Syntymäpäiväkakku

Nuori lääkäri -lehti täytti sopivasti 50 vuotta lokakuussa. Vuosijuhlanumeroon toivottiin kakkua. Tällainen syntymäpäiväkakku siitä tuli.
Sokerimassaa myydään nykyisin useimmissa kaupoissa, myös hyvä marsipaanimassa toimii kuorrutteena. Sokerimassaa on hyvä varata reilusti, kakun korkeudesta riippuen siihen menee 500-750 g. Kilon paketista jää tähteeksi, mutta kakku on helpompi kuorruttaa, kun kaulittu levy on riittävän suuri. Tiiviisti säilytettynä massa säilyy jonkin aikaa seuraavaa kertaa varten, vakumoituna varmasti. Sokerimassan alle täytyy laittaa joko hilloa tai mieluiten voisokerikreemi eristeeksi, muutoin massa ei tartu kakun pintaan ja toisaalta massa alkaa sulaa ja repeillä.
Pain de genees on klassikkokakkupohja, joka sopii erityisesti moussekakkujen pohjaksi. Se on loppujenlopuksi helppo tehdä vaikka grammamäärät saattavat hirvittää. Yhtään säännöllisesti leipovan kannattaa hankkia talousvaaka, punnaaminen helpottaa leipomista ja kakut ja piirakat onnistuvat paremmin. Pain de geneesin tilalle voi tehdä tavallisen kahden munan kakkupohjan. Alla olevalla kakkupohjan ohjeella kakku paistuu lätsähtämättä ja pysyy kuosissaan myös kakkua täyttäessä.
Sokeri- ja marsipaanimassat ovat makeita, samoin voisokerikreemi. Täytteistä kannattaa tehdä raikkaita ja vähäsokerisia. Käytin näissä maustettuja rahkoja, enkä lisännyt sokeria. Maustamattoman rahkan kanssa pieni sokerimäärä voi olla paikallaan.

Neljän munan suklaakakkupohja 

Punnitse kananmunat. Kerro munien paino 0.7:llä ja lisää sen verran sokeria. Vaahdota hyvin. Kääntele sokerin painon verran siivilöityjä vehnäjauhoja joukkoon, mutta korvaa noin 20 g vehnäjauhoista kaakaojauheella. Voit lisätä jauhoihin 1 tl leivinjauhetta, mutta se ei ole välttämätöntä.
Kaada seos vuokaan, jonka pohjalla on leivinpaperi ja vuokan reunat on voideltu (vuokaspray on kätevin). Paista n. 180 asteessa, kunnes tikkuun ei tartu enää taikinaa. Jäähdytä ja halkaise.

Pain de genees 
2 pohjaa

315 g kananmunaa
85 g mantelimassaa
35 g hienonnettua pistaasipähkinää
35 g hienoa sokeria
55 g voita kuumana
30 g jauhoja
2 g leivinjauhetta

Vaahdota munat ja sokeri. Lämmitä mantelimassa mikrossa ja lisää vaahtoon pienissä erissä vatkaten, kunnes sekoittuu. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita pieni osa muna-mantelivaahdosta voin joukkoon ja lisää se loppuun massaan. Kääntele kuivat aineet joukkoon. Jaa kahteen vuokaan ja paista 180 asteessa noin 15 minuuttia.

Mangopassionmousse

2 dl rahkaa, myös maustettu rahka käy
2.5 dl kuohu- tai vispikermaa
1 pussi Knorr mangopassionmoussejauhetta
(1 rkl vaniljakreemijauhetta)
3-4 passionhedelmän sisus

Vatkaa kerma moussejauheen kanssa vaahdoksi, lisää rahka ja sekoita. Lisää vaniljakreemijauhetta, varsinkin, jos käytät enemmän kermaa ja täytettä pitää olla enemmän, kreemijauhe auttaa hyytymään. Toisaalta passionhedelmän hapot myös hyydyttävät. Halkaise hedelmät ja kaavi hedelmäliha täytteeseen, sekoita.

Valkosuklaanougatmousse

2 dl rahkaa, maustamaton tai maustettu
2.5 dl kuohu- tai vispikermaa
1 pussi Knorr valkosuklaanougatmoussejauhetta
3 limen mehu
(1 rkl vaniljakreemijauhetta)

Tee samaan tapaan kuin mangopassionmousse.

Kokoa kakku puhtaaseen irtopohjavuokaan. Käytä reunakalvoa tai vuoraa vuoka leivinpaperilla, kakku on helpompi irrottaa. Leikaa pohjalle pyöreä leivinpaperi, johon jätät "hännän", jolloin valmis kakku on helppo vetää tarjoilualustalle. Kostuta alin kerros muutamalla rkl:lla maitoa. Levitä sille toinen täytteistä ja paina päälle seuraava kakkukerros, kostuta taas maidolla. Laita päälle viimeinen kakkukerros ja kostuta kevyesti. Laita päälle paino ja kakku muutamaksi tunniksi, mielellään yön yli tekeytymään.

Voisokerikreemi

225 g voita
1 paketti tomusokeria
1-2 rkl kuumaa vettä

Vatkaa pehmeä voi vaahdoksi. Lisää tomusokeri vähitellen samalla vatkaten. Lisää lopuksi kuumaa vettä ja vatkaa hetki. Kreemin voi myös värjätä ja maustaa.

Poista kakku vuoasta. Levitä kreemi