Kylvöhommia rempan keskellä

On täällä blogissa edelleen elämää, vaikka itsekin sitä välillä epäilen! Postauksia on ilmestynyt  sen verran harvakseltaan. On tehty remppaa (kohta kaksi vuotta), työkuvioissa on tapahtunut muutoksia, hyviä reseptejä ja kuvia ei vaan aina ilmaannu tai juttu ei vaan luista. Haaveissa olisi myös kaikenlaista blogin pään menoksi, kun vaan aika ja taidot riittäisi!
Puutarha-asiat alkavat kummasti aina kiinnostaa, kun aurinko alkaa paistaa. Vielä ei pääse pihaa ruopsuttamaan mutta suunnitelmia kesän istutuksiin voi jo tehdä. Piharemonttia ei tehdä tänäkään kesänä, ehkä joskus tulevaisuudessa.
Tomaatin ja lyhtykukan siemenet sain kylvettyä 29.3. Kahtena edellisvuonna päivämäärä oli 23.3. Ihan hyvän kokoiseksi on taimet ehtineet, vaikken aikaisemmassa ole ollutkaan. Liian kauan sisällä kasvatetuista taimista tahtoo tulla pitkiä ja honteloita ja liian aikaisin kasveja on turha istuttaa kasvihuoneeseen tai ulos; alkukesästä on vielä hallaöitä. Oma vanha kasvihuoneeni ei pysy kylmillä ilmoilla ilman lisälämmitystä plussan puolella ja siitäkin huolimatta reunimmaiset kasvit saattavat paleltua.

Tomaatit itivät muutamassa päivässä lämpimällä ikkunalla. Turvenappeja kylvöalustana kokeilen tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Ne saa muotoiltua sopivasti pieniin kylvöruukkuihin ja näyttävät pitävän hyvin kosteuden. Alusta asti on syytä kirjata ylös, mitä missäkin ruukussa on. Siitä huolimatta ylläreitä tulee.

Osa tomaateista on hyväksi havaittuja, osa uusia tuttavuuksia. Myöhemmin kylvetään kurpitsojen, krasssin ja muiden kesäkukkien siemenet.

Viimeisin remppaprojekti oli talossamme lattioiden hionta ja lakkaus.

Pikkuhiljaa alkaa olla valmista, listoitukset ovat työn alla ja pari muuta juttua. Sen jälkeen lähes koko vanha talo onkin käyty läpi. 

Muumimukista mittaa

Muumimukista on moneen. Melkein kaikilla niitä on ja vaikkei olisikaan, koko on osimoilleen tiedossa. En mitannut jauhoja enkä sokeria mutta kurpitsaa.

 

Oman sadon kurpitsa, painoa noin 8 kiloa. Paahdoin kurpitsakimpaleet uunissa, kuorin ja pakastin. Soseesta saa talvella monta kivaa ruokaa. Paahdetut kurpitsan siemenet, itse tehdyt, ovat ihan parhaita!

 

 

Iso vanha tulitikkurasia, mittahan se on sekin mutta epätarkka.

