Testissä Froothien Optimum 700 advanced mehupuristin

Itse tehty mehu, smoothie, vihermehu, pähkinävoi, sorbetti, soijamaito ja tofu. Terveellistä ja lisäaineetonta! Testattavana monipuolinen Froothien Optimum 700 advanced mehupuristin, kylmäpuristin, jolla teet paljon muutakin kuin mehua!

Sain Siis koekäyttöön Froothien mehupuristimen jolla hedelmistä, juureksista, pähkinöistä ja niin edelleen puristetaan mehu taikka neste mahdollisimman tarkkaan. Mitä järeämpi laite, sen parempi lopputulos ja nopeasti. Muutaman viikon aikana on ehditty testata kaikkea mahdollista kokonaisista appelsiineista Jussi 69:n vihannesviskiin ja tofun valmistukseen. Nyt jo haikeudella ajattelen, kuinka pärjäämme, kun laite palautetaan! Postauksen lopussa on muuten video, ensimmäinen laatuaan tässä blogissa! Postauksen lopussa on myös ohjeet, kuinka saat alennusta tilatessasi Optimum 600 ja 700 advanced mehupuristimesta!

Kyseinen puristin on Optimum-malliston lippulaiva. Vihanneksia ei tarvitse kuoria, toki ne kannattaa pestä. Porkkanat humpsahtavat laitteen kitaan kokonaisena. Lanttu oli sen verran kovaa, että suosiolla tein siitä maltillisia viipaleita. Pienet omenat voi käyttää kokonaisena, samoin kuoritut appelsiinit. Vain muutamassa minuutissa laitteella saa aikaan kannullisen tai kaksi mehua. Karkeammalla siivilällä myös banaanit, kiivit ja mansikat puristuvat niin että mehuun jää enemmän hedelmälihaa. Käytetyistä aineksista riippuen mehu muistuttaa enemmän smoothieta. Siihen voi myös lisätä tekovaiheessa vaikkapa maitoa tai mantelimaitoa. Tiheällä siivilällä syntyy perinteisempi mehu, jonka voi halutessaan vielä siivilöidä.  Laite puristaa mehun tosi tarkkaan, jäljelle jäävä kuiva aines on todella kuivaa.
Meillä juodaan paljon hedelmä- ja vihannesmehuja, nimenomaan itse tehtyjä. Jos käy niin onnettomasti, että salaatit ja vihannekset ovat jo vähän nuupahtaneet, ne puristetaan mehuun. Froothien Optimum 700 advanced mehupuristimella testasin myös, kuinka soijamaito valmistuu todella nopeasti. Samoin onnistuu vaikkapa mantelimaito. Toki näitä tuotteita erityisruokavaliota noudattaville on nykyisin hyvin saatavilla kaupasta, mutta kotona tehtynä ne ovat tuoreita ja vailla lisäaineita. Eikä soijamaidolle paljoa hintaa jää. Soijamaidosta on muuten helppo tehdä tofua. Testasin myös pähinävoin tekoa ja hienonsinpa tällä myös kypsät kikherneet hummusta varten. Ja testin raikkaaksi lopuksi terveellistä, lisäaineetonta jäätelöä, tai paremminkin sorbettia pakastetuista, hiukan sulaneista mansikoista ja hedelmistä.

Kaikki Froothien Optimum 700 advanced mehupuristimen osat. Puristinkaira on järeää tekoa ja tekee selvää kovistakin juureksista. Mm. kaksi siivilää, toinen pehmeille hedelmille ja mehuun, johon jää enemmän hedelmälihaa, tai smoothien tekoon. Hienompi siivilä perinteiseen mehuun ja koville vihanneksille. Reiätön "siivilä" pähkinävoin ja jäätelön valmistamiseen. Erillinen siivilä mehukannun päällä käytettäväksi, mikäli mehun haluaa täysin ilman hedelmälihaa. Tofun valmistamista varten muotti ja liina. Pieni harja puhdistusta varten.

Froothien Optimum 700 advanced mehupuristin on helppo koota. Käytön jälkeen pesua helpottaa, kun kaataa laitteeseen vettä ja antaa koneen käydä. Näin voi myös lennosta vaihtaa mehulajia, jos haluaa tehdä useampaa erilaista samalla kertaa. Laite on helppo pestä, huuhtelu lämpimällä vedellä käytön jälkeen yleensä riittää. Siivilät on helppo puhdistaa harjalla.

