vaan se tarjoillaan yhdessä riisin ja muiden ruokien kanssa. Miso-tahna - joko soijasta, ohrasta tai vehnästä tehty käynyt tahna - antaa keitolle ominaisen ruokaisan maun. Samalla se hiukan sakeuttaa sitä. Oleellinen japanilaisen keittiön mauste, jota saa meillä ainakin Tokyokanista. Joskus ostamani pakkaus taisi olla aika iso ja vaikka tahna säilyy kyllä hyvin jääkaapissa, pakastin omani annospusseissa. Dashiliemi on kombu-levästä keitettyä lientä, jota saa ainakin samaisesta kaupasta, sen voi korvata vaikkapa kanaliemellä.
Miso-keittoon voi laittaa myös porsaan- tai kananlihaa, munakoisoa, perunaa, merilevää. Oikeastaan siihenkin voi piilottaa tähteitä. Sushiprojektista jäi siitakesieniä, valmiiksi suikaloitua porkkanaa ja retikkaa, kesäsadon pari pientä unohtunutta sipulia ja avattu tölkki hyvää kanalientä. Käytin japanilaista soijakastiketta, jossa oli sitruunainen maku, mutta tavallinen käy hyvin.

Miso-keitto

pätkä inkivääriä hienonnettuna
puolikas solovalkosipuli hienonnettuna
10 cm pätkä purjoa puhdistettuna
pieni sipuli hienonnettuna
kourallinen siitakesieniä
porkkanasuikaleita
retikkasuikaleita
öljyä
1.4 l kanalientä (tai dashilientä)
suolaa, pippuria
soijaa
5 rkl misoa

Viipaloi halkaistu purjo. Halkaise siitakkeet. Kuumenna öljy kattilassa, kuullota sieniä, sipulia, inkivääriä ja valkosipulia. Lisää muut kasvikset, kääntele hetki. Lisää liemi ja keittele 5-10 minuuttia, kunnes kasvikset ovat kypsiä. Mausta. Älä lisää vielä paljoa suolaa tai soijaa, sillä misotahna on suolaista. Ota desin verran lientä ja sekoita siihen misotahna ja kaada takaisin kattilaan. Lisää tarvittaessa soijaa tai suolaa.

Parsakeitto tähteillä tai ilman

Parasta parsasesonkia eletään juuri nyt, mutta tyytyminen on melkein yksinomaan tuontiparsaan; kotimaiset menevät ravintoloihin, tosin joskus niitä onnistuu saamaan torilta. Ulkolaisten parsojen varret tuppaavat olemaan jo melko puisevia (kaunkohan ne ovat olleet matkalla?), ja vaihteleva  pituus menee haaskiin. Ei niitä pois kannata heittää, vaan lisätä liemeen tai keittää keitoksi. Tähän keittoon voi piilottaa myös vihanneslootaan unohtuneet pari jauhoista pottua, päiväyksen ohittanutta kermaa ja pari juustonkannikkaakin. Yhtä hyvin tämän voi tehdä priimatavarasta. Juuston kanssa kannattaa olla varovainen, ettei se peitä parsan hienostunutta makua; sopivasti käytettynä se tekee keitosta vähän täyteläisemmän.

Nippu parsaa tai tähteeksi jääneet parsan varret (pari isoa kourallista) valkoista tai viherää

2 pientä shalottisipulia
2 pientä rosamundaperunaa
1 valkosipulin kynsi
3-4 timjamin oksaa
2 rkl voita
1 dl valkoviiniä
2 dl kanalientä
2 dl kuohukermaa
pari pientä kuivanutta juuston kantapalaa
suolaa, pippuria, cayennepippuria, muskottipähkinää
hiukan sitruunamehua

Kuori puisevat palat, pilko pätkiksi. Jos käytät kokonaisia parsoja, säästä nuput. Hienonna sipuli ja valkosipuli, kuori ja kuutioi perunat. Freesaa kasviksia ja timjamia voissa, lisää viini ja kanaliemi, keitä parsoista riippuen noin 10 minuuttia, lisää kerma ja kuumenna. Soseuta sauvasekoittimella, siivilöi, mausta ja lisää parsan nuput. Kuumenna kiehuvaksi,  purista hiukan sitruunamehua juuri ennen tarjoilua.

Aikamoista luksusta nauttia parsakeittoa arki-iltana! Bonukset: nopeasti valmistettava ja vieläpä tähteistä.

 P.s. Tähän voisi halutessaan paistaa leipäkuutioita siitä leipäkoriin unohtuneesta kannikasta, kuten Suolaa ja hunajaa- blogissa paistettiin salaattiin.

Hävikistä herkuksi kampanja jatkuu: käy ihmeessä osallistumassa tempauksen tämän viikkoiseen kilpailuun Facebookissa: ainutlaatuinen tilaisuus voittaa illallinen kahdelle ravintola Kämp Signessä!!

