Piparitalkoot

Joulupiparit, piparkakkutalo, piparien koristelu. Yhtenä jouluna piparkakkutalojen tekoon ehdin vasta joulun jälkeen. Tänä jouluna talot jäivät minulta tekemättä. Paitsi ihanilta ystäviltäni, jotka saapuivat talkoisiin. Yhdessä tekeminen on hauskaa, kiireetöntä, jutustellen. Ensin juotiin kahvit. Välillä syötiin kalaa ja jälkiruuaksi vaniljalla maustetut creme bruleet. Sitten vielä kahviteltiin. Valmista syntyi kuin huomaamatta, joulumusiikkia kuunnellen.
Pikeerin eli valkuaistomusokerikuorrutteen ohje löytyy täältä. Mökit kannattaa koota hyvin paksulla pikeerillä; valkuaista vähän ja reilusti tomusokeria, niin että saadaan valumaton tahna.

Nuoren taitelijan värikkäät mökit päätyvät lahjaksi sukulaisille ja ystäville.

Kun pikeerin koostumus on kohdillaan, ensikertalainenkin innostuu ja saa kuviot onnistumaan.

Kiitos Carissa, Riikka ja Jarmo ihanasta päivästä!

Ehdottomasti uusiksi syntymäpäivien ja Ystävän päiväpipareiden merkeissä!

Kumman kaa?- valkuaista kahdessa pakkauksessa

Paljon valkuaisia leivonnassa käyttävänä haaveilin keltuaisettomista kananmunista. Viime viikolla silmään osuikin tv-mainos Two chicks- purkista. Pitihän sitä päästä kokeilemaan, varsinkin kun olin juuri saanut tuhottua parsakurssilta tähteeksi jääneen ämpärillisen valkuaisia. Ei löytynyt marketeista, mutta saman ketjun lähikaupasta kyllä.



Kylmähyllystä löytyvä tuote on brittiläinen mutta valmistettu Belgiassa. 500 g purkkiin mahtuu 15 vapaan kananmunan valkuaista, lisänä on ainoastaan guarkumia sakeutusaineena ja ne on kevyesti pastoroitu. Säilyy avattuna 7 päivää. Myyjän kanssa purkkia etsiessä koettiin sellaista löytämisen riemua, että parasta ennen päivämäärä jäi tarkistamatta (huonosti muistan niitä kaupassa muutenkin katsoa); sehän oli mennyt, mutta pelastinpa purkin hävikiltä, ei nuo parissa päivässä pilaannu. Nestemäistä valkuaista suositellaan rasvattomana, kolesterolittomana, runsasproteiinisena ja vähäkalorisena korvaamaan kokonaiset munat missä tahansa ruoanvalmistuksessa; munakkaissa, kokkelissa, pannukakuissa, jälkiruoissa... Pakkaus riitti kolmeen macaron-taikinaan ja yhteen pikeeriannokseen.

Keltuaisten loppusijoitus macaroneja ja pikeeriä (valkuaistomusokerikuorrutus, Royal icing) tekevälle on välillä melkoinen ongelma. Halusin kokeilla, toimiiko tuote yhtä hyvin kuin n. vuorokautta aiemmin erotellut valkuaiset.

Purkkivalkuainen on hyvin lirua verrattuna seisotetunkin valkuaisen rakenteeseen. Se vatkautuu huomattavasti nopeammin ja vaahdossa on runsaasti volyymia. Macaronit onnistuivat kahdella kertaa erinomaisesti, keskimmäiset epäonnistuivat. Kolmen taikinan perusteella jäi vaikutelmaksi, että valkuaiset kannattaa vatkata melkoisen kovaksi vaahdoksi, sekoittaa siihen ensin väri ja sitten mantelitomusokeriseos; taikina vaatii pidemmän sekoitusajan oikean rakenteen löytymiseksi. Koekakku kannattaa tehdä.


Näiden kohdalla purkki ehti olla hetken kylmässä ja jätin valkuaisvaahdon vähän löysemmäksi ja voi olla, etten muistanut ravistaa purkkia. Ihanasti epäonnistuneita macaroneja, jotka menevät marenkeina missä tahansa jälkkärissä. Rakenne on jännä, "pienikuplainen" ja suussa sulava, ilmavan kevyt, mutta sisällä on samanlaista pehmeyttä kuin macaroneissakin. Siis erittäin hyvä marenkeihin!


Hyvin tämä toimii myös pikeerissä.
n. 0.8-0.9 dl valkuaista
1/4 tl viinikiveä (tai pari pisaraa sitruunamehua)
500 g tomusokeria

Viinikivi sekoitetaan hyvin valkuaiseen. Sen jälkeen lisätään tomusokeri. Yleiskoneen hitaimmalla nopeudella vatkataan 10 minuuttia. Värjätään ja ohennetaan käyttötarkoituksen mukaan tilkalla vettä.

Seuraavanakin päivänä pikeeri oli hyvin tasalaatuista, eikä normaalia veden erottumista ollut tapahtunut, kuten tuoreista valkuaisista tai valkuaisjauheesta tehtynä, oikein positiivinen havainto.

Paketin kyljessä komeilee vielä (englanninkielinen) lause: edullisempaa kuin erotella kananmunat. No, meillä tämä tehopakkaus maksoi 4.99 euroa. Pikaisesti katsottuna 10 kpl kenno vapaan kanan munia maksaa noin 2 euroa, jota pitäisin jonkinlaisena keskihintana.

