Muutama resepti pääsiäiseen

Onko pääsiäisen menu vielä auki? Tässä postauksessa on muutama vinkki blogin arkistoista, jos joku näistä vaikka nappaisi! Perinteistä lampaan viulua haastaa herkkujen herkku marokkolainen nyhtölammas ja herkullisia rahkapullia kannattaa tietenkin leipoa itse. Parsa on nyt parhaimmillaan ja vihannesosastot pursuvat monia ihania kasviksia.

Mitäs meillä syödään tänä pääsiäisenä? Karitsan paisti odottaa palvaamista: se on tarkoitus savustaa hitaasti ja pitkään. Lisukkeeksi olen jo muutaman reseptin valinnut Andalusian auringossa-kirjasta; Israelilaista salaattia ja munakoisotahnaa tehdään ainakin. Kun savustus on niin suuri intohimo, ehkä kaappiin pääsee myös ankka. Juu ja lohta on tarkoitus kylmäsavustaa, kun vielä kelit sen sallivat. Fileet säilyvät hyvin pakkasessa, tosin tekevät hyvin kauppansa, eli eivät säily pitkään. Ja jälkkäriksi tehdään pashaa ja mämmiä maistellaan kanssa. Näitä reseptejä sitten myöhemmin.

Tässä muutama jo hyväksi koettu resepti:

Pääsiäismenun alkuruoaksi suosittelen parsakeittoa.

Marokkolainen nyhtölammas lisukkeineen oli oikea herkkuateria ja sopii pääsiäiseen.

Perinteisempää lampaan viulua punajuuricouscousin ja paprikavoikastikkeen kera. Vie kielen mennessään. Koko menu täällä.

Ylikypsä lampaanpotka on suussa sulavaa ja onnistuu ilman sous vide-laitetta.

Vaikka rahkapullia saa ympäri vuoden, enemmän miellän ne pääsiäiseen.

Helpossa aprikoosipiirakassa on kevään värit.

Maukasta ja leppoisaa pääsiäistä!

Halparuokakirja ja helppo Mac'n'cheese kukkakaalilla

Hyvää ruokaa halvalla, pienellä budjetilla, mausta tinkimättä. Kirjassa on 47 helppoa reseptiä, joiden raaka-aineet löytyvät pienimmästäkin lähikaupasta, pakasteita ja säilykkeitä unohtamatta.
No Tofu Publishing-kustantamon , Natalia Tolmatsovan ja Alisa Wilskan Halparuokakirja tupsahti postilaatikkooni muutama viikko sitten.  Kirjassa on monta oivallusta miten pienellä budjetilla saa maukasta ruokaa ja toisessa kohtaa pihtaamalla voi ostoskassiin sujauttaa yrttipuskan, joka tuo ruokaan makua ihan toisella tavalla kuin pelkät kuivat mausteet. Ruoat on pääsääntöisesti nopeita laittaa, raaka-ainelista ei ole turhan pitkä ja sopii hyvin laiskallekin kokille. Kirja on suunnattu etenkin opiskelijalle, yhden tai kahden hengen talouteen, mutta mikään ei estä tekemästä kerralla isompia annoksia. Tykkään kirjan raikkaasta ja yksinkertaisesta ulkoasusta, ja siitä, että halparuokakirjan kuvien kanssa ei ole turhaan kikkailtu: ylenpaltinen stailaus vesittäisi mielestäni kirjan ideaa säästöbudjetista.

Omasta keittokirjasta olen minäkin joskus haaveillut ja ideani on ollut jokseenkin samansuuntainen tämän kirjan kanssa: edullista mutta maukasta ruokaa. Ehkä lähestymistapani olisi hiukan toinen, mutta perusajatuksena se, kuinka madaltaa kynnys laittaa itse ruokaa alusta loppuun, hyvistä, mutta niistä ihan tavallisista raaka-aineista, ilman turhia konstailuja, rohkeasti, uusia makuja testaten. Ja jos rahaa jää, mukaan mahtuu ripaus luksusta. Vaikka söisi vain elääkseen, ruoasta pitää saada myös nauttia.

Testasin heti alkuun Kukkakaali mac'n'cheesen, ruoan, jota en ole ennen valmistanut. Miksiköhän? Amerikkalaisten versio kotoisesta makaronilaatikosta venyvine juustoineen on kevennetty kukkakaalilla ja se antaakin kivasti makua muutoin aika yksitoikkoiseen makaronin ja juuston liittoon.  Reseptin gruyere-juustoraasteen korvasin jääkaapista löytyneellä parmesaanilla ja ruisleivän murut vaihdoin pankojauhoihin. Reseptit toimivat parhaimmillaan raameina, joita voi ja pitää tarpeen mukaan muunnella, tämä on kirjankin filosofia. Laitetaan sitä, mitä kaapista löytyy, näin säästyy rahaa ja hävikki vähenee. Jännä juttu muuten; yleensä resepteissä, niinkuin tässäkin, uuni laitetaan ensin lämpiämään ja sitten aloitetaan muut valmistelut. Oma uunini lämpenee alle 10 minuutin, joten mieluiten laitan sen lämpiämään vasta kun ruoka tai leivonnainen on lähes valmis uuniin, säästyy vähän sähköä.

Kukkakaali mac'n'cheese

400 g makaronia
1 pieni kukkakaali
tai 200 g pakastekukkakaalia
3 dl cheddar-raastetta (n.100 g)
1 dl gruyere-raastetta (n.30 g)
1 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
5 dl maitoa
1/2 tl muskottipähkinää
1/2 tl cayennepippuria
suolaa
mustapippuria
1 rkl ruisleivän muruja/korppujauhoja/pankojauhoja
1/2 rkl voita nokareina

Keitä makaronit ja kukkakaali kypsäksi. Raasta juustot. Sulata voi pienessä kattilassa, lisää joukkoon vehnäjauho kokoajan sekoittaen. Anna jauhojen kypsyä, varo ruskistamasta. Lisää maitoa vähän kerrallaan samalla voimakkaasti sekoittaen. Sekoita, kunnes kastike paksunee, lisää puolet juustoraasteista. Mausta.
Voitele uunivuoka, sekoita siihen makaronit ja kukkakaalin palaset ja kaada juustokastike päälle. Ripottele päälle loput juustot, ripottele pinnalle korppujauhot ja muutama nokare voita. Paista 200 asteisessa uunissa noin 15 minuuttia, kunnes pinta on kauniin kullanruskea.