Maa-artisokkakeitto

Artisokkaa on tullut laitetuksi useammankin kerran, on se vaan niin hyvää. Etenkin, kun tuttavalta sain itse kasvatettuja erityisen hyviä mukuloita, suuret kiitokset Minnalle!

Heti tuoreeltaan pesu ja raaputus olisi riittänyt, pidempään säilyttäessä vaativat kuorimisen.

500 g maa-artisokkaa

7 dl kanalientä
3 dl kermaa
2 rkl homejuustoa
suolaa
pippuria

Kuori maa-artisokat ja halkaise muutamaan osaan ja laita kylmään veteen. Laita kattilaan, lisää 7 dl kanalientä ja keitä, kunnes maa-artisokat ovat pehmeitä., lisää homejuusto. Soseuta huolella sauvasekoittimella. Lisää kerma, kiehauta, mausta suolalla ja pippurilla.  

 

Pähkinät joutuivat keittoon vain koristelun, eivätkä niinkään maun vuoksi.

Thailohi- ja -kanakeitto

Tämän ohjeen olen saanut, mutta hukannut, ja koettanut muistella, kuinka se meni. Erilaisten currypastojen määrää kritisoin, varsinkin kun ainesosat niissä ovat melko samanlaiset, mutta kuulemma ne tuovat keittoon juuri sen oikean maun. Muutaman verison tehneenä alan jopa vakuuttua. Ohje on  alun perin kanalle, mutta lohi sopii hyvin; mausteinen vaihtoehto perinteiselle lohikeitolle. Tulisia tahnoja kannattaa ensin laittaa varoen ja lisätä omien mieltymysten mukaan, jos chili sopii ruokavalioon, määriä voi vaikka tuplata.

 

400-500 g lohta (ruodoton filee)

2 porkkanaa
8 pientä perunaa
1 sipuli
1-1.5 rkl currtahnaa (Rajah mild curry paste)
¼-  ½  tl Panang currytahnaa (Spice up)
¼- ½  tl red curry pastea (Santa Maria)
1 valkosipulin kynsi
3-4 cm pätkä inkivääriä
4 kaffirlimetin lehteä
1.5 kanaliemikuutiota
1 sitruunaruoho
1 l vettä
1 prk kokosmaitoa
limen mehua
(paprikajauhetta ½ tl)
tuoretta korianteria

Kuori ja pilko porkkanat ja perunat sopiviksi suupaloiksi ja laita kiehuvaan kanaliemeen, samoin pilkottu sipuli. Hienonna inkivääri ja valkosipuli ja lisää joukkoon. Lisää mausteet sekä currytahnat. Keitä 35- 40 minuuttia. Lisää loppuvaiheessa kuutioitu lohi sekä kookosmaito. Keitä vielä 10 minuuttia. Lisää limen meua, tarkista maku ja lisää joukkoon reilusti tuoretta korianteria. Tuore korianteri ei oikein ole ollut suosikkini, mutta tässä keitossa se antaa upean loppusilauksen, eikä maista lainkaan saippualle :). 

 

Jos käytät broileria, lisää lihakuutiot aikaisemmin. Alkuun laitoin tulisia currytahnoja varoen, mutta keitosta ei tule niin täyteläistä. Kannattaa kokeilla; oikein maukas ja lämmittävä keitto!

Kurpitsasosekeitto

Tällaisia ihanuuksia ostin pariinkin otteeseen torilta, Kaikontarhan kojusta. Säilyvät kuulemma jouluun saakka huoneen lämmössä, ja ilokseen näitä katseleekin, mutta vielä mieluummin syö!  Lajike on Sunshine (tietysti:)); sen voi käyttää kuorineen siemeniä myöten. Keitto on ihan parasta, mutta tämä käy mihin tahansa. Ohje on Kaikontarhan lehtisestä, mausteita vähän tuunasin.

 

½ purjoa

valkosipulia
3 rkl voita
8 dl kurpitsakuutioita
2 dl perunaa kuutioina
1 l vettä
laakerinlehti
timjamia, cayennepippuria,
valkopippuria, tuoretta rakuunaa,
muskottipähkinää
½ kasvisliemifondikuutiosta
suolaa
2 dl kuohukermaa

Halkaise kurpitsa, poista siemenet ja pehmeä sisus, kuutioi. Kuullota sipuli ja valkosipuli (ellet rouhi valkosipulia myllystä) voissa. Lisää kurpitsa ja perunakuutiot. Lisää kiehuva vesi, laakerinlehti, fondi ja mausteet. Keitä noin 20 minuuttia, lisää kerma, keitä hetkinen, poista laakerinlehti, tarkista maku ja lisää suolaa.

Tarjoile hyvän leivän kanssa ja halutessa smetanatilkan kera. Ihanan täyteläinen ja samettinen keitto!

Kunniamaininta

Osallistuin Savon Sanomien kesäinen ruokaresepti-kilpailuun ohjeellani lipstikka-laventelikeitto, joka löytyy blogistani täältä; sain kunniamaininnan! Raaka-aineiden toivottiin löytyvän läheltä. Voiton vei grillattu pekonihauki; onnea voittajalle!