Kannattaako siis hankkia? Ei hintansa puolesta, ja jos haluaa tukea kotimaisia kananmunan tuottajia, purkki kannattaa jättää hyllyyn. Mutta jos kananmunat ovat kaupoista loppu tai "vanhetettuja" valkuaisia ei juuri sinä päivänä ole jemmassa, tämä on hyvä hätävara (jos tuota jatkossa vielä kaupoista löytyy). Kun kuivatun valkuaisen, albumiinijauheen joutuu tilaamaan ulkomaisista leivontakaupoista, tämä tuote olisi sille varteenotettava ja erittäin toimiva vaihtoehto.

Tuskinpa siis viikottaiselle ostoslistalle päätyy, mutta nyt ovat taas valkuaiset loppu...

Marmoroidut suklaacookiet

Joulun alla ihastuin Mansikkamäen Eben fantasiapipareihin, ja päätin, että minäkin haluan oppia tällaisia! Paljon helpottaa, kun joku toinen on tehnyt kokeiluja ja antaa hyviä vinkkejä, kiitos Ebe! Alkuun homma ei ottanut ollenkaan sujuakseen, ja meinasin heittää pikeerit seinään. Onneksi jatkoin harjoitusta, ja kun ainekset on kohdallaan, koristelu on tosi hauskaa!

Vuosia sitten innostuin marmoroimaan paperia. Sekin oli oikein hauskaa, erilaisia kokeiluja tuli tehtyä erilaisilla liistereillä akryyliväreistä öljyväreihin. Aikaaviepää ja suttaista puuhaa pienen kylppärin lattialla. Löysinkin sitten Sweetopian blogista ohjeet marmoroitujen pikkuleipien tekoon. Puuha on paljon siistimpää ja jätettäkään ei synny.

SweetSugarBellen blogista löysin tällaisen suklaacookieohjeen, jota hiukan muutin:

n. 150 g voita

0.8 dl sokeria
1.2 dl vaaleaa ruokosokeria
1 iso keltuainen
2 tl vaniljasokeria
6.1 dl vehnäjauhoja
1 pss Fazerin taloussuklaarouhetta

Vaahdota voi ja sokerit. Lisää joukkoon keltuainen, sitten siivilöidyt jauhot ja vaniljasokeri, kunnes seos on tasaista. Lopuksi lisää käsin sekoittaen suklaarouhe. Laita jääkaappiin puoleksi tunniksi.

Kaaviloi taikina jauhotetulla alustalla reilunpaksuiseksi levyksi, saa olla selkeästi joulupipareita paksumpi; taikina on tässä vaiheessa herkästi mureneva kuten myös uunista ottaessa. Ota haluamasi kuviot piparimuoteilla tai taikinapyörällä. Paista 200 asteessa 10-12 min., pinta saa jäädä vaaleaksi.

Sweetopian sivuilla oli tällainen pikeerin ohje. Tuoreen valkuaisen kanssa pikeerissä tuntuu olevan enemmän vaihtelua ja epäonnistumisen mahdollisuuksia. Aika näyttää, toimiiko tämä paremmin. Ensi kokemus oli kyllä positiivinen. Tein puolikkaan annoksen, josta riittää useammallekin värille reilut satsit. Viinikiveä sain apteekista, joka pyynnöstäni tilasi sitä tukusta. Valmiste oli saksalaista alkuperää, 250 g maksoi n. 22 euroa. Siitä riittää useamallekin innokkaalle koristelijalle.

Pikeeri

0.9 dl lämmintä vettä

2.5 rkl valkuaisjauhetta (Städter)
½ tl viinikiveä

500 g (1 pkt) tomusokeria

Laita valkuaisjauhe kulhoon ja vispilöi vähän kerrassaan lämmin vesi joukkoon. Vettä kannattaa lisätä pikkuhiljaa, valkuainen paakkuuntuu herkästi. Sekoita hiljalleen puolisen minuuttia. Lisää viinikivi ja sekoita puoli minuuttia. Lisää siivilöity tomusokeri kerralla. Sekoita hiljalleen 10 minuuttia. Yleiskoneellakin sen voi tehdä alimmalla nopeudella, minulla sellaista ei ole. Sekoittamisen myötä pikeeri muuttuu paksuksi ja tasarakenteiseksi. Tämän jälkeen voit värjätä haluamillasi väreillä ja käyttötarkoituksen mukaan ohentaa.

Marmorointiin käytin melko juoksevaa pikeeriä. Pohjavärin päälle pursotetaan kuviovärit yhdensuuntaisiksi raidoiksi ja piparia voi kevyesti heiluttaa, jotta väripinnat asettuvat tasaisesti. Sitten kuviot vedetään hammastikulla.

Yksinkertaiset kuviot ovat kauneimmat. Kahteen suuntaan vedetyt kuviot muuttuvat helposti sekaviksi, kuten ylärivin keskimmäinen ja alarivissä oikealla.

Vähän muitakin kokeiluja. Punaisessa pikeerissä on myös lakritsikastiketta, punaisesta väristä tuli aika kiva. Tumma pikeeri on tehty valkoiseen tomusokeriin, alunperin siitä piti tulla mustaa, mutta väriä olisi kulunut tuhottomasti.

Pikeerin pitää olla melko juoksevaa ja on toimittava nopeasti. Pikeeri kuorettuu nopeasti, eikä marmoroinnista tule tasainen ja kaunis, kuten tämän kuvan kekseissä. Yksi kokeilu camo-kuviolla.