Tippalukko on kätevä, sillä kannu täyttyy nopeasti.

Kapeampi syöttöaukko pitkille vihanneksille, kuten porkkanoille sekä esim. pähkinöille.

8 cm syöttöaukosta mahtuvat appelsiinit ja pienet omenat kokonainaisina. Hedelmien kovat kivet ja sitkeät kannat pitää muistaa poistaa. 

Kuiva kuitupuru putoaa toiseen astiaan. Aineksista riippuen senkin voi käyttää halutessaan vaikkapa leipätaikinaan tai kasvispihveihin.

Soijamaito valmistuu nopeasti liotetuista soijapavuista ja vedestä.

Maapähkinävoita.

Terveellistä jäätelöä, tai paremminkin sorbettia pakastetuista marjoista ja hedelmistä.

Oli muuten hyvää!

Mehupuristinta testatessa ei kommelluksilta vältytty. Koneen kanssa ei ollut ongelmia, mutta kuvaaminen meinasi välillä unohtua, osa kuvista katosi mystisesti ja ensimmäinen, vaatimaton videokin tuli ponnistettua julkisuuteen. Videoita en ole aiemmin kamerallani kuvannutkaan.
Uskon muuten, että raavas mieskin saadaan juomaan terveysmehuja, kun itse tekee! Kuten videolta voi päätellä, perheen mehutehtailija en ole minä. Sen sijaan mm. sorbetin, pähkinävoin ja tofun tehtailija minusta taisi tulla! Helpon ja nopean ohjeen tofun tekoon laitan myöhemmin.


Mikäli mielailet omaa mehupuristinta, saat seuraavalla koodilla  alennuksen tilatessasi joko Opimum 600 tai Optimum 700 advanced mehupuristimen Froothie.fi:n kautta. Syötä koodi  AM-Optimum-mehustin-20 sille varattuun kenttään ja saat 20 euron alennuksen laitteestasi. Suosittelen, me emme enää pärjää ilman tätä laitetta!

Yhteistyössä Froothie

Kylvöhommia rempan keskellä

On täällä blogissa edelleen elämää, vaikka itsekin sitä välillä epäilen! Postauksia on ilmestynyt  sen verran harvakseltaan. On tehty remppaa (kohta kaksi vuotta), työkuvioissa on tapahtunut muutoksia, hyviä reseptejä ja kuvia ei vaan aina ilmaannu tai juttu ei vaan luista. Haaveissa olisi myös kaikenlaista blogin pään menoksi, kun vaan aika ja taidot riittäisi!
Puutarha-asiat alkavat kummasti aina kiinnostaa, kun aurinko alkaa paistaa. Vielä ei pääse pihaa ruopsuttamaan mutta suunnitelmia kesän istutuksiin voi jo tehdä. Piharemonttia ei tehdä tänäkään kesänä, ehkä joskus tulevaisuudessa.
Tomaatin ja lyhtykukan siemenet sain kylvettyä 29.3. Kahtena edellisvuonna päivämäärä oli 23.3. Ihan hyvän kokoiseksi on taimet ehtineet, vaikken aikaisemmassa ole ollutkaan. Liian kauan sisällä kasvatetuista taimista tahtoo tulla pitkiä ja honteloita ja liian aikaisin kasveja on turha istuttaa kasvihuoneeseen tai ulos; alkukesästä on vielä hallaöitä. Oma vanha kasvihuoneeni ei pysy kylmillä ilmoilla ilman lisälämmitystä plussan puolella ja siitäkin huolimatta reunimmaiset kasvit saattavat paleltua.

Tomaatit itivät muutamassa päivässä lämpimällä ikkunalla. Turvenappeja kylvöalustana kokeilen tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Ne saa muotoiltua sopivasti pieniin kylvöruukkuihin ja näyttävät pitävän hyvin kosteuden. Alusta asti on syytä kirjata ylös, mitä missäkin ruukussa on. Siitä huolimatta ylläreitä tulee.

Osa tomaateista on hyväksi havaittuja, osa uusia tuttavuuksia. Myöhemmin kylvetään kurpitsojen, krasssin ja muiden kesäkukkien siemenet.