Tomaattikeittoa

En yleensä viitsi tehdä tomaattikeittoa tuoreista tomaateista, koska ne minusta vaan ovat aika mauttomia ja vetisiä, vaikka olisi kesä. Kaiholla muistelenkin italialaisia tomaatteja, vaikka ne olisivat osittain vihreitä, maku on taivaallinen! Ehkä olen täällä sitten törmännyt vääriin tomaatteihin J.  Ruokahommia-blogin paahdetun tomaattikeiton ohjeeseen tutustuttuani päätin kokeilla samaan tyyliin paahtaa ainekset ensin uunissa. Laitoin joukkoon vähän omia mausteita ja aineksia, mitä kaapista löytyy. Anbar-maustesekoitus on etnisestä lähikaupasta; sisältää mm. mangoaromia, sarviapilaa, currya, korianteria, kuminaa, chilijauhetta. Melkoinen keitos tämä siis. Vähintään neljälle hengelle, ja menee näin sateisena kesäpäivänäkin.

10 isoa kypsää tomaattia
1 iso sipuli
2 kynnetöntä valkosipulia
pätkä kesäkurpitsaa
muutama pieni uuden sadon porkkana
1 punainen paprika
1 sellerin varsi
pieni pala inkivääriä
2 rkl aurinkokuivattua kirsikkatomaattia öljyssä
oliiviöljyä
1 sitruunaruohon varsi
kourallinen tuoretta basilikaa
½ tl kanelia
1 tl anbar-maustetta
1 tl paprikajauhetta
1 fond du chef kasvisliemikuutio
iso loraus punaviiniä
suolaa, mustapippuria,cayennepippuria
tarjolle creme fraichea, tryffelisuolaa

Kuori sipulit, viipaloi, pätki selleri, kesäkurpitsa ja paprika, josta siemenet ja valkeat osat on poistettu. Hienonna inkivääri. Halkaise tomaatit neljään osaan, poista kannat ja siemenet. Laita kaikki uunivuokaan, lorauta öljyä ja lisää aurinkokuivatut tomaatinpalat. Kypsennä uunissa 200 asteessa noin puoli tuntia, sekoita välillä. Kaada ainekset kattilaan, lisää 3-4 dl vettä, kiehuta, lisää mausteet, anna hetki  kiehua. Muista poistaa sitruunaruoho ennen sauvasekoittimella soseutusta. Tarkista maku.

Tarjoile creme fraichen kanssa; tryffelisuolaa nyt lisään sinne sun tänne, kun sen maku ja tuoksu ovat niin ihanat! Oikein maistuva ja ruokaisa keitto. Ehkä ensi kerralla kuorisin tomaatit, toisaalta noista saa kuitua J.

Lipstikka-laventelikeitto

Rakastan lipstikkaa, mutta valitettavasti tyttäreni ei jaa tätä tunnetta kanssani. Eikä sitäkään, että kauppareissuilla tarttuu mukaan kaikkea uutta ja ennen kokematonta, kuten vaikkapa laventeliruukku. Siellä se pari päivää pyöri jääkaapissa, kun keksin laittaa sitä lipstikan kaveriksi. Ei ollut hassumpi liitto. Se, että kaikki on viime aikoina ruskistettu kirkastetussa voissa, johtuu siitä, että löysin valmista kirkastettua voita etnisestä lähikaupastani; itse tuskin tulisi sitä kovin usein tehtyä. Sillä saa helposti kauniin värin, ei juuri roisku, ja purkki pitää käyttää elokuun loppuun mennessä J. Mikä parasta, keiton valmistamiseen kului aikaa vajaa 10 minuuttia! Tästä riittää kahdelle.

kourallinen lipstikkaa

muutama laventelin oksa
kirkastettua voita
2 rkl vehnäjauhoja
1 tl karkeaa Dijon sinappia
½ dl valkoviiniä
suolaa, pippuria, cayennepippuria
nokare kanaliemikuutiosta
reilu 2 dl vettä
2 dl kuohukermaa

Poista lipstikasta paksut varret, riivi laventelista lehdet ja hienonna. Hienonna sipuli ja kuullota voissa, lisää yrtit, pyörittele hetki. Lisää vehnäjauhot ja kypsennä hiukan, kaada joukkoon valkoviini ja vesi. Mausta. Lisää kerma ja anna hautua miedolla lämmöllä 20-30 minuuttia. Lisää tarvittaessa vettä ja tarkista suola. Kuohkeuta sauvasekoittimella. Jos koristelet laventelinoksalla, älä syö sitä, se peittää keiton ihanan maun.

Tämä oli hyvää, vaikka itse kehunkin! Vieno laventelin maku täydensi ihanasti lipstikkaa. Kumpaakaan ei saa käyttää liikaa; ovat molemmat voimakkaan makuisia.