Ohjeesta tuli kaksi vuokallista, josta riitti useammalle aterialle, kun lisäksi tarjottiin jotakin muuta.

Za'atar ja avokadobruschetta

Mausteseokset tuovat kivasti makua erilaisiin ruokiin. Lähi-idästä kotoisin oleva za'atar on kaikessa yksinkertaisuudessaan koukuttava maustekombo. Vaalea leipäsiivu saa ihan uuden ulottuvuuden, kun se paahdetaan pinnastaan kauniin ruskeaksi ja rapeaksi; bruschettan päälle voi koota mieleisensä makumaailman. Tällä kertaa ihana herkku syntyi yksinkertaisesti avokadosta ja raejuustosta.

Viimeistä murua myöten-blogin ohje pisti silmään vuoden vaihteessa. Avokadobruschettoja on tullut tehtyä parikin kertaa ja za'atar mausteseosta isompikin satsi, sitä tekee mieli nimittäin ripotella melkein ruokaan kuin ruokaan. Välipalaleipä maistuu ihan toiselta kun maustaa sitä hiukan ja onpa tätä maustetta kokeiltu maksalaatikonkin kanssa! Mausteseoksen hyvä puoli on, että se on suolaton, mutta antaa kivasti paahteista, yrttistä ja kirpsakkaa makua, jolloin suolaa ei välttämättä tarvitse lisätä juurikaan. Sumacia saa ainakin etnisistä kaupoista, mutta muistelen nähneeni jo hyvin varustetussa marketissakin. Kirpakka, sitruunaan vivahtava maku on omintakeinen, mutta sen voi korvata raastetulla sitruunankuorella. Granaattiomenasiirappia saa myös etnisistä kaupoista. Sen voi korvata myös balsamico-siirapilla. Lisäsin ohjeeseen vielä granaattiomenan siemeniä, kun niitä sattui olemaan. Ovat niin kauniita ja raikastavina antavat leiville viimeisen silauksen. Ricottaa ei ollut käsillä, mutta levittyvä, pehmeä raejuusto ajaa saman asian. Lidl'n cottage cheese oli muuten oikein hyvää.

Za'atar-mausteseos

1 rkl seesaminsiemeniä
1 rkl kuivattua oreganoa
1 rkl kuivattua timjamia
1 rkl sumacia tai raastettua sitruunankuorta

Paahda seesaminsiemenet kuivalla pannulla niin, että ne saavat väriä. Varo polttamasta. Sekoita kaikki ainekset keskenään.

Avokadobruschetat (kahdelle)

1-2 kypsää avokadoa, koosta riippuen
muutama siivu vaaleaa leipää (esim. ciabatta)
oliiviöljyä
ripaus suolaa
raejuustoa tai ricottaa
granaattiomenasiirappia tai balsamicosiirappia
za'atar-mausteseosta
granaattiomenan siemeniä

Voitele leipäviipaleet kevyesti oliiviöljyllä ja paahda uunissa grillivastuksen alla hetki, kunnes leivät saavat väriä. Vaihtoehtoisesti paahda kuumassa uunissa, vähintään 200 asteessa. Halkaise avokadot, poista kivet ja ota hedelmäliha lusikalla kokonaisena leikkuulaudalle ja viipaloi. Levitä leiville raejuustoa tai ricottaa, nostele avokadoviipaleet päälle. Ripottele avokadoille hiukan suolaa. Ripottele za'atar-mausteseosta, pirskota hiukan oliiviöljyä ja muutama tippa granaattiomenasiirappia tai balsamicosiirappia ja koristele granaattiomenan siemenillä.

Avokadobruschetta ja za'atar, niin hyvää, ettei sanotuksi saa!

Valoisampia päiviä odotellessa, kokeilkaa ohjetta, kuva ei anna oikeutta!

Bataattilaatikko joulupöytään

Bataattilaatikko on herkullinen lisä joulupöytään ja helppo tehdä itse. Kasvikset kypsyvät helposti uunissa ja maku on paljon parempi kuin keitettynä. Täysin kypsänä kasvikset muussaantuvat helposti. Laatikot voi pakastaa ja paistaa juuri ennen h-hetkeä.

Bataattikurpitsalaatikko

2 bataattia
puolikas pieni kurpitsa (esim. Hokkaido)
öljyä, suolaa
2 kananmunaa
1 dl maitoa
suolaa, pippuria, cayennepippuria
muskottipähkinää
Ras el Hanout-mausteseosta (noin 1 tl tai maun mukaan)
pekaanipähkinöitä

Lohko bataatit ja kurpitsa, pirskota päälle öljyä ja hiukan suolaa. Kypsennä 180-200 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, kunnes kasvikset ovat pehmeitä. Kuori hiukan jäähtyneenä. Muussaa kasvikset kulhossa. Lisää maito, kananmunat ja mausteet ja sekoita, maista, lisää mausteita tarvittaessa. Jaa muhennos voideltuihin uunin kestäviin tarjoiluastioihin ja koristele pekaanipähkinöillä. Paista 180 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.

Haudutettu punakaali, helppo ja herkullinen

Helppo ja herkullinen lisä jouluöytään, haudutettu punakaali. Sen voi valmistaa etukäteen ja pakastaa, lämmittäessä se vain paranee. Jos kaipaa jouluisia mausteita, pataan voi heittää tähtianiksen tai pari.