Viimeisin remppaprojekti oli talossamme lattioiden hionta ja lakkaus.

Pikkuhiljaa alkaa olla valmista, listoitukset ovat työn alla ja pari muuta juttua. Sen jälkeen lähes koko vanha talo onkin käyty läpi. 

Terveiset messuilta!

Viime viikolla Helsingin Messukeskuksessa oli Gastro-messut,  hotelli-, ravintola- ja ammattikeittiöalan ammattilaisille suunnattu tapahtuma sekä samaan aikaan järjestettävä ViiniExpo.  Tapahtumat järjestetään joka toinen vuosi. Kävin haistelemassa alan uusia tuulia ensimmäistä kertaa. Paljon kiinnostavia uutuuksia ja innovaatioita pääsin tutkailemaan, toivotaan, että jotain niistä saataisiin myös kotikeittiöön. Tuskin ihan heti lähikaupasta saadaan toukkia ja heinäsirkkoja, vaikka tulevaisuuden ekoteko onkin lihan korvaaminen hyönteisproteiinilla. Aiheesta luennoi hyönteiskokki Topi Kairenius. Digitalisaatio, ympäristövastuullisuus, luomu, sesongin mukaiset raaka-aineet ja tämän hetken trendit monen muun aiheen lisäksi olivat esillä.

Kokkiasujen muotinäytöstä juonsi Kari Aihinen.

Vuoden kokkikisaa saattoi seurata myös isolta screeniltä. Sikkehän se siellä.

3-d-suklaatulostimen prototyyppi.

Ruusunterälehtihilloa. Vampulalaisella tilalla on 2 km ruusupensaita ja terälehdet poimitaan käsin. 

Säilöttyjä härkäpapuja. Hyvä, että kotimaisia vaihtoehtoja kehitetään eksoottisille kaukaa tuoduille tuotteille. Toivottavasti niistä tulee trendiruokaa  kaikenmaailman amaranttikvinoabuumien jälkeen.

ViiniExpossa oli runsas tarjonta eri maahantuojien tuotteista.

Pääsin maistamaan jokusen laatuviininkin.

Suomen Baarimestarien ja Kannattajien Kerhon järjestämässä kisassa tehtiin alkoholittomia cocktaileja. Master Chef kisasta tuttu Jan Lindgren voitti kisan suvereenisti.

Kivennäisvesipohjaisessa kauniisti koristellussa drinksussa mausteena oli mm. garam masalaa, inkivääriä ja vaniljaa.

Alkon tilausvalikoimastakin löytyvä suklaakuohuviini oli jännä kokemus. Kuohuviiniin on uutettu suklaan ja hasselpähkinän makua. 

Suklaakuohuviini neutraloi hyvin chilin poltteen, mutta suklaan maku oli vähän liikaa.

Lahtelaispoikien (Keskitalon Akin ja kumppaneiden) tarjoama ateria maistui!

Kahvikoneita joka lähtöön.

Pääsinpä tekemään itselleni pehmiksen! 

Vinkkejä pääsiäiskattaukseen.

Tällaiseen sopisi isompikin leipätaikina.

Vastapuristettua appelsiinimehua, hyvää ja nopeasti.

Voita liput Viiniexpoon!

Ensi viikolla Messukeskus avaa ovensa ruoka- ja viinialan ammattilaisille Gastro-Helsingin ja Viiniexpon muodossa. Jos sana ammattilaisille kalskahti korvaan, ei hätää! Sain nimittäin 2 lippua Viiniexpon viininystävän päiville ja sinulla on mahdollisuus voittaa ne osallistumalla arvontaan! Viinin Ystävän Päivät ovat 18-19.3, oheisessa linkissä tarkemmat aukioloajat ja tietoa tapahtumasta. Lippu tai siis kutsu oikeuttaa kertasisäänpääsyyn ja on arvoltaan 19 euroa, joten nyt kipinkapin äänestämään. Yhdelle onnekaalle lähetän siis kaksi lippua; ota mukaan siippa tai ystävä ja lähde tutustumaan Suomen suurimpaan viinitapahtumaan!

