perjantai 29. kesäkuuta 2012

Rippipiparit

Parisen viikkoa sitten eräässä perheessä juhlittiin triplasti ripille pääsyä. Etenin piparien osalta samaan tapaan kuin kevään lakkiaisissa.

Tytöille kukkasia ja sydämiä.


Kyyhkysiä ruiskumaalaten. Oli jokunen ristikuvioinenkin, niistä ei tullut kuvaa. Pipareita oli reilusti toista sataa ja kuulema kaikki menivät:).
Pikku pussukka pipareita riitti onneksi vielä naapurin lapsille.

torstai 28. kesäkuuta 2012

Vielä sireenistä

Sireenikakkua ja sireenihilloa, samaisesta Baka-lehdestä kuin sireenijäätelönkin ohje. Kakun ohjetta lukiessa ihmettelin kovasti ainemääriä, kun tämän tyyppiseen kakkuun en ollut ennen törmännyt, eikä kaikki epäselvyydet selity silläkään, että ohje on sillä heikommalla kielelläni. Meinasin jo tehdä toisenlaisen kakun ja kuorruttaa sen sireeniliemellä, mutta päätin kuitenkin kokeilla. Paistoaika oli ohjeessa vain 20 minuuttia, ja glasyyrin määräkin ihmetytti.


4 munaa
400 g sokeria (4 dl)
200 g kylmää vettä (2 dl)
240 g jauhoja (noin 4 dl)
20 g leivinjauhetta (n. 4 tl)

Sireeniliemi
3-4 sireeninkukintoa
2 dl vettä
15 g sitruunamehua (1 rkl)
½ dl sokeria (50 g)

Glasyyri
200 g sulatettua voita
2 keltuaista
150 g sokeria (laitoin vähemmän)
4 tl vaniljasokeria
sireeniliemi

Voitele ja jauhota kakkuvuoka. Vaahdota sokeri ja kananmunat. Lisää koneen käydessä kylmä vesi norona ja kääntele jauhoseos varovasti joukkoon. Paista 175 asteessa noin 40 minuuttia ( 20 minuuttia ei todellakaan riitä), kunnes kypsä. Kumoa vuoasta ja anna jäähtyä.

Valmista sireeniliemi  samaan aikaan glasyyrin kanssa, ettei sireeniliemi ehdi tummua. Irrota kukat ja hienonna niitä hieman. Lisää kiehuvaan veteen sitruunamehun ja sokerin kanssa, keitä hetki kokoon.
Vatkaa keltuaiset ja sokerit, lisää voi. Ohjeen mukaan kypsennetään hetki miedolla lämmöllä. Itse lisäsin kuuman sireeniliemen, joka sopivasti saosti ja kypsensi seoksen.
Valuta kakun päälle ja koristele tuoreilla kukilla.

Taikina pyrki paistaessa ulos vuoasta ja painui lopulta vähän kasaan. Rakenne on aika jännä. Kostutuksessa on mielestäni liikaa rasvaa, oli varsin tuhtia evästä. Kakku imisi nestettä varmasti paremmin vuoassa, mutta en uskaltanut jättää kakkua vuokaan, jos se vaikka jämähtäisi siihen. Sireeninmaku on oikein mukava, mutta ensi kerralla toisenlainen kakkupohja.
Hillo sen sijaan on oikein hyvää; tein vain puoli annosta, josta tuli kaksi pientä purkkia. Sitruunamelissaa ei ollut enkä kanelia halunnut laittaa.

Sireenihillo

125 g sireeninkukkia
sitruunamelissaa
300 g hillosokeria
kanelia
4 dl vettä
1 sitruuna

Pese sitruuna hyvin, raasta kuori ja purista mehu. Hienonna sireeninkukat ja sitruunamelissa, sekoita sokeriin, lisää halutessasi kanelia. Kiehauta vesi ja lisää sokeriseos ja sitruunankuori. Keittele hiljalleen n. 10-15 minuuttia, lisää lopussa sitruunamehu. Säilö puhtaisiin purkkeihin.


maanantai 25. kesäkuuta 2012

Sireenijäätelö

Kielon kukinta ehti hiipua, enkä tänä kesänä päässyt nauttimaan niiden kauneudesta ja ihanasta tuoksusta. Onneksi, sillä siitäkin edestä pöydällä kukkivat sireenit ja juhannusruusut. Enpä muuten tiennyt ennen tätä kesää, että sireeninkukkia voi syödä ja ne ovat oikeasti hyviä! Ihan sellaisenaan sopivat vaikka salaatin tai leivoksen koristeeksi, mutta jatkojalostuivat viikonloppuna hilloksi, kakuksi ja huippuhyväksi jäätelöksi.
Sireeninoksien elinkaarta saa huimasti pidennettyä säilyttämällä maljakkoa kokonaan kylmiössä; syötävää riittää ainakin viikoksi! Ja onpahan kylmiössä ihana tuoksu ja naapureille ihmettelemistä:).
Aloitetaan parhaasta, muista sitten toisen kerran. Sireeniohjeita on uusimmassa (3/12) Baka-lehdessä, jossa on muuten upeat kuvat ja elegantti ulkoasu muutenkin! Kermaisen jäätelön sijaan tein maitojäätelöä, ja hivenen muutin marssijärjestystä.