Haudutettu punakaali

kerä punakaalia, reilu kiloinen
1/2 dl öljyä
2 punasipulia
1/2 dl vettä
1/2 dl siirappia
1/2 dl balsamiviinietikkaa
1 omena
pätkä purjoa
suolaa, pippuria, cayennepippuria

Suikaloi punakaali kattilaan tai pataan. Suikaloi punasipuli ja omena valmiiksi, samoin purjo. Lorauta öljy kattilaan ja kypsennä kaalia, kunnes se vähän pehmenee ja painuu kasaan. Lisää sipuli, vesi, siirappi ja balsamiviinietikka ja kääntele hetki. Lisää omena ja purjo, mausta noin teelusikallisella suolaa, lisää pippuria ja cayennepippuria. Hauduta hiljalleen noin tunti. Tarkista suola.

Täytetty avokado

Täytetty avokado, retroruoka, on tehnyt uuden paluun! Tämä resepti sopii hyvin vaikka Itsenäisyyspäivän aterialle, alkuruuaksi tai noutopöytään. Perinteinen savolainen talkkuna toimii avokadon kanssa paremmin kuin hyvin!

Viime viikonloppun tuli taas käytyä perinteisillä joulumessuilla. Eniten meitä siellä kiinnostaa kaikki ruokatarjonta, mausteet, juustot jne. Kolme vuotta vanhaa parmesania ostetaan aina Italian pojilta, on se vaan niin hyvää! Vaikka hinta kyllä jo vähän kirpaisee, se on kallistunut vuosi vuodelta. Tänä vuonna oli Kurkikylän savolaesta talakkunoo myytävänä ja maistiaisina. Olen ollut vähän nihkeä tuon talkkunan suhteen, enkä ole erikoisemmin välittänyt talkkunahyveestä; marjarahkakermajälkiruuasta, johon on lisätty talkkunaa. Sitä sai toistuvasti eräässä työpaikassani vuosia sitten. Mutta tämä rouheinen talkkuna, lämpimänä puurona kunnon voinokareen kanssa, sehän oli oikein hyvää! Niinpä pari pussillista lähti mukaan, ja päässä syntyi jos jonkinlaista ideaa.

Savolainen talkkuna on ohraa, jota on ensin paistettu ja kuulemma kolmeen kertaan keitetty. Se on siis kypsää, ja sopii sellaisenaan vaikkapa jugurtin sekaan. Ihan kotimaista superruokaa siis. Talkkunaa saa jauhoina tai tällaisena vähän karkeampana. Puuro valmistuu helposti, kiehuvaan veteen lisätään talkkuna ja suola, virta katkaistaan ja puuro jätetään hautumaan. Helppoa!
Talkkunasta enemmän täällä, muualla Suomessa käytetään muitakin viljoja ja ainesosia. Talkkunassa on omintakeinen maku, varmaankin tuosta paistamisesta tai kuivaamisesta johtuen. Ulkonäkö muistuttaa rouhittua tattaria, siksi talkkuna meinaa taipua suussa aina tattariksi. Tattari- tai ohrahelmiohjeita kannattaakin kokeilla tattarista, tai jos tattaria ei ole saatavissa, noilla edellä mainituilla voi korvata tämän ohjeen talkkunan. Kun jättää smetanan pois, tai korvaa kasvisvalmisteella ja pekonin tilalle rouhii (suola)pähkinöitä, saapi ihan vegaanisen alkupalan.

Täytetty avokado
kahdelle

1 kypsä avokado
talkkunapuuroa pari dl, vaihtoehtoisesti kypsennettyä tattaria tai ohrahelmiä
suolaa, pippuria, cayennepippuria, tilkka balsamiviinietikkaa
1 sitruuna
smetanaa
paketti pekonia tai rouhittua (suola)pähkinää
granaattiomena

Levitä pekonisiivut uunipellille leivinpaperin päälle ja laita pelti uuniin. Kytke uuni 180-200 asteeseen ja kypsennä, kunnes pekonit ovat rapsakoita, noin 20 minuuttia. Nosta talouspaperin päälle valumaan.
Halkaise avokado, poista kivi ja laita puolikkaat tarjoilulautasille, ripottele päälle suolaa, pippuria ja sitruunan mehua. Mausta talkkunapuuro (tai ohra tai tattari) suolalla, pippurilla ja tilkalla balsamiviinietikkaa. Nosta puuroa avokadon puolikkaalle ja päälle teelusikallinen smetanaa. Ripottele päälle pekonisilppua, tai pähkinärouhetta, granaattiomenan siemeniä ja tilkka granaattiomenan mehua ja rouhi päälle vielä mustapippuria.

Talkkunalla täytetty avokado oli ihanaa! 

Tein kaksi virhettä tämän herkun suhteen!

Virhe nro 1: talkkuna näyttää tosi valjulta tässä ympäristössä!

Virhe nro 2: ostin vain yhden yhden avokadon, oli niin hyvää, että olisin syönyt lisää!

Lehtikaali-pinaattikeitto

Lämmin ja mausteinen keitto sopii hyvin syksyn pimeneviin iltoihin. Eräästä ruokablogista sain idean, en vaan löydä enää, mistä. Sama pää kesät talvet. Tänne saa hihkua, keneltä keitto löytyy! Omaan tapaani luin ohjetta huolimattomasti ja tein homman suurpiirteisesti. Mausteita lisäsin omaan makuun sopivaksi. Sauvasekoittimella melko rouheaksi jättämäni kaali ei suostunut menemään silpuksi ja hätiin piti ottaa blenderi. Mukava, mausteinen ja kevyt keitto!