Arvontaan osallistut kommentoimalla tätä postausta ja jättämällä myös sähköpostiosoitteesi. (Yhteystiedottomat suljetaan pois arvonnasta.) Kerrothan samalla, mikä on lempiviinisi tai lempirypäleesi ja minkä ruoan kanssa sitä mieluiten nauttisit. Haluaisitko kenties blogissani reseptiikan lisäksi vinkkejä aterialle sopivasta viinistä? Osallistumisaikaa on tämän viikon sunnuntaihin 13.3.16 saakka, ja maanantaina arvon liput. Sähköpostia on siis syytä tarkkailla maanantain aikana ja laittaa minulle pyydettäessä osoitetiedot, niin että postipate ehtii kiikuttaa liput. Onnea arvontaan!

Edit. Kiitos kommenteista! Arvonta suoritettu, liput lähtivät viidennelle kommentoijalle, onnea!

Kun hyvinvoinnista tuli pahoinvointia

On taas se aika vuodesta, kun kuntosalit täyttyvät ja dieetit ova suurinta huutoa. Vuoden takaiset pohdinnat ovat taas ajankohtaisia: Medikokki Nuori Lääkäri-lehdessä 1/2015. Uusia ihmedieettejä lienee ilmestynyt tämänkin jälkeen mutta perusidea on sama. Luettava versio kuvien jälkeen.

Kun hyvinvoinnista tuli pahoinvointia

Alennusmyyntien myllerryksessä huomio kiinnittyi sovituskopeissa käytyyn keskusteluun. ”Äiti, tuo on hyvä, älä ota isompaa kokoa, sillä sinähän laihdutat.”  Hoikka teini-ikäinen tyttö opasti asuvalinnassa hyvin hoikkaa keski-ikäistä naista.

Vuoden vaihtuessa odotukset ovat korkealla. Ensimmäinen neljännes on pyhitetty uuden vuoden lupauksille ja unelmille hoikemmasta elämästä. Lehdet pursuavat elämäntapaohjeita, dieettejä ja treenikalentereita, kuten edellisinäkin vuosina. Trendit tulevat ja menevät. Osa meistä onnistuu tavoitteessaan saavuttaa parempi fyysinen kunto ja uusi ulkomuoto, osalla kilot vain lisääntyvät. Toisille ei riitä tipaton tammikuu; nyt on muodikasta sulkea korkki 100 päivän ajaksi. Vaikka lehtiä myydään edelleen hoikistuneilla ja raitistuneilla julkkiksilla, media on samalla herännyt pohtimaan, miksi hyvinvoinnin tavoittelusta on tullut suorittamista, pahoinvointiin saakka.

Paleodieetti, gluteeniton ruokavalio, karppaus, raakaruoka, 5 + 2 dieetti, 17 päivän dieetti, Atkins, Zone, kaalikeittodieetti; lista on loputon. Tuloksia halutaan nopeasti ja helposti. Julkkisten esimerkki, kaverien vinkit tai somen hehkutus saavat epätoivoisen sohvaperunan kokeilemaan jos jonkinlaista. Etikkaa hörpätään aamulla tyhjään vatsaan. Ei syödä muruakaan klo 18 jälkeen. Tiesittehän että muotilehtien kuvankauniit mallitytöt säilyttävät kuulaan ihonsa ja hoikan vartensa juomalla litratolkulla vettä, parhaat viisikin!

Saattaahan niillä merkillisillä ruokavalioilla joku laihtuakin, jopa pysyvästi. Jos muuttaa elämäntapansa ja jatkossakin kuluttaa sen minkä syö. Osalla mopo kuitenkin karkaa käsistä. Mallinukkejen langanlaihan olemuksen edelle on kiilannut treenattu vartalo. Fitness kilpailuista ja salitreenauksesta alkunsa saanut harrastus näyttää olevan varsinkin nuorten tyttöjen suosiossa, mikäli blogeihin on uskominen. Vaikka terveelliset elämäntavat ja alkoholista kieltäytyminen on erittäin hyvä asia, karua luettavaa löytyy vaikkapa 17-vuotiaan tytön blogista, jossa päivät tasapainoillaan salitreenien ja aerobisten harjoitusten välillä kaloreita ja hiilihydraatteja laskien tavoitteena rasvaton keho ja erottuvat lihakset. Kavereiden tapaaminen romuttaa aikataulun ja tavoitteet; yksikin ylimääräinen suupala tietää entistä kovempaa treeniä.