3-4 sireeninkukintoa
2 dl vettä
½ dl sokeria
1 rkl sitruunamehua

 4 keltuaista
1 dl sokeria
4 dl täysmaitoa

Erottele keltuaiset kattilaan ja lisää sokeri, vatkaa vispilällä kuohkeaksi. Kuumenna maito mikrossa ja kaada keltuaissokerivaahtoon samalla vispaten. Kuumenna varoen samalla sekoittaen, kunnes alkaa saostua, eikä kananmuna enää maistu. Jäähdytä. Nopean jäähdytyksen saat aikaan kylmässä vesihauteessa/jääpalojen päällä.
Kiehauta vesi ja sokeri, keitä hetki kasaan. Lisää tertuista nypityt, hiukan hienonnetut sireeninkukat ja keitä 5-10 minuuttia, kunnes hiukan sakenee. Jäähdytä. Sekoita jäätelömassaan ja kaada jäätelökoneeseen sen pyöriessä.

Kehuinko jo jäätelön ihanan pehmeää, kukkeaa-muttei liian- makua? Nokare sireenihilloa ja kinuskilta maistuva kupponen, joiden ohjetta myöhemmin. Ai niin, noita kukkia pitäisi vielä kandeerata.

Vinkki tehokkaampaan ja nopeampaan jäätelönvalmistukseen myös kesähelteillä: Jäähdytä jäätelökoneen (minulla Philips) kulho jääkaapissa/pakastimessa (siis koneen jäädytettävän kylmävaraajan lisäksi) ja laita jäätelökone kylmälaukkuun, jonka olet vuorannut kylmävaraajilla. Jäätelö valmistuu jopa alle vartissa ja rakenne on jo syömäkelpoista ilman pakastimessa jäädyttämistäkin! Luulenpa, että kone on tämän innovaation jälkeen ahkerammassa käytössä.

sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Peach and lemon

Juhannuspäivänä syötiin tavanomaista pidemmän kaavan mukaan. Alkudrinksuksi Bellinit ja jälkiruoaksi Lemon posset. Oli siinä välissäkin paljon hyvää...

Persikat tahtoo olla kovan puoleisia, ja kun ruokaseura saa raa'asta persikasta allergiaoireita, kiehautin muutaman persikan kuutioituna, 1 tl sokeria ja tilkan vettä, soseutin ja paseerasin ja lopuksi jääkaappiin odottamaan. Lasin reunat saa koristeltua kastamalla ne persikkasoseeseen tai sitruunamehuun ja pyöräyttämällä tomusokerissa. Pari teelusikkaa persikkasosetta lasin pohjalle ja kylmää proseccoa päälle: cin cin!


Lemon posset on ollut useimpien huulilla viime aikoina; pitihän sitä kokeilla.

6 dl kermaa
2.25 dl sokeria
1.5 dl sitruunamehua

marjoja, crumblea

Keitä kermaa ja sokeria kolmisen minuuttia kuohuen, nosta välillä kattilaa, ettei kuohu yli. Ota pois hellalta, sekoita joukkoon sitruunamehu ja anna hetki jäähtyä. Jaa annosmaljoihin, koosta riippuen riittää 6-8 annokseen. Anna hyytyä kylmässä useampi tunti tai yön yli. Pikkukipot valmistuvat nopeammin.

Tarjoa lisänä vaikkapa marjoja ja kaakaocrumblea; voita, sokeria, kaakaojauhoja, mantelijauhoa/jauhoa murustetaan ja kypsennetään uunissa miedolla lämmöllä.

Bellini nyt on vaan niin hyvää, muttei lemon possetkaan hassumpaa ole; onko se nyt sitten enemmän makea vai hapan, sen saa jokainen päättää itse.