Lehtikaali-pinaattikeitto


200 g punaista lehtikaalia
150 g pinaattia
oliiviöljyä
2 pientä shalottisipulia
1 soolovalkosipuli
1 dl valkoviiniä
6 dl kasvislientä
2 tl cajun-mausteseosta
1 rkl maizenaa sekoitettuna tilkkaan vettä
tarv. suolaa
kourallinen tuoretta korianteria



kaveriksi paahdettuja pinjansiemeniä


Poista lehtikaalista paksut lehtiruodot vaikka saksilla leikkaamalla. Hienonna kaali mahdollisimman pieneksi, toisin kuin minä tein. Pyöräytä lehtikaalia ja pinaattia kuumassa öljyssä, lisää hienonnetut sipulit ja jatka freesausta muutama minuutti. Lisää nesteet ja mausteet ja anna keiton porista miedolla lämmöllä 10 minuuttia tai pidempään, maista, onko kaali pehmentynyt. Sekoita maizena tilkkaan vettä ja sekoita keittoon, kiehauta. Mausta tuoreella korianterilla ja soseuta sauvasekoittimella ja blenderillä. Oma keittoni jäi aika rouheaksi, ei haittaa. Tarjoa keiton koristeena paahdettuja pinjansiemeniä.

Cowboyn kahvipavut, pannuruokaa parhaimmillaan!

Kahvia ja pannuruokaa tai rohkeimmille nuotioruokaa, joka lämmittää mukavasti kylmänä päivänä. Pavut maustaa chili, savu ja kunnon loraus kahvia. Tomaatti tuoa raikkautta ja juusto pyöristää maut. Reseptin esikuva suoraan Villistä Lännestä. Tarjoa vaikka brunssilla tai aamiaseksi. Samalla vähän juttua kahvista, syksyisen Nuori Lääkäri-lehden Medikokin mietteitä tuosta suomalaisten suosikkijuomasta.

Minä juon nyt kahvia

Minä juon nyt kahvia, totesi edesmennyt pääministeri, kun lehdistö janosi tietoa kesken kokoomuksen laivaseminaarin. Lausahduksesta tuli oitis kuolematon, ja sitä lienee siteerannut yksi jos toinen piilottaen hymynkareen kahvikupposen taakse. Sillä asiahan on sinänsä vakava, kuolemanvakava. Siis kahvi. Meille suomalaisille. Olihan kahvin tuska toisen maailmansodan aikaan Suomessa niin suuri, että sille piti keksiä korvikkeita niin paahdetusta rukiista, ohrasta, lantusta, herneestä kuin voikukanjuurestakin. Ja mitähän jäi mieleen 70-luvun nuorelle aikansa realitysarjoista kuten Rintamäkeläiset ja Heikki ja Kaija? Kahvittelupa hyvinkin: pannukahvi, tassilta ryystettynä, sokeripalan ja pullanisun kanssa, vierailla tai ilman.

Jos jossakin olemme kerrankin maailman huippuluokkaa, niin kahvin kulutuksessa. Raakakahvia kuluu 12 kiloa vuodessa, henkeä kohden laskettuna. Mukitolkulla litkitään siis vaaleaa sumppia, Italialainen luultavasti tuhahtaisi, kuinka brutaalia! Sillä oikea kahvikansa nauttii päivässä espresson, pari, digestiiviksi. Vain takametsien kasvatti tilaa illallisen päätteeksi cappuccinon, juoman, jolla käynnistetään aamu, croissantin kera. Varsinkin monelle ikäihmiselle kahvi on edelleen kallis nautintoaine, vaikka kotona suodatetun kupin hinnaksi jää keskimäärin huikeat 5.75 senttiä. Juhla Mokkaa metsästetään tarjouksista kun voitaisiin sijoittaa euro tai kaksi enemmän ja turvata kahvinviljelijöiden oikeuksia hankkimalla Reilun kaupan tuotteita. Pikkuhiljaa meilläkin erikoiskahvien valikoima etenkin kahviloissa on lisääntynyt, mutta monessako paikassa saa todella hyvää espressoa?

Yleensä aloitan aamuni kevyellä aamiaisella kahvimukillisen kera. Joskus aamu käynnistyy epäterveellisesti pelkällä kahvikupposella ja toisinaan aamiainen nautitaan vasta työmaalla. Työpäivinä kumottuja kupposia kertyy useampikin, mutta vapaapäivinä kulutus saattaa jäädä kupilliseen, ilman vieroitusoireita. Illalla nautittu juoma sen sijaan vie helposti yöunet. Hyvä ystäväni taas kärsii migreenistä ja kofeiinin vieroitusoireista, ellei saa sitä yhtä sokerilla ja kermalla terästettyä kuppostaan joka päivä. Aikoinaan omatoiminen leikki-ikäinen tyttäreni nautti suurella antaumuksella autoliikkeen itsepalvelukahvia mukillisen pari sillä seurauksella että loppuillan euforinen virtapiikki taisi kestää puolille öin.

Kahvin löytymiseen liittyy monenlaista legendaa, mutta tuskinpa siitä ilman sen piristävää vaikutusta olisi tullut niin haluttu herkku.  Kofeiini, 1,3,7-trimetyyliksantiini on keskushermostostimulantti, mutta kahvin monine aineyhdisteineen on tutkittu vaikuttavan mm. maksan toimintaan. Kofeiiniriippuvuus on yllättävän yleistä, vaikka vieroitusoireita ei moni tunnistakaan. Enpä tullut ajatelleeksi, että kahvin puute voisi aiheuttaa jopa masennusta ja ahdistusta. Runsaasti kofeiinia sisältäviin tuotteisiin on syystäkin tullut varoitusteksti, mutta kofeiinitabletteja saa ilman reseptiä ja netistä voi ostaa kofeiinipulveria, jota teelusikallinen vastaa 25 kahvikupillisen määrää! Vuonna 2011 USA:ssa onkin tilastoitu 28 000 ihmisen joutuneen sairaalaan energiajuomien aiheuttamien kofeiinimyrkytysoireiden vuoksi.