Asiaa suolesta; olisiko tämän vuoden hittidieetti Skinny gut diet? Uusi elämäntapa, joka auttaa pudottamaan ylimääräiset kilot ja voimaan hyvin. Niinkin yksinkertaisesti kuin tasapainottamalla ne suolessamme majailevat bakteerimassat; hyvät bakteerit vastaan pahat bakteerit. Tähän päästään noudattamalla kolmea sääntöä: ensinnäkin syömällä enemmän kookosöljyä, avokadoa, saksanpähkinää ja chiasiemeniä. Toisekseen syömällä päivittäin elävää ruokaa, siis fermentoimalla valmistettua ruokaa. Suosimalla vähän tärkkelystä sisältäviä kasviksia, vähäsokerisia hedelmiä ja jugurttia, probiootteja, kuituja unohtamatta. Kolmanneksi, syömällä proteiineja joka aterialla; lihaa, kalaa, kananmunia, maitotuotteita, pähkinöitä ja siemeniä, kaloreita laskematta. Tällä ruokavaliolla tulehdus suolessa kuulemma rauhoittuu, vatsa on litteä ja luulenpa että pieruakin tulee vähemmän.

Jos naisten lehdet ja sosiaalinen media luovat meille ulkonäköpaineita, niin yhtä lailla äiti antaa mallia tyttärelleen. Kalorien ja kilometrien laskemisen sijaan tulisi keskittyä oman kehon kuunteluun. Tervettä järkeä käyttäen, elämästä nauttien voisi löytyä aito hyvinvointi. Vanhassa vara parempi: kohtuus kaikessa!

Keventäjän raikas janonsammuttaja on saanut vaikutteita Meksikolaisesta keittiöstä.

Aqua fresca

2 kurkkua

2.5 dl vettä

3 limeä

kourallinen tuoretta minttua

1 vihreä keskivahva chili tai maun mukaan

1-2 tl suolaa

3-4 rkl vaaleaa siirappia tai hunajaa

Huuhdo kurkut ja pätki blenderin kannuun. Halkaise chili, poista siemenet ja heitä kannuun mintun (jätä muutama lehti koristeluun) ja veden kera. Pese yksi lime ja raasta kuori, lisää siitä puolet ja säästä loppu koristeluun. Puserra kannuun kolmen limen mehu, lisää suola ja sokeri. Aja tasaiseksi ja puserra siivilän läpi. Annostele laseihin jääpalojen kera, koristele mintun lehdissä ja limen kuorella.

Kirje Joulupukille

Vuoden viimeinen Medikokki Nuori Lääkäri -lehdessä. Jouluisia ajatuksia ja resepti karpalokarkeista. Vinkki: pakkaa karpalokarkit kauniiseen rasiaan lahjaksi! Meillä ne ovat olleet erityisesti lasten mieleen.

Alempana teksti ja resepti luettavassa muodossa.

Rakas joulupukki,

kirjoitan sinulle nyt ensimmäistä kertaa. Tai mistäpä minä muistan, jos vaikka lapsena kirjoitinkin, mies- tai naismuisti on kuulemma keskimäärin kolme vuotta, ja lapsuudestani on jo useampi sellainen vierähtänyt. Pitkään aikaan en ole siis ollut sinuun yhteydessä, katsos kun oma lapseni on kasvanut jo aikuiseksi eikä sinun palvelujasi ole tarvittu. Laitoin kyllä sinun nimissäni kirjeen tyttärelleni vuosia sitten, mutta hän taisi huomata huijauksen vaikka kirjeessä oli ihan joulupukin leimat ja kaikki. Sittemmin nämä lahja-asiat on hoidettu ihan perhepiirissä.