Juhannusliemet


 

Tekemättömien töiden rästilistaa lyhentäessä hellalla porisi useampikin kattila. Samalla kun siivoilin keittiötä ja istuttelin vihdoin kukat, keittelin kokoon kuusenkerkkäsiirappia. Noista metsän aarteista on jälleen kiittämäni aina niin avuliasta työkaveriani siippoineen, joita ilman en tulisi enää toimeen! Nokkoset ja maitohorsman versot ovat he minulle keränneet, mallinukelle on rakennettu jalka, mankeli korjattu ja ja ja...mitähän kehtaisin vielä keksiä... Tuhannesti sinne kiitoksia!

Mitään pikku satsiahan ei täällä tehdä, vaan reilulla kädellä! Johihaka kokkaa blogin ohjetta noudattelin, aineksia vaan oli niin paljon, että ilta loppui kesken, ja aika monta tuntia meni tätäkin päivää; suurempi määrä näyttää vaativan reilusti pidemmän keittoajan. Varaa useita purkkeja.

7 l kerkkiä
7 l vettä
3.5 kg sokeria
2 vaniljatankoa

Huuhtele kerkät ja lisää vesi. Anna liota reilusti yön yli. Keitä liotusvedessä 1 tunti, siivilöi kankaan läpi. Lisää sokeri, keitä tunti. Lisää halkaistut vaniljatangot ja keitä kunnes neste on haihtunut puoleen ja seos on siirappimaista. Varaudu useiden tuntien keitokseen. Nopeammin seliväisi varmaan, jos keittäisi lientä kokoon ennen sokerin lisäämistä. Säilö puhtaisiin purkkeihin ja jakele lähipiirille tai tuliaisina, kaikkea et jaksa käyttää itse.


Runnin aarteita on tuo nostalginen vanilliinisokeripurkki; jolla on ihan paras nimi!


Teki mieli keittää rapulientä; en halunnut ostaa hummerifondia kaappiin seisomaan. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin pakasterapupakkaus. Tulihan ne ravunpyrstötkin tietysti syötyä.

Ja niistä ihanista aprikooseista vielä hilloa.


600 g aprikooseja lohkoina
1 dl vettä
vajaa 300 g hillosokeria
pala inkivääriä siivuina
tähtianista muutama sakara
kanelitanko

Kuumenna vesi ja aprikoosilohkot, lisää sokeri ja mausteet. Keitä n. 15 minuuttia, kunnes aprikoosit pehmenevät, säilö purkkiin.

Ja huomenna ikkunanpesu - ehken - ja jotain sireeninkukkia!

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Kaikkea juhannusta!


 
Olkoon se sitten hauskaa, hyvää, aurinkoista, rauhallista, kukkaista tai maukasta, kaikki käy!


Kukatkin käy melkein kaikki...

torstai 21. kesäkuuta 2012

Antti antoi ahvenia


Ahvenfileitä aprikoositillikastikkeella, karamellisoidut aprikoosit ja saaristolaisleipää.
Valmistauduin ruuhkiin ravitsemusliikkeissä tänään, mutta yllätyksekseni niitä ei ollutkaan. Rauhassa sain haahuilla lähikaupan tiskeillä ilman selkeää käsitystä illan saati juhannuksen kattauksesta (onneksi huomenna voi vielä santsata). Kierroksen saaliksi kertyi mm. upeita pieniä aprikooseja ja tavoistani poiketen valmiita ahvenfileitä. Ajatus urautui ihanaisten aprikoosien ympärille, joista kehittelin kermaisen kastikkeen ja pannulla karamellisoidut aprikoosit. Saaristolaisleipää oli entuudestaan.
Tämä olkoon panokseni kesän ahven-aiheiseen ruokahaasteeseen, jota emännöi Kivistössä-blogi.

1-2 ahvenfileetä/nenä koosta riippuen
tuoretta rosmariinia
hyviä pieniä tuoreita aprikooseja
1 pieni sipuli
voita ja öljyä
hiven valkosipulia
noin 1 dl valkoviiniä
tilliä
hyvää kalalientä noin 3 dl
1/3 vaniljatankoa
laakerinlehti, kurkumaa
reilu dl kermaa
suolaa, valkopippuria, cayennepippuria, hunajaa
1 rkl murskattuja korianterin siemeniä
kookossokeria tai tavallista sokeria
saaristolaisleipää pari siivua

Murusta saaristolaisleipä kulhoon. Halkaise vaniljatangon pätkä ja kaavi vanilja ja sekoita leivän joukkoon. Kuivaa murut 160 asteisessa uunissa 10-15 minuuttia, kääntele välillä, älä polta.