Kahvinsa voi nauttia muutenkin kuin juomalla. Vahvaa kahvijuomaa kuuluu lorauttaa aina tiramisusta mokkapaloihin, miksei maustaisi sillä myös vaikkapa paahtovanukasta tai kostuttaisi täytekakkua. Kahvijäätelö on ihanaa, samoin mm. ranskalaisten vohvelien täytteenä käytetty voi-kahvikiisseli. Kahvijauheella voi maustaa esimerkiksi pikkuleivät tai kahvikakun. Ylijäämäkahville löytyy siis loppusijoituspaikka helposti ja hävikki vähenee. Lihan marinadeissa ja lampaan kanssa tarjottavan kastikkeen mausteena kahvi on monelle tuttu, mutta kokeileva kokki löytää muitakin makupareja.

Seuraavan ohjeen esikuva on todennäköisesti Villin Lännen peruja. Nuotiotulen puutteessa se onnistuu kotihellalla ja savun makua saa kätevästi pullosta. Ilta-ateriaksi en suosittele, voi mennä yöunet.

Cowboyn kahvipavut neljälle

1 tl kuivattua chiliä rouheena, esim. Chipotle, vaihtoehtoisesti tuoretta chiliä maun mukaan

2 tölkkiä veteen säilöttyjä papuja (valkoisia tai maun mukaan) valutettuna

6-8 valkosipulin kynttä hienonnettuna

(2 tl savuaromia)

2 sipulia hienonnettuna

2 pakettia pekonia

3 rkl muscovadosokeria

1 rkl sinappijauhetta

muutama kypsä tomaatti

5 dl vahvaa kahvijuomaa (2 mitallista/kuppi, tummapaahtoista)

ripaus suolaa

lisäksi voimakasta juustoa raastettuna sekä hyvää vaaleaa leipää

Laita pekonisiivut kylmälle pannulle ja kypsennä rapeiksi. Nosta pannulta ja saksi pienemmiksi paloiksi. Freesaa sen jälkeen valkosipulia ja sipulia, lisää chili. Lisää joukkoon valutetut pavut, sinappijauhe, muscovadosokeri ja pekoni, pyörittele hetki. Halkaise tomaatit kahtia ja lisää pannulle leikkauspinta alaspäin, kypsennä hetki. Lisää ripaus suolaa. Kaada paistos uunivuokaan, tomaatin puolikkaat viimeiseksi leikkauspinta alaspäin. Lisää kahvi. Kypsennä 180 asteisessa uunissa noin 40 minuuttia, kunnes neste on haihtunut. Raasta päälle juustoa ja nauti tuoreen leivän kera.

Mehevät mokkapalat kesäkurpitsalla

Mokkapalat on yksi blogini suosituimpia reseptejä, eikä suotta, sillä kyseisellä reseptillä olen onnistunut aina, vaikka se yksi raaka-aine joskus tuppaa unohtumaan; arvaatko mikä se on? Olisiko tästä mokkapalareseptistä perinteisten mokkapalojen haastajaksi?

Kun viimeinen kasvattamani kesäkurpitsa nökötti vihanneslaatikossa ja jossain blogissa oli tehty kesäkurpitsakakkua, päätin minäkin tehdä siitä jotain makeaa. Jo 80-luvulla olin kova tyttö leipomaan ja monet tuotokset maisteltiin silloisen työpaikan kahvihuoneessa. Eräs työkaveri kerran tokaisi, että kaikki kyllä menee, kunhan et laita kakkuun kesäkurpitsaa! Niinpä oitis tein kahvikakun jossa oli runsaasti kesäkurpitsaa ja vein työmaalle. Kaikki meni, ja maistui sille epäilevälle työkaverillekin :).

Kesäkurpitsaraaste tekee mokkapaloista meheviä ja samalla rasvan määrää voi vähentää. Klassikko-ohjeessani vannon aitojen raaka-aineiden nimeen, voita säästelemättä. Viime aikoina voin ja kerman käyttö on aikalailla tässä taloudessa vähentynyt ja kyllä öljy tai juokseva rypsiöljyvalmistekin toimivat, jälkimmäisellä olen onnistunut tekemään hyvää pullaa, joka säilyy pitkään kuohkeana, mielestäni paremmin kuin voilla leivottu. Mausteet sopivat mielestäni hyvin tähän syksyn aikaan, ne voi toki jättää poiskin. Annoksesta tulee pellillinen 60 cm leveään uuniin.


Mehevät mokkapalat

6 kananmunaa
2 dl tummaa sokeria (muscovado)
3 dl sokeria
150 g Keiju-leivontaöljyä (2 dl)
7 dl vehnäjauhoja
4 tl leivinjauhetta
4 tl vaniljasokeria
4 rkl kaakaojauhetta
1 tl jauhettua inkviääriä
1 tl maustepippuria
2 tl kanelia
1 tl jauhettua kardemummaa
6 dl raastettua kesäkurpitsaa

Vatkaa kananmunat ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi. Siivilöi kuivat aineet vaahtoon varovasti käännellen. Lisää leivontaöljy ja kesäkurpitsaraaste. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille a paista 225 asteessa (kiertoilma 215 astetta) 15 minuuttia. Tee sillä aikaa kuorrute.

Kuorrute

160 g voita
250 g tomusokeria
4 rkl kaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria
1/2 tl kardemummaa
8 rkl vahvaa kahvia

Mittaa voi kattilaan, sulata miedolla lämmöllä ja lisää kaakaojauhe, tomusokeri ja mausteet kokoajan sekoittaen. Seoksesta tulee tässä vaiheessa paksua. Koeta sekoittaa niin, että mahdolliset paakut sulavat. Lisää vähitellen kahvia samalla sekoittaen, seos muuttuu tasaiseksi ja kiiltäväksi.
Levitä lämmin kuorrutus vielä hiukan lämpimän mokkapalalevyn päälle, näin se levittyy paremmin. Ripottele päälle nonparelleja.

Savustettu sellerikeitto

Savuinen sellerikeitto, savu-sellerikeitto, savuinen sellerikeitto, vai onko se vain savustettu sellerikeitto-resepti? Joskus pitää ihan miettiä, mikä tässä ruokasanastossa on sitä oikeaa suomen kieltä.