Olen huomannut että joulu tulee joka vuosi aikaisemmin ja välillä ihan yllätyksenä. Vaikka kuinka kesän rippeitä katsellessa päättäisi, että tänä vuonna ollaan ajoissa liikenteessä pakollisten lahjusten ja hankintojen kanssa, niin viime tippaanhan ne tuppaavat jäämään. Viime vuosina tosin aineellista materiaa on hankittu vähemmän ja vähemmän, sillä iso osahan meistä hyvinvointivaltion hyväosaisista elää melkoisessa yltä kyllyydessä. Tuossa kälyn lapsuuden kodissa vieraillessani hoksasin ihan konkreettisesti, miten pienesti sitä vielä muutama vuosikymmen sitten asuttiin; ihan monilapsiset perheet kaksiossa! Yksi komero ja pari kaappia, niihin ovat kaikki tavarat mahtuneet. Entä keittiö sitten: kylmäkomero oli ulkoseinällä ja muutama kaappi välttämättömiä välineitä ja astioita varten. Muuten vielä 70-luvun alussa luokkakaverin puutalorivarissa asiointi hoidettiin ulkohuussissa, sellaisessa 12-reikäisessä, ihan keskellä kaupunkia.

Herkullista ruokaa laitettiin vaatimattomissa oloissa, vaatimattomilla välineillä, niistä antimista, mitä oli tarjolla. Luulenpa, että entisajan perheenäidit olivat aika kekseliäitä tätejä, mutta älä sotke heitä nyt niihin äiteihin joiden laittamaa ruokaa mainostetaan ihan televisiossa asti. En minä sillä, etteikö eineksetkin ole ruokaa ja ihan ok välillä, mutta kun niin arvostan sitä itse alusta loppuun tehtyä ruokaa, sitä johon käytetään tuoreita kauden kasviksia, mielellään lähellä tuotettuja ja lihaa maltillisesti, niistä maukkaammista ruhon osista, etuselästä, niskasta tai vaikka poskesta. Oletko pukki maistanut pihvilihaa viime aikoina? Kovin siitä on maku hävinnyt. Ruoan kun itse tekee, ei maistu liikaa ne E-kirjaimet ja muut lisätyt härpäkkeet, eikä tarvitse tihrustaa sitä pientä pränttiä pakkausten kyljestä (selvästi eivät halua niitä luettavaksi kun vuosi vuodelta kirjoittavat ne pienemmällä).

Tuli mieleen pukki, että oletkos sinä käynyt katsomassa broilerin teurastusta? Siitä kyllä paha mieli tulee. Kuulemma kananugetitkin tehdään ihan nahkasta ja roippeista vaan. Eihän näitä näin joulun alla haluaisi ajatella, vaikka se possu siinä mainoksessa yhtenä vuonna kehottikin syömään kanaa. Tarkoittikohan se luomukanaa?

En minä sillä, etteikö sitä saa ja pidäkin herkutella välillä ja laittaa jotakin kurmeepiperrystä! Ruoanlaittohan on mitä parasta yhdessäoloa ja harrastamista koko perheen voimin tai ystävien kanssa. Ja useammin voitaisiin käydä ravintolassakin, samalla tuettaisiin yrittäjyyttä ja helpotettaisiin Suomen tiukkaa taloustilannetta.

Mutta herranen aika, hyvä joulupukki, juttuni nyt syrjähti ja ihan meinasin unohtaa tärkeimmän! Olen ollut kaikki nämä hiljaiset vuodet tosi kiltti, enkä ole juuri ollut lahjoja vailla. Eikä totta puhuen keittiöstäni taida puuttua mitään, vaan kaikkea on yllin kyllin! Paitsi nyt se blenderi, joka hajosi kesällä ja sitä parasta ja tehokkainta mallia en ole vielä raaskinut ostaa. Niin että älä tuo paketteja tänäkään vuonna, mutta joulumieltä, rakkautta, hyvää tahtoa ja kanssaihmisistä välittämistä saat lähettää yllin kyllin. Laita niitä saman tien koko suvulle ja naapurustolle myös.

Aila

P.S. Laita mukaan vielä hiukka suhteellisuudentajua, suvaitsevaisuutta ja annos nöyryyttä, empatiaa ja kiitollisuutta unohtamatta.