Terveisiä puutarhasta: satoraportti

Viime kesänä meinasin laittaa postauksen vuosisadan sadosta. Useimmat uutiset kun olivat harrastelijapuutarhureilla, ainakin lähipiirissäni, enemmän tai vähemmän masentavia. Vuosi sitten alkukesän kylmät säät, yöpakkaset sun muut pilasivat yhden jos toisen kotipuutarhurin unelmat. Miksikö sitten oma satoni oli vuosisadan paras? Siitä yksinkertaisesta syystä, että olin ensikertalainen ja onnistuin yli omien odotusteni! No, postaus jäi tekemättä, eikä siitä sen enempää. Nyt päätin ryhdistäytyä ja laittaa muutaman kuvan. Ja jos ei muuta niin hyvälle tuulelle tulee aurinkoisia kuvia katsellessa.
Ei tämän kesän sato hassumpi ollut sekään, suorastaan parempi kuin viime vuonna. Yöpakkasia ei ollut ja yöt olivat muutenkin varsin lämpimiä. Vaikka kesä oli viileä, aurinkoa tuli kuitenkin kohtuudella ja elokuun lämpöaalto vauhditti sadon kypsymistä. Tomaatit pääsin istuttamaan vasta kesäkuun alussa kasvihuoneeseen ja ulos lähempänä kuun puoliväliä reissun takia. Satokausi tahtoo näin jäädä lyhyeksi. Toisaalta hataran vanhan kasvihuoneen lämmittäminen yöaikaan ei kauheasti houkuttele ja kunnon hallan iskiessä reunoilla olevat kasvit kärsivät lämmityksestä huolimatta.
Varsinaista kasvimaata ei vielä ole, toivottavasti hamassa tulevaisuudessa olevan piharemontin jälkeen. Aurinkoinen ja suojaisa piha ja vanhan heinäkompostin pohjamultiin muodostettu kohopenkki ja pari lavaa kasvattavat kelpo sadon kesäkurpitsasta, kurpitsasta ja avomaan kurkusta. Kesäkurpitsaa pakkaa tulemaan muutamasta taimesta yli oman tarpeen.
Kasvihuoneessa ja lämpimällä seinustalla kasvoi tänä vuonna yli kaksikymmentä tomaatin tainta, laskujeni mukaan seitsemää eri lajiketta. Sato oli runsas, tänä vuonna tomaatit kypsyivät hyvin kasvihuoneessa ja hiukan ulkosallakin, loput kypsyvät nyt sisällä. Omat tomaatit ovat parhautta! Ihania lajikkeita, kuten Kakao, Tigerella, Incas, tumma kirsikka... Näitä laitan varmasti ensi vuonnakin.
Tomatillo tuotti tänä vuonna kehnon sadon, taimiakin oli vain muutama, mutta hedelmät jäivät pieniksi.
Kasvihuonekurkut tekivät hyvän sadon, mutta kasvusäkkien multa oli ilmeisesti liian vahvaa ja niihin tuli himpun karvas maku. Ensi kesänä kasvihuoneen multa on vaihdettava ja istutettava kurkut siihen suoraan.
Yrttejä kasvatin tänä vuonna hiekkalaatikossa, jossa ne tuntuvat viihtyvän hyvin. Toivottavasti monivuotiset yrtit talvehtisivat. Sitruunatimjami ja korianteri ovat suosikkejani.
Pihassamme on yksi vanha omenapuu, joka tuottaa satoa joka toinen vuosi. Tänä vuonna runsas sato on rupinen ja osa omenista mätäni puuhun. Ensi vuonna on sitten taas välivuosi, toivotaan seuraavana parempaa satoa.
Kohta puutarha on talviteloilla, työkalut, ruukut ja puutarhatuolit ojennuksessa kasvihuoneessa. Sinne päätyy myös valeistutukseen ruukussa majaileva sopivaa istutuspaikkaa odotteleva ihana isokukkainen vaaleanpunainen pioni. Ensi keväänä jatketaan!

Yksi iiiso ja muutama sopivankokoinen kurpitsa. Vihreät kypsyvät varastossa.

Tomaatteja syödään pitkälle syksyyn. Chilisatokin on kohtuullinen.

Auringonkukan siemeniä karkasi ja taisin viskelläkin kurpitsapenkkiin, hauskasti ne värittivät vihreää mattoa. Kurpitsat kasvattavat metrien mittaiset rönsynsä ja peittävät kaiken alleen.

Kuulumisia puutarhasta ja unelmissa täydellinen leipä

Puutarhapäivitys tässä vaiheessa kesää on paikallaan. Lomaa ja kesää on vielä jäljellä, onneksi. Monen mielestä kesä on ollut surkea, mutta omalla pihallani tilanne näyttää hyvältä. Sadevesi on riittänyt kasteluun ja jos vaan aurinko pilkistää, lämpöäkin on ollut sopivasti, hellekesänä tämä aurinkoinen piha on kuuma ja kasvihuoneessa lämpöä tahtoo olla liikaa. Kahden viljelykesän perusteella tässä kohden näyttää viime kesäistä paremmalta. Istutukset tein kesäkuun alussa, osan vasta juhannuksen seutuun. Kuvat ovat viikon takaisia.

Laventelit tuoksuvat ihanasti ja ne karkottavat kirvoja.