Idean keittoon sain taannoin Kuopion Satoa-ruokafestareilla, jossa Rustik-ravintolan annokset yllättivät. Kovassa tuulessa ja myrskyssä pikaisesti maisteltiin muutama annos lauantai-alkuillasta, kun osa kojuista jo purettiin, muuten ne olisivat lentäneet taivaan tuuliin. Toinen Rustikin annos, savustettu sellerikeitto oli ihan älyttömän hyvää. Tässä oma versioni keitosta, ja voin kyllä sanoa, että on hyvää, eikä taida hävitä esikuvalleen!

Kasvisten savustaminen onnistuu kaikilla savustumenetelmillä, niin sähkösavustimella, kaasusavustimella kuin savustuslaatikossakin. Ja tietysti savustuspussissa.  Tai wokkipannussa, liedellä, kuten tässä ankkareseptissä. Meidän sellerit savustettiin, muiden kasvisten kera, äskettäin hankitulla kaasusavustimella, joka on osoittautunut kelpo laitteeksi. Bbq-ribsit onnistuivat siinä erityisen hyvin.

Savustettu sellerikeitto

3 palaa mukulaselleriä (yhteensä n. 500 g)
1 soolovalkosipuli
1 pieni kotimainen omena
1 sipuli
oliiviöljyä, suolaa

5 dl kasvislientä
2 dl kermaa
1 dl vettä
cayennepippuria
mustapippuria
muskottipähkinää
suolaa

Kuori ja paloittele selleri isoiksi paloiksi. Kuori omena ja sipuli, halkaise sipuli kahtia. Laita kaikki uuniastiaan, ripottele päälle hiukan suolaa ja kypsennä uunissa 200 asteessa 30 minuuttia. Tee valkosipulin päähän ristiviilto. Savusta kasviksia 120 asteessa n. 45 minuuttia, kuumemmassa riittää lyhyempi aika.
Kuori valkosipuli, poista omenasta siemenkota. Laita kaikki kattilaan, lisää 5 dl kasvislientä ja keitä puolisen tuntia, jos kasvisket ovat hyvin pehmeitä, lyhyempi aika riittää. Soseuta sauvasekoittimella ja lisää kerma ja vesi, jos haluat ohuempaa keittoa, lisää enemmän vettä. Mausta ripauksella cayennepippuria, muskottipähkinää ja mustapippuria. Maista, lisää tarvittaessa suolaa. Tarjoile yrttiöljyn ja paahdetun sipulin kanssa (hyvää paahdettua sipulia saa kaupoistakin).

Yrttiöljy

tuoreita yrttejä pari kourallista, esim. lehtipersilja, sitruunatimjami, oregano ja koritanteri
1 dl oliiviöljyä
ripaus suolaa

Aja blenderillä sileäksi.

Savustettu sellerikeitto tuo lämpöä ja täyteläistä rustiikkista makua syksyyn. 

Vihreä smoothie

Vihreä, mutta makean täyteläinen smoothie, joka sopii minusta hyvin vaikka jälkiruuaksi. Vain muutamasta raaka-aineesta saa helposti hyvää. Mangon puolikas oli ylikypsymässä ja ruukkusalaatti nahistumassa ja kookosvettä löytyi kaapista, mutta sen voi korvata maidolla tai vaikkapa kauramaidolla. Pari banaania on nykyisin minulla aina pakastimessa, smoothien varalta. Inkivääri antaa sopivasti potkua ja sitä voi annostella oman mieltymyksen mukaan. Tästä annoksesta riittää hyvin kolmelle.

Vihreä smoothie

1/2 mango
1 pakastettu banaani
1 ruukku salaattia
pieni pala inkivääriä
2 dl kookosevettä tai kauramaitoa

Paloittele ainekset blenderiin tai sauvasekoittimen kulhoon ja lisää käyttämäsi neste. Surauta sileäksi. Koristele hunajapaahdetuilla pähkinöillä ja nauti!
Vinkki: tölkissä smoothie kulkee vaikka mukaan työpaikalle.

Pimientos de Padron - tapakset

Pimientos de Padron eli espanjalainen vihreä pikkupaprika ja oman sadon punainen paprika. Törmäsin kaupassa vihreisiin pikkupaprikoihin. Pussissa luki Pimientos de Padron, espanjalaiset pikkupaprikat. Kasvihuoneessa, siinä purkutuomion ja saaneessa, vietti kesää paprika, joka teki punaisia, pienen puoleiseksi jääneitä paprikoita. Liekö lannoituksen puutetta, kun eivät sen isommaksi kasvaneet. En oikein tiennyt, mitä niille tehdä, mutta pimentos-pussin reseptillä niistäkin tuli ihan huikean hyviä!

Ohje on älyttömän helppo ja nopea. Kypsennetään paprikoita öljyssä, kunnes niiden pinta kuplii ja paprikat pehmenevät. Kannattaa tehdä kerralla vähän enemmän, ovat yksinkertaisuudessaan herkullisia. Pimientos de Padron-paprikoista joka kymmenes on tulinen,  mutta yhtään pussiini ei ollut eksynyt. Kypsensin pari chiliä samalla pannulla ja niitä pureskellessa tuli tulisen ruuan tuska tyydytettyä hetkeksi.


Öljyssä paahdetut paprikat

pimientos de padron-paprikoita
pieniä punaisia paprikoita
(chilejä)
hyvää oliiviöljyä
sormisuolaa

Kuumenna öljy pannulla ja kypsennä paprikoita samalla käännellen kunnes paprikoiden nahka kuplii ja ne pehmenevät. Nosta talouspaperin päälle ja ripottele sormisuolaa. Parhaita vielä lämpimänä, mutta hyviä kylmänäkin. Ihania makean karvaita makuja, jotka tulevat ihan eri tavalla esille öljyssä kypsentäen ja joita suolaripaus sopivasti korostaa.