Karpalokarkit

isoja karpaloita

kananmunan valkuainen

tomusokeria

Sulata jäiset karpalot. Hylkää rikki menneet. Vatkaa valkuainen kevyesti ja pyörittele karpalot ensin valkuaisessa ja sitten tomusokerissa, kunnes ne ovat yltä päältä tomusokerin kuorruttamia. Tomusokeria menee reilusti, se kannattaa levittää esimerkiksi tarjottimelle. Anna karpalokarkkien kuivaa hyvin, ennenkuin pakkaat ne rasiaan. Poista rikkinäiset, kosteat yksilöt, ne eivät säily. Tarjottimelle kokkaroituneen ylijäämätomusokerin voi käyttää leivontaan.

Missä on joulumieli?

Joulumieli jokaiselle? Kaiken kiireen keskellä monelle pukkaa joulustressi. Pitää ehtiä tehdä se ja tämä valmistelu, ostaa lahjat, lähettää kortit, muistaa läheisiä. Siivota ja koristella koti. Ja vielä hoitaa kaikki arjen askareet. 

Lapsuuden kodissani, kuten varmaan monessa muussakin taloudessa ennen vanhaan, joulu ei tullut ilman suursiivousta. Vaikka siihen aikaan perusteellinen siivous tehtiin kerran viikossa, vaihdettiin lakanat, kiillotettiin vessojen posliinialtaat ja pyykit pestiin pulsaattorikoneella ja huuhdottiin käsin, joulun alla siivottiin vielä tarkemmin. Jouluksi kaapitkin piti olla ojennuksessa. Tätä rutiinia noudatinkin aika monta vuotta vielä omassa kodissani. Saattoi pinna olla tiukalla jouluaattona, ehkäpä jokunen riitakin virisi helposti. 

Tänä syksynä ajattelin, että aloitan jouluvalmistelut ajoissa, eipähän jää viime tippaan. Viikot kuluivat sukkelaan ja ilmat olivat välillä miltei kesäiset; mikä kiire tässä on. Kaiken masentavan uutistulvan keskellä niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin, joulumieli tuntui olevan hukassa ja virta vähissä; onko nyt tulossa raskas joulu? 

Tätä postausta kirjoittaessa jouluun on vielä kuusi yötä (5, en näköjään osaa laskea). Voisi ajatella, että ruokaintoilijan joulumenu on suunniteltu ja jo pitkälti toteutettu, piparit paistettu ja askarreltu jotain uutta joulukoristetta. Vaan kun ei ole! Ei ole leivottu ei. Kinkku on kyllä tilattu, sehän on jo puoliruokaa. Ei ole edes siivottu. Askarrella on kyllä koetettu pitkästä aikaa, mutta projektit ovat kesken ruokahuoneen pöydällä, eikä kaiken muun kaaoksen lisäksi siitä enää paljon välitä. Eikä kortteja lähetetty kuin muutama. Anteeksi kaikki sukulaiset ja ystävät, olette silti mielessäni! Kun perheessä piiiitkästä aikaa jyllää flunssavirus, jää nähtäväksi, iskeekö se minuunkin juurikin loman alkajaisksi, vaiko se työstressin laukaisema  ensimmäisten lomapäivien kruunu päänsärky. Yhtä kaikki, jouluhössötystä ei meillä tänä vuonna nähdä. Ei enää tarvitse siivota kotia lattiasta kattoon komeroita myöten. Ei tarvitse olla sitä ja tätä ja tuota joulukukkaa, koristetta ja liinaa vain siksi kun aina on niin ollut. Joulu tulee vähemmälläkin stressaamisella.

Onneksi joulumieltä on jo hitunen. On sitä tullut sieltä täältä, vaikkapa tunnelmallisesta joulukonsertista tai Joulupuukeräyksestä, jolla hankitaan joka vuosi lahjoja vähävaraisille lapsille. Ehkä joulu konkretisoituukin parhaiten lasten kautta, heidän joulunodotustaan seuraten, joulujuhlien ja joulukirkon myötä? Lasten kasvettua niistä on valitettavasti vieraannuttu. 

Muutama joululahja on onneksi ostettuna, läheisille, rakkauden osoituksena. Toivon, että kotini on vielä siisti ottamaan joulua vastaan ja ne muutamat perinteiset jouluruoat aattona pöydässä, ihan vaatimattomasti. Toivon lepoa ja rauhaa, hyvää mieltä ja kiireetöntä yhdessä oloa, sillä tiedän, että jouluna kaikki rakkaani ovat koolla yhteisen pöydän ääressä. Se riittää.