Kurpitsat viihtyvät loistavasti entisen heinäkompostin päällä. Kurpitsa näyttää ulottavan lonkeronsa hyvin laajalle. Viljelylaatikoissa on myös kesäkurpitsaa ja avomaan kurkkua. Kesäkurpitsaa on syöty jo parin viikon ajan.

Vanha kasvihuone toimii hyvin. Tänä kesänä lämmitystä ei tarvittu, yöt ovat olleet lämpimiä. Eri tomaattilajikkeita on useita, tomatilloja muutama. Ruukuissa chiliä, paprikaa ja yrttejä. Kun kasvihuoneen multa on hyvin kuivaa, istutin samettiruusut ruukkuihin, viime kesänä ne tahtoivat kuivahtaa. Samettiruusut karkoittavat ötököitä.

Kolme kasvihuonekurrkua istutin kasvusäkkiin, kun multaa kasvihuoneeseen en keväällä vaihtanut. Kurkku lienee herkempi kasvitaudeille. Tomaatti näyttää viihtyvän hyvin vanahassakin mullassa, johon lisäsisn hiukan kastelukidettä sisältävää multaa (juuri kuivuuden vuoksi) sekä lannoitetta.

Hiekkalaatikko toimii yrttimaana. Ruohosipuli, minttu ja mesimarja talvehtivat hyvin Laventelia, korianteria, lehtipersiljaa, salviaa, oreganoa, sitruunatimjamia, tilliä. Samettiruusut ötökkäkarkoittajina.

Kaikissa tomaateissa on raakileita. Latvoin tomaatit viikko takaperin ja alimpia lehtiä olen poistanut pikkuhiljaa. 3-5 terttua on riittävä määrä, enempää näillä korkeuksilla tomaatti ei taida ehtiä tuottaa. Viime kesän perusteella suoritin latvomisen aikaisemmin, viime kesänä kylmä elokuu hidastutti kypsymistä. Myös ulkona varaston aurinkoisella seinustalla on tomaaatteja. Niissäkin on jo raakileita. Saapa nähdä, miten ne tänä vuonna kypsyvät. Viime syksynä ne kypsyivät vasta sisällä, mutta olivat erittäin hyviä ja niitä oli runsaasti. Suosikkitomaattilajikkeeni viime kesän perusteella on Incas. Nyt kasvihuoneessa on monia minulle uusia lajikkeita.

Pelargoniat eivät pidä sateista ja aurinkoakin ne tarvitsisivat enemmän. Niissä on kuitenkin jotakin ihanaa tunnelmaa ja herkullisia värejä ja ne sopivat vanhan talon tunnelmaan. Ehkäpä koetan talvettaa ne.

Krassia kasvatin ennen parvekkeellakin. Valitettavasti ötökätkin tykkäävät niistä. Monivuotisia perennojakin pihassa on, niiden nimiä vielä opettelen ja pihaa ja ehkä kasvihuonettakin on tarkoitus uudistaa myöhemmin, jolloin perennat pääsevät uusiin paikkoihin ja ehkäpä kukkapenkin tilalle saadaan pieni kasvimaa perunoille ja porkkanoille.

Unelma täydellisestä leivästä. Kesä on mennyt leipää leipoessa. Hapanjuureen leivottu vaalea leipä on ihanan maukasta ja säilyy huomattavasti paremmin kuin hiivaan leivottu tai kaupan leipä. Hapanjuuri on helppo käynnistää itse. Prisman valikoimiin tulleet Manitoba Cream-vehnäjauhot, niiden erittäin hyvät sitko-ominaisuudet, innostavat jatkamaan kokeiluja. Nämä leivät kohosivat huikean hyvin! Tällä hetkellä juurielättejä on kolme; vaalea ja ruishapanjuuri jääkaapissa sekä aidon ruisleivän leipomista varten juuri pakkasessa. Kesällä ruisleipää tulee leivottua harvemmin, joten korvossa juuri ei säilynyt, onneksi otin juurta talteen pakkaseen. Hapanjuureen leivotun leivän ohjeita tulossa blogiin myöhemmin. Kunhan lomasta ja tietoliikenneyhteysongelmista (niihin on moni päivitys tänä kesänä kaatunut) selvitään.

Saksanpähkinä antaa leipään ihanaa makua!