Tomaattikastike uunissa

Helppo tomaattikastike syntyy uunissa. Idea syntyi, kun tein erilaisia hilloja uunissa. Tämä resepti toimii myös hävikin vähentämisessä; jos tomaatteja tuli ostettua liikaa tai kasvihuoneen satoa ei ehdi käyttää tuoreena. Maustamalla tomaattisoosista saa mieleisensä ja makeutta lisäämällä siitä saa kotitekoista ketsuppia.
Käytin tähän aiemmasta savustuskokeilusta jääneitä savustettuja sipuleita, valkosipuleita sekä omenoita, mutta hyvin onnistuu tuoreistakin vihanneksista, ne kannattaa vain pilkkoa pienemmiksi. Laitoin kaksi mietoa chiliä siemenineen, jolloin kastikkeesta tuli kohtalaisen tulista.

Tomaattikastike uunissa

1,5-2 kg tomaatteja
2 isoa sipulia (savustettu)
3 solovalkosipulia (savustettu)
3 kotimaista omenaa (savustettu)
2 chiliä (savustettu)
1/2 dl balsamiviinietikkaa
loraus oliiviöljyä
pala inkivääriä
loraus kahvia
suolaa

Lohko tomaatit, isot neljään, pienet kahteen osaan. Kuori ja viipaloi sipulit, kuori omenat ja poista siemenkodat ja viipaloi. Laita kaikki aineet uunivuokaan ja kypsennä 200 asteessa puolitoista tuntia foliolla peitettynä. Laske lämpötila 160 asteeseen ja kypsennä ainakin tunti, ilman foliota. Anna jäähtyä ja soseuta sauvasekoittimella. Satsista tulee noin 7 dl. Säilynee viikon jääkaapissa, mutta kannattaa pakastaa pienemmissä erissä myöhempää käyttöä varten.

Kurpitsa-kvinoasalaatti

Ihan supermaistuva salaatti! Rakastamaani kurpitsaa ja aiemmin hyljeksimääni kvinoaa, jonka yrttiöljy voitelee ihanan maistuvaksi ja herkun viimeistelee vaahterasiirappinen siemenmuru! Ja kauniskin on tämä ruoka!
Taannoisen Keep it simple -workshopin kasvisruoista tämä oli yksi suosikkini! Salaatti on Haarukkavatkain-blogin Minnan käsialaa. Olen aiemmin kokeillut vaaleaa kvinoaa, eikä se minua vakuuttanut. Lienenkö kypsentänyt sitä liikaa tai jättänyt huuhtelematta. Mutta tähän käytetyt Urtekramin musta ja punainen kvinoa olivat erittäin herkullisia, mutta hiukkasen vaikeita saada. Lähimarketista olisi kyllä tilattu, mutta hinta nousi pilviin, siis tuplautui, verraten Hyvinvoinnin tavaratalon hintoihin. Pusseista riittää aika moneen salaattiin ja ruokaan. Jos näitä et saa mistään, vaalea kvinoa käy yhtä hyvin. Alkuperäistä ohjetta pienensin, ainakin kvinoan osalta, ja silti tästä riitti kahdelle syötävää, parillekin päivälle. Osan yrteistä keräsin keittiöpuutarhastani, joten käytin useampaa eri laatua.

Kurpitsa-kvinoasalaatti

pieni kurpitsa tai myskikurpitsa (alle kilon verran)
öljyä, suolaa
2 dl kvinoaa (punaista ja mustaa)

yrttiöljy

noin 2 ruukkua eri yrttejä, tai useampi kourallinen, maun mukaan: esim. lehtipersiljaa, korianteria, hiukan sitruunatimjamia, oreganoa ja minttua
pieni valkosipulin kynsi
vajaa pari dl oliiviöljyä
suolaa, pippuria
tilkka hunajaa

siemenmuru

1dl auringonkukan tai kurpitsansiemeniä
1 dl vaahterasiirappia
1 rkl balsamiviinietikkaa
ripaus suolaa

Halkaise kurpitsa, poista siemenet ja viipaloi parin cm:n viipaleiksi. Levitä uunipellille, pirskota päälle öljyä ja hiukan suolaa. Kypsennä 200 asteisessa uunissa vajaa puoli tuntia, kunnes kurpitsa on kypsä mutta vielä napakka. Anna jäähtyä.
Huuhtele kvinoa, keitä pussin ohjeen mukaan. Valuta siivilän läpi ja anna jäähtyä.

Sekoita ja hienonna yrttiöljyn ainekset sauvasekoittimella tai tehosekoittimella. Sekoita yrttiöljy ja kvinoa keskenään.

Paahda siemeniä kuivalla pannulla, kunnes ne saavat hiukan väriä. Lisää etikka, siirappi ja suola, kääntele pannulla, kunnes neste haihtuu. Kumoa leivinpaperille jäähtymään. Murenna palasia salaattiin.

Kokoa salaatti tarjoilulautaselle laittaen vuorotellen kurpitsaviipaleita, kvinoaa ja siemenmurua. Koristele yrteillä.

Ihana salaatti, kerrassaan! Kiitos Minna ihanasta ohjeesta!

Toinen puutarhassani kasvavista kurpitsalajikkeista, Delica.

Kurpitsapannukakut

Rakastan pannukakkuja ja kurpitsaa! Oli ihan pakko tehdä näitä Jotain maukasta Marin kurpitsavohveleita.  Ei voi ihan sanoa, että kopsasin ohjeen, kun tein sen ulkomuistista. Tuli ehkä vähän erilainen. Vohveliseosta sattui olemaan kaapissa ja kurpitsoita tuli hyvä sato ja minä siis niin tykkään kurpitsoista! Pihallani kasvoi tänä vuonna Delica-nimistä kurpitsaa ja raitakurpitsaa (mahtoiko tuo olla oikea nimike?), eikä sato ollut yhtään hassumpi.
Kurpitsasosetta jäi toisen ruuan sivutuotteena, joten osimoilleen alla olevan mukaisesti se onnistuu tehdä. Jos sose on kuivaa tai kypsä kurpitsa ei tahdo sauvasekoittimella helposti soseutua, kannattaa lisätä vettä.
Yksi mikä nyt harmittaa, kuten monesti silloin, kun jokin ruuan osanen unohtuu vaikkapa uuniin ja löytyy sieltä kun ruoka on jo syöty. Pekaanipähkinät unohtui! Laittakaa te!