Huuhdo aprikoosit, lohko 4-5, poista kivet. Silppua sipuli. Kuullota sipuli ja valkosipuli voissa, lisää aprikoosit, kääntele. Lisää tillinipun paksut varret pariin osaan pätkittynä. Lisää viini, anna hetken kiehua. Lisää noin 3 dl kalalientä, laakerinlehti, kurkumaa ripaus ja vaniljatangon pätkä ja anna kiehua kokoon, kunnes aprikoosit ovat pehmeitä. Paseeraa siivilän läpi. Lisää kerma, kiehauta, mausta hunajalla, pippurilla ja halutessasi kuohkeuta sauvasekoittajalla.

Kuivaa, suolaa ja pippuroi kalafileet. Kuumenna pannu keskilämmöllä, laita kalafileet kuivalle pannulle ja kypsennä, kunnes reunat alkavat vaalentua., paina samalla lastalla fileitä etteivät käperry. Lisää pannulle reilusti rosmariinin neulasia, reilu rkl voita. Kun voi sulaa ja alkaa vaahdota, kauho sitä fileiden päälle, kunnes kypsyvät.

Halkaise muutama aprikoosi, kuumenna pannulla tilkka öljyä ja voita, lisää korianterin siemenmurska. Kääntele siinä aprikooseja muutama minuutti ja lisää noin 1 rkl sokeria. Kypsennä, älä pehmeäksi.

Laita ahvenfileet lautaselle, kauho ympärille kastiketta, aprikoosit, ripottele kalan päälle leipämurua ja koristele tillillä.


Aprikoosikastike toimii hyvin kalan kanssa, on hiukan hapokas, ei liiaksi, kun leikkaa hunajalla. Aprikoosilohkoja ei tarvitse kauaa kypsentää, etteivät pehmene liiaksi. Saaristolaisleipämurusta on moneen muuhunkin. Suosittelen täydestä sydämestä!

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Kaupan on sämpylöitä ja omia

Hurahdinpa lämpimään sämpyläkranssiin kauppareissulla, näytti niin hyvältä. Olihan se ihan ok; ohramaltaalla oudon väristä ja tiivistäkin, maku kuitenkin jokseenkin pettymys, mutta eväsleipänä meni näkkärin korvikkeena. Kivan näköisenä houkutti tekemään oman version. Ilta ehti pitkälle taikinan valmistuessa joten jatkot oli tiedossa vuorokauden kuluttua, ja parempaa olikin tulossa.

Kylmäkohotus tekee hyvää maulle ja rakenteelle ja onkin oikein suositeltavaa taikinalle jos toiselle. Luulenpa, että vuorokausi alkaa olla maksimi, sillä siinä vaiheessa taikinassa hitaasta kohoamisesta huolimatta on jo havaittavissa pieniä väsymisen merkkejä. Työaamuina voi vain haaveilla tuoreesta leivästä, mutta lomalaisellahan on kesällä aikaa paistella lämpimäiset aamiaiselle/brunssille- vaikka landella- ja taikinan vaivaaminen käy ihan terapiasta, kysykää vaikka Alibullenin neideiltä!

n. 16 kpl
esitaikina
murunen hiivaa

1 ruispala murustettuna

lämmintä vettä

leipäsiirappia tai muuta imelää loraus

hiukan vehnäjauhoja

jatkoon

vajaa puoli pkt (25 g) hiivaa

maitoa vajaa 5 dl

2.5 dl grahamjauhoja

n. 7.5 dl vehnäjauhoja

1-2 rkl suolaa

50 g voita

päälle

siemeniä, hiutaleita, rouhittuja kasvislastuja, karkeaa suolaa.

Tee esitaikina sekoittamalla ainekset alustuskulhossa, laita vettä sen verran, että saat vellin aikaiseksi. Unohda pöydälle tunniksi pariksi. Parempi, jos selvää kuplintaa tapahtuu. Lisää murustettu hiiva, jos käytät talouskonetta, käynnistä kone taikinakoukulla. Lisää haalea maito,grahamjauhot, suola ja pikkuhiljaa vehnäjauhoja. Taikinasta saa tulla varsin tiivis. Anna koneen vaivata 15-20 minuuttia tai kunnes sitko on hyvä; taikina venyy sormien välissä. Käsin saa vaivata niin kauan kuin jaksaa. Lisää lopuksi voi pieninä paloina, saa olla kylmääkin. Laita taikina voideltuun kannelliseen astiaan ja sijoita kylmään yön yli tai maks. vuorokaudeksi.

Vaivaa taikinaa hetki ja jaa 16 osaan. Pyörittele sämpylöiksi, anna kohota tunti pöydällä, lämpimämmässä riittää lyhyempi aika. Voitele vedellä ja ripottele päälle haluamiasi koristeita. Paista 190 asteessa 10-15 minuuttia, kranssina (yhteen pakattuina sämpylöinä) noin puoli tuntia. Jos pinta tummuu jälkimmäisessä tapauksessa liikaa, alenna uunin lämpöä.



