Kerro kerro kuvastin...

Äitienpäiväksi sopivasti tämä postaus :). Kansalaisopiston Uusdramatokka-ryhmän kevään näytelmä Lumikki.

 

Hienoa oli taas päästä seuraamaan innostuneen harrastajaporukan työskentelyä Sari Siltavuoren ohjaamana. Monta vuotta on vierähtänyt nopeasti näin sivusta katsoen. Tällä kertaa taustatuen lisäksi sain osallistua pääosan esittäjän puvustamiseen. Hame sinistä taftia, pusero pitsiä, puserossa organzavuori, sinisessä samettiliivissä punainen silkkivuori. Yksityiskohtaisemmat kuvat puvusta edelleen ottamatta...



Pienellä budjetilla pienen porukan produktioissa täytyy olla oivaltava niin lavastuksen kuin muunkin toteutuksen suhteen. Tämä varjoteatteri oli yksi niistä.



Kuningattarella on pahat mielessä.



Yritys toisensa jälkeen...



Trubaduurikääpiö.



Porukka teki lavasteet itse ja haali kasaan myös muun rekvisiitan.



Ja lopulta ei haukattukaan omenaa vaan ensi-illan jälkeen isot palat kakkua! Niitä on muuten tarjolla www.maku.fi-sivulla täytekakkukisassa, käykäähän kannustamassa!

Ja oikea elämä ei ole mustavalkoista: paha äitipuolikin sai kakkua :). Haikein mielin: lämmin kiitos Sarille ja koko porukalle!

Penkkariasut

Tällaisia stormtroopereita liikuskeli meilläpäin tänään. Tytöt tilasivat Usa:sta tällaiset puvut. Pieni pettymys oli, kun paketti tullin kautta saapui. Laatu ei vastannut odotuksia. Toinen puku oli keskeneräinen ja huonommista osista tehty. Näitä on tuunattu: superlonia ja muuta pehmustetta on lisätty vaahtomuoviosien alle ja toista pukua on muutenkin kohennettu, reisipaloja pienennetty ja kiinnitetty uudelleen. Toinen vyö on maalattu akryylimaalilla, alkuperäinen väri oli kellertävä. Eipä taida juuri eroa huomata.

Mietin vaan, että vastahan se lukio alkoi...