Kurpitsapannukakut

Kurpitsasoseeseen:

Kypsennä pieni kurpitsa lohkoina 200 asteisessa uunissa, kunnes kurpitsa on pehmeää, soseuta  osa sauvasekoittimella (kuoret ensin pois, siemenistä puhumattakaan), kuutioi loppu kurpitsa pannukakkujen kanssa tarjottavaksi.

2 dl kurpitsasosetta
1 tl kanelia
1 tl muskottipähkinää
1/2 tl maustepippuria
1/2 tl inkivääriä
mustapippuria myllystä
ripaus suolaa
2 rkl sokeria
vettä tarvittaessa

Sekoita soseen kaikki ainekset keskenään

Pannukakkutaikinaan:

1 pkt Kungsörnenin Kejsarvofflor-seosta
6.5 dl vettä
reilu dl juoksevaa rypsiöljyvalmistetta
2 dl kurpitsasosetta

Sekoita ainekset keskenään ja paista pannulla (valurautainen blinipannu, lettupannu tai paistinpannu) paksuja pannukakkuja. Valurautapannu vaatii hiukan voita paistoon, teflonpannulla pärjää ilman. Voin kanssa pannukakuista tulee kauniimpia.

Päälle:

kurpitsakuutioita (paistoin hetken pannulla tilkassa voita ja maustoin kanelilla ja lorauksella vaahterasiirappia), vaahterasiirappia, pekaanipähkinöitä murusteltuna

Kylläpä kurpitsapannarit maistuivat hyvälle! Kurpitsakuutiot tekivät myös kauppansa, mutta yhdistelmä vaatii hyvän lorauksen ihanaa vaahterasiirappia! Ja pekaanipähkinöistä olisi tullut se rapea piste iin päälle...

Tee itse tofua! Helppo ohje

Todella helppo ohje tofun tekoon. Itse tehty tofu, jonka voit maustaa ja vaikka savustaa mielesi mukaan. Viime päivät olen testannut (testistä täällä; samassa postauksessa alennuskoodi, joka kannattaa hyödyntää!) Froothien Optimum 700 advanced mehupuristinta, jolla voi tehdä paljon muutakin kuin erilaisia hedelmä- ja vihannesmehuja. Kokeilin tehdä myös terveellistä jäätelöä, smoothieta, pähkinävoita, soijamaitoa ja tosiaan tofua. Enpä ole ennen tajunnut, miten helppoa tofun teko oikeasti on! Kokeilin savustaa tofua, ja näin siihen marinadin lisäksi sai täyteläisen ja ruokaisan maun.
Tofun tekemiseen tarvitset kuivattuja soijapapuja, vettä ja sitruunamehua sekä laitteen, jolla pavut hienonnetaan. Mikäli hienonnat pavut blenderissä tai monitoimikoneessa, veden kanssa, pavut pitää yleensä ensin keittää ja hienontamisen jälkeen massa sotketaan veteen ja valutetaan kankaan läpi. Froothien Optimum 700 advanced mehupuristimella liotetut soijapavut puristuvat veden kanssa soijamaidoksi parissa minuutissa! Esikypsennystä ei tarvita. Nopeaa ja helppoa! Jäljelle jäävän kuivan papumurskan voi käyttää vaikkapa kasvispihveihin.

Soijamaito ja tofu mehupuristimella (Froothien Optimum 700 advanced)

250 g kuivattuja soijapapuja.
1.5 l vettä

noin 1/2 dl sitruunamehua

Liota soijapapuja noin 12 tuntia, valuta ja huuhtele.

Kokoa ja käynnistä Frrothien Optimum 700 advanced mehupuristin. Käytä tiheää siivilää. Jätä tippalukko aluksi kiinni.

Lisää vuorotellen koneen syöttöaukkoon soijapapuja, kauhallinen tai kaksi sekä vettä.  Kun pavut puristuvat veden kanssa, ja tippalukko on kiinni, ne luovuttavat enemmän makua ja ravinteita veteen.

Aukaise välillä tippalukko ja laske soijamaito kannuun. Jatka kunnes kaikki soijapavut on puristettu. Lopuksi voit kaataa vielä koneeseen soijamaitoa, niin viimeisetkin puristimessa olevat soijapavut tulee käytetyksi. Vinkki: koneen voi huuhtoa valuttamalla reilusti vettä koneen läpi sen käydessä. Peseminen helpottuu!

Kaada soijamaito isoon kattilaan. Halutessasi voit siivilöidä maidon, silloin tofusta tulee silkkisempää. Kuumenna maito kiehuvaksi. Vahdi kattilaa: soijamaito vaahtoaa kovasti. Ota kattila pois levyltä.

Lisää pieneen määrään lämmintä vettä sekoitettu sitruunamehu samalla hämmentäen. Hera alkaa heti erottua. Jätä seisomaan kannen alle pariksi kymmeneksi minuutiksi. Mikäli heraa ei muodostu kunnolla, lisää vielä sitruunamehua.

Siivilöi massa. Ota hera talteen, sen voi käyttää vaikkapa leipätaikinaan.

Laita massa kankaalla tai harsolla vuorattuun muottiin ja painele tiiviiksi. Peitä ja laita päälle paino ja laita kylmään. Tofu on valmista käytettäväksi jo tunnin parin päästä.

Tästä määrästä soijamaitoa valmistui n. 450 g tofua.

Marinoin tofuviipaleet soijassa ja tilkassa seesamöljyä. Savustin niitä kymmenisen minuuttia esilämmistetyssä sähkösavustimessa.

Savustettu tofu sopi erittäin hyvin paistetun riisiaterian kanssa! Proteiinipitoinen tofu on maittavaa ja täyttävää.

Yhteistyössä Froothie