Oma versio uuniin menossa.



Kaupan.



Kyllä nämä peittosivat kaupan sämpylät, ja olivat seuraavana päivänä edelleen kuohkeita ja maukkaita. Grahamjauho ei ole suosikkini, mutta on vähän terveellisempää ja luomupussi pitäisi käyttää pois kuljeksimasta.

Edit. Olivat edelleen kuohkeita komantenakin päivänä, lienee voin ansiota.

Sai tässä taas hyvän kiertämään: yksi jos toinenkin maistaja suunnitteli kokeilevansa!

Ai niin, se korvasienirisotto; se saa odottaa vielä...

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Klassikkotorttua gluteenittomana

Sitruunatorttua on tehnyt mieli tehdä jo pidempään; marengilla tai ilman. Tässä esikuvana Bistroherkut-kirjan (alennuslaarien satoa taasen) ohje. "Koe"maistajien vähemmistöä kunnioittaen kokeilin tehdä pohjan gluteenittomana. Raati huuteli jo reseptin perään.

Pari sanaa gluteenittomista jauhosekoituksista (ja valmistuotteista samoin): osa sisältää muunneltua vehnätärkkelystä, joka ei suinkaan sovi kaikille keliaakikoille, vaan saattaa aiheuttaa osalle oireita, joiden alkuperää ruokavaliota noudattava ei aina itsekään hoksaa. Tarkkana siis pitää olla tuoteselosteiden kanssa!

Tortun vehnäisestä esikuvastaan poiketen pohjaa on turha yrittää kaulita pöydällä ja siirtää vuokaan sen murentuessa; viisainta taputella taikina suoraan voideltuun vuokaan. Pohjaa paistaessa se hiukan vetäytyy ja ohuena halkeilee, mutta täytteen kanssa paistettuna näyttää ja käyttäytyy kuin mikä tahansa piirakka, ja irtosi erinomaisesti vuoasta. Ja gluteenittomia leivonnaisia kaulitaan sitten ihan omalla (vaikkapa puhtaan leivinpaperin päällä) alustalla ja puhtailla välineillä.


1.5 dl riisijauhoja
1 dl maizenaa
75 g kylmää voita
0.3 dl sokeria
1 kananmuna

Sekoita jauhot ja sokeri, nypi kylmä paloiteltu voi jauhoihin, lisää haarukalla sotkien kananmuna. Laita kylmään noin tunniksi. Taputtele voidellun irtopohjavuoan (n. 20 cm) pohjalle ja pistele. Rutistele pala leivinpaperia ja aseta piirakkapohjan päälle, painoksi paistokuulia/kuivattuja herneitä/riisiä. Paista 190 asteessa 20 minuuttia, poista kuulat ja paperi ja jatka paistamista 160 asteessa 10 minuuttia.

Täyte
2 munaa
0.6 dl sokeria
1,75 dl kermaa
2 sitruunan mehu ja raastettu kuori

tomusokeria päälle paiston jälkeen

Vatkaa munat ja sokeri löysästi keskenään,sekoita joukkoon sitruunamehu ja -raaste sekä kerma. Kerma pääsi loppumaan kesken, joten osan korvasin vaniljakastikkeella.

Kaada täyte pohjan päälle ja paista 20-30 minuuttia, kunnes täyte jähmettyy ja piirakka on kypsä, ei tarvitse odotella rusketusta, kuten kuvan tortulla. Siivilöi jäähtyneenä pinnalle tomusokeria.

Piirakka oli mukavan kirpeää, eikä turhan imelää. Ehdottomasti parasta samana päviänä, vielä hiukan lämpimänä. Seuraavana päivänä piirakka on tiiviimpää ja maku kirpakampaa. Mukavan ohut, mutta helppo leikata ja palat pysyvät ehyinä. Ehkäpä hiukan maustettu vaahdotettu lusikallinen creme fraichea seuraksi ja kuppi kahvia?

On muuten jäänyt postaamatta aika hyvä korvasienirisotto toissa sunnuntailta...

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Vedetään hännästä

Häränhäntää ja kaura-varhaiskaalipaistosta. Häränhännät jäivät siis eiliseltä syömättä, eikä ne kolmen tunnin kypsennyksen jälkeen vielä hyviä olleetkaan. Kylmäkäsittelyn jälkeen jatkettiin tänään, ja parin tunnin haudutuksen jälkeen olivat suussa sulavia. Veikkaan että huomenna lämmittäessä vielä parempia. Ja sitten loppuvat. Niitä oli nimittäin vain neljä. Kun ostin pulleimmat, jäljelle jäi laihat ja luisevat kärkipäät. Henri Alenin taannoinen ohje Hesarissa löytyi lehtilaatikosta taiteltuna ja siitäpä lähdettiin. Ohje on siis jaettu neljällä ja vähän muuteltu. Ohran sijaan käytin luomu kauranjyviä.

500 g häränhäntiä
vehnäjauhoja
öljyä, voita
1 pieni sipuli
pala varsiselleriä
kourallinen herkkusieniä
1 rkl tomaattipyreetä
reilu dl punaviiniä
lihalientä niin että hännät peittyvät
laakerinlehti
suolaa ja mustapippuria

Poista hännistä rasvat, paksuimmat kalvot, mausta ja pyöritä vehnäjauhoissa, paista öljyssä ja voissa ruskeiksi. Freesaa hienonnettu sipuli, paloiteltu selleri ja herkkusienet kattilassa, lisää tomaattipyree ja häränhännät ja nesteet ja hauduta sydämen kyllyydestä, miedolla lämmöllä viitisen tuntia.

Kaura-varhaiskaalipaistos
kauranjyviä n. 200 g
Noin 500 g varhaiskaalia
2 palsternakkaa
pari porkkanaa
1 sipuli
voita, suolaa ja mustapippuria

Keitä kaura lähes kypsäksi, näissä meni noin. Reilu kymmenen minuuttia. Valuta ja huuhdo kylmällä vedellä. Kuutioi porkkanana ja palsternakka pieniksi kuutioiksi, hienonna sipuli. Suikaloi kaali ohuiksi suikaleiksi. Nämä tein edellispäivänä, paistoin juuri ennen tarjoilua.

Freesaa sipuli, porkkana ja palsternakka. Lisää kaura ja kaali, kääntele, kunnes kaali hiukan pehmenee ja kaura lämpiää. Mausta.

 
Oli todella hyvää! Pitkä haudutus tuottaa upean kastikkeen ilman mitään kummempaa työtä. Jos jotain tekisin toisin, niin kuvasta joutaisi pois tuo "karva" hännän päältä:).

Vaan katsotaanpa huomenna, minkälaisen tuomion saa gluteeniton sitruunapiiras...

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Tänne ne ahvenet päätyivät ja raparpericlafoutis

Paneroidut ahvenfileet ja sienilasagnea. Jälkiruoaksi viimeiset raparperinvarret - tällä erää. Eilisen kauppareissun satoa valmistettiin tänäänkin. Ahvenet olivat oikeastaan alkuruoka, mutta häränhäntiä ei kukaan enää jaksanut; niistä jatketaan viikolla.

Ryöpättyjen pastataikinalevyjen väliin freesasin sipulia ja siitakesieniä, nokare vuohenjuustoa, tilkka kermaa, suolaa ja pippuria. Öljyttyyn vuokaan levyt, kastiketta ja 1-2 kerrosta vielä päälle. Juustoraastetta ja kermaa loraus, grillivastuksen alla 260 asteessa, kunnes saa kauniin värin.

Kalanroippeista keitin liemen, siihen kermaa ja ruohosipulia. Ahvenfileet on paneroitu vehnäjauho-ruiskorppujauho-parmesansekoituksessa kananmunassa kastamisen jälkeen ja paistettu voissa.


Ruiskorppujauhon maku on minusta vähän liian voimakas, sienilasagne taas oli oikein onnistunutta!


Clafoutistaikinaan  tuli rutkasti kananmunaa, ja se maistaa liiaksi. Muutoin raparperi toimii kyllä hyvin. Ohjetta en viitsi laittaa, kun pitää etsiä parempi.


Kuva ihan kirpparilöydön vuoksi.

lauantai 16. kesäkuuta 2012

Siivouspäiväkö?

Piti olla. Hommia on rästissä niin että hävettää. Ikkunat pesemättä, kukat laittamatta;akuutein eli pesualtaan viemäriputken purku ja puhdistus sentään tuli tehtyä, mutta kuinkas sitä pitikään lähteä kaupoille! Kauppahalliin arvoin reittiä labyrintin (=toriremontti, kävelykatujen rakennus) muuttuessa päivittäin. Mahtava sää olisi kyllä suosinut pidempääkin suunnistusta. Raakamakkaraa oli meininki hakea, jos vaikka sulkevat kohta hallin remonttiin. Häh- Pikku Veneto oli melkein finito- onneksi vastapäinen Heikin Kalan Ilkka Launonen (ihan paras kalakauppias,muuten vuoden nuori yrittäjä!) tiesi kertoa, että ei suinkaan, järjestelyt menossa ja jätskiäkin tulee myyntiin, toivottavasti italialaista. Ja remppakin alkaa vasta vuoden vaihteessa.