No, kyllä se joulukuusi laitetaan ja runsaasti kynttilöitä. Taatelikakku ja tuoretta ruisleipää ainakin. Kun muuttolinnut pyrähtävät jouluksi kotiin, siitä syntyy joulumieli.

Vuosi sitten saatiin valkea joulu.

Lahjavinkit

Viime hetken lahjavinkkejä kokkaavalle kaverille tai perheenjäsenelle. Syksyn keittokirjakattaus on monipuolinen ja laadukas, tässä niistä osa, olkaapa hyvä.

Tommy Myllymäen Kasvikset lisukkeena ja pääruokana tuo uusia tapoja käyttää kasviksia keittiössä. Reseptit ovat todella herkullisia. Suosikkikirjani! Matti Lempisen ja Master Chef 2014 voittajan Miro Kurvisen Kokkikoulussa tehdään parempaa ruokaa, mm. klassikkoannoksia. Max 30 minuuttia on Master Chef 2013 voittajan Kiran toinen keittokirja, täynnä nopeita ja herkullisia reseptejä. Taatusti nuorten mieleen. Koko Suomi leipoo voittajan Liisa Westerbergin Leivontakirja makeaa on kauniisti kuvitettu ja täynnä ihania makeita ohjeita. 2013 Top Chef voittaja Kira Weckmanin Latinomakuja on testattu täällä ja hyväksi havaittu. Samoin Richard McCormickin Pariisi,kirja joka on omiaan nostamaan matkakuumetta.

Katusoittajan keittokirja on opastaa siihen, kuinka halvalla saa hyvää ruokaa. Reseptit on höystetty tarinoilla kirjoittajan matkan varrelta, tosielämän kokkailua pienellä budjetilla. Henri Alenin Vuoden keittokirjan resepteillä valmistetaan huippukokin ohjein rouheaa ja maukasta ruokaa ilman turhia kikkailuja. Stalinin makaronit-kirjaan on koottu joukko reseptejä, joiden taustoista, historian tapahtumasta tai henkilöstä tarjoillaan mielenkiintoinen kuvaus. Sopii vähän nuoremmallekin, historiasta kiinnostuneelle kokille. Jamie Oliverin Arjen superruokaa on tuhti paketti terveellisiä mutta maukkaita aterioita aamiaisesta lähtien. Resepteihin on laskettu ravintoarvot sekä kalorit. Monta hyvää reseptiä jo bongattu. Rapeat sipsiherkut on testattu täällä. Kuvasta puuttuu Mikko Takalan Street food: suosittelen isolla ässällä! Siitä juttua täällä.

Ei kun vaan ostoksille, viikko on vielä aikaa jouluun!

Confetti Kuopiossa!

Leivontatarvikkeita kauppaava Confetti avasi uuden kivijalkamyymälän Kuopioon viime viikonloppuna! Liike sijaitsee Anttilan alakerrassa ihan torin laidalla. Näinä aikoina on mukavaa, kun joku ui vastavirtaan ja uskoo tulevaan! Ja plussaa siitä, että saatiin tämä kauppa nimenomaan keskustaan. Myymälöitä on nyt kuusi kappaletta eri puolilla Suomea ja tuotteita voi tilata myös netistä. Ostoksia on minusta mukavampi tehdä, kun tuotteita voi hypistellä ja näkee niiden todellisen koon.

 

Näistä muffinssivuoista on vara valita.

 

Tuttuja kasvoja: Confetti Oy:n yrittäjä Terhi Tuomela ja Kirsi Kirsin kakut blogista.

 

Kuopion liikkeen yrittäjänä toimii Jenni Utriainen. Onnea Jenni!

 

Avajaisten kunniaksi glögiä

ja kakkua.

 



 

Myymälä oli täyteen ammuttu avajaispäivänä, hyvä että sekaan mahtui :). Kuvia räpsin pikaisesti, valikoimaan täytyy lähteä tutustumaan paremmalla aikaa.

 

Aika kiva piparimuotti.

Pahviset kakku/leivostelineet ihanissa väreissä.

 



 

Vaikkei leipoisikaan, valikoimista löytyy myös kaikkea juhlien järjestämistä varten. Luulenpa, että tämä on myös pikkutyttöjen unelmakauppa :)