Vaan oli Kallaveden siikaa ja upeita ahvenia, eihän niitä voinut ohittaa.


Torilta sitten tarttui kotimaista hunajanaurista ja porkkananippu hihaan.

Joo, olin kyllä jo soittanut aamulla Lihakauppaan ja tiedustellut raaka-aineita, kun ei sinne usein tule ajeltua. En selvinnyt yhdellä paketilla, kun jos vaikka näitä lihoja ei taas jatkossa saa... Onkohan minulla meininki kuin ennen rajan takana, että kaikki ostetaan pois, jos huomenna on hyllyt tyhjänä... Sieltä muuten saa ylämaan karjan lihaa, kyyttöä, vasikkaa...

Ja mitäs näistä sitten kokataan ja kuka ihme taas kaiken syö?


Alkuun siikacevicheä; limessä marinoitua siikaa, tomaattia, punasipulia, avokadoa, korianteria ja ruohosipulia, suolaa ja pippuria. Tilkka avokadoöljyä. Saaristolaisleipää.

Ihan hyvää, mutta siian mieto maku häviää tässä liiaksi. Paremmin toimi minusta lohen kanssa.

Ja huomenna ei voi pestä ikkunoita kun on luvattu vesisadetta. Mutta kokata voi aina!

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Oho, kesä on täällä ja canellonit!


 

Kiireisen viikon keskellä kävin Runnilla rentoutumassa. Huomasin, että yllättäen kesä on tullut!

Olipa luksusta käydä nälkäisenä valmiiseen pöytään ja syödä herkullisia lähiruokia; katiskaan edellispäivänä uinutta leivitettynä paistettua hauen fileetä (oli älyttömän hyvää!), nokkosmuhennosta, vanhanajan salaattia munaetikka-kastikkeella ja uusia perunoita. Ei voisi parempaa olla!


Niemi on oikea lintuparatiisi! Sesongin lintu oli tällä kertaa kuovi, niitä on varmasti satoja!  Niitä pyöri pihallakin ja poikaset lymysivät pusikoissa. Yöllä elämää pitivät kaulushaikarat.


Objektiivini on kuitenkin hitaanpuoleinen lintukuvauksessa.


Tähänkin kuvaan on kuovi haudattuna :).


Kahden blondin palapeli.


Sama koottuna.


Saunaa ei jaksettu lämmittää.




Luhtiaitasta löytyi paljon aarteita tulevia kuvauksia varten!






Upeat vesistöt näkyvät joka puolelta. Paratiisi tämä on minullekin! Ei vaan maltettu käydä nukkumaan ja viideltä aamulla olisi voinut lähteä ulos kuvaamaan...

Työntäyteisen viikon jälkeen vihdoin kotiutuessani tyttären mitta itsensä ruokkimiseen evästyksineen kaikkineen oli täynnä; äippä sai astua remmiin rättiväsyneenä. Hyvä kuitenkin että eipähän vedä roskaruokaa vaan oikeasti kokkaa ja laittaa eväät töihin :).


Mankeloin pastataikinasta levyt, jotka pätkin ja käytin kiehuvassa vedessä. Täytteenä mm. pinaattia ja ricottaa ja tuoreiden nokkosten puutteessa murustin joukkoon friteerattuja nokkosia. Valkokastiketta ja parmesaania. Maukas päätös ihanalle viikolle!

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Vähärasvaiset muffinssit


 

Kuningattarelle menivät siis nämä sangen terveelliset (ennen kuorrutusta) muffinssit vai pitääkö puhua cupcakeista (ainakin koristeltuna)? Päällystämättä eivät ole myöskään kovin makeita; uskoisin siis olevan varttuneempaankin makuun, eikä kuorrutteellakaan mene makeudeltaan överiksi. Halusin kokeilla, kuinka onnistuu leipoa pelkällä valkuaisella; tällä kertaa keltuaiset menivät ensin. Samalla tuli käytettyä päiväystä hipovia maitotuotteita, mangosmoothien jämät, päiväyksen jo ylittänyt Wiener crush-pussi. Vehnäjauhot pääsivät loppumaan, enkä laiskuuttani jaksanut laskeutua kellarista hakemaan, joten pussin pohjia laitoin sekaan. Gluteenittomat jauhot (maizena ym.) antaa ilmavuutta, eikä grahamjauhokaan ollut yhtään hassumpi.

Annoksesta tulee parikymmentä amerikanmuffinssivuokiin.
600 g jauhoja (1/3 vehnäjauhoja, 1/3 gluteenittomia jauhoja, 1/3 grahamjauhoja)
2 rkl leivinjauhetta
250 g kananmunan valkuaista (1 kananmuna painaa  noin 60 g)
220 g sokeria (hedelmäsokeria ja ruokokidesokeria)
1 dl öljyä
5 dl maitoa tms. (1 purkki jogurttia ja 2.5 dl passionsmoothieta)
1 prk rahkaa (mansikka-raparperi)
vaniljasokeria 2 rkl
n. 10 kpl vaahtokarkkeja pieninä paloina
Wiener crush-pussi

Sekoita jauhot, leivinjauhe ja Wiener crush. Vatkaa valkuaiset ja sokerit kovaksi vaahdoksi. Koneen käydessä valuta sekaan öljy. Sekoita kuivat aineet ja nesteet varovasti joukkoon, lisää lopuksi vaahtokarkit. Täytä muffinssivuoat lähes täyteen. Paista 180 asteessa n. 20 minuuttia, kunnes tikulla koetellen ovat kypsiä. Vaahtokarkit pyrkivät pois vuokasta, ne voi nostella tikulla takaisin.

Pelkkä valkuainen toimi loistavasti, kovasta marenkivaahdosta tuli volyymia leivonnaisiin, eikä öljy sitä latistanut. Öljyä en juurikaan tykkää käyttää leivonnassa, mutta tässä ei ollut yhtään hassumpi.


Kuorrutus:
1 prk sitruunatuorejuustoa (Valio)
2 prk philadelphia- maustamaton tuorejuusto
½ pkt tomusokeria
(elintarvikeväriä)

Vatkaa kuorruteaineet voimakkaasti sekaisin. Laita pursotuspussiin ja koristele.

 
Mielestäni muffinssit kärsivät kylmäsäilytyksestä, niinpä ne kannattaa koristella juuri ennen tarjoilua. Hortensian kukat on tehty silikonimuotilla vaahtokarkkimassasta ja keskelle on liimattu nonparelli.

 Edit. Nämä on syytä syödä 1-2 päivän sisällä, vähärasvaisena kuivahtavat hyvin nopeasti.

perjantai 8. kesäkuuta 2012

God save the Queen (and the princess)!

Pientä rojalismia voi herätellä täälläkin syystä että jakaantuvan perheen toinen asemapaikka on piakkoin valtikan alla. Virallinen vallan juhapäivä taisi jo mennä, mutta eikös synttäreitä juhlita vielä ensi viikolla? Kun minua lahjottiin vielä kahdeltakin taholta matkailijan unelmatuliaisilla leipojalle -mahtuu hyvin laukkuun ja näyttää hyvältä- oli ihan pakko taas leipoa.

Skonssit
2 ¾ dl vehnäjauhoja
1 ½ tl leivinjauhetta
suolaa
50 g voita
1 muna (tai 2-3 keltuaista)
¾ dl kermaa

Sekoita kuivat aineet keskenään ja nypi joukkoon kylmä voi, lisää kerma ja sekoita. Kauli paksuksi levyksi (1.5 cm) jauhotetulla työpöydällä ja ota pienellä pyöreällä muotilla tai vaikkapa snapsilasilla pyörylöitä. Paista 180 asteessa n. 10 minuuttia.

päälle:
½ prk creme fraichea
½ prk pippurituorejuustoa
2 rkl majoneesia
tilliä hienonnettuna
puolikas päärynä pieninä  kuutioina
muutama siivu kylmäsavulohta

Sekoita muut ainekset paitsi lohi yhteen, mausta, lisää tarvittaessa suolaa. Pursota skonssien päälle, koristele lohikiekuralla ja tillillä.

 
Kaksikerroksiset pahviset "ständit" toi ystäväni Lontoosta!


Superrasvattomat cupcaket saivat vähän rasvaisemman kuorrutteen ja vaahtokarkkihortensiat. Ohjeen laitan seuraavaan postaukseen, olivat sen verran hyviä!




Tytär lahjoi äitienpäivänä suloisilla yllätyksillä.


Sama koottuna. Molemmin puolin pahvia on ihastuttavia kukkakuvioita, vaikea valita.


Keep calm, carry on baking-keittiöpyyhe ja toinen englannin lippu-kuviolla.


Muffinssivuokia, lippuja ja kakkupapereita.


Ja vielä kortti ja kukkia. Kylläpä minua pidettiin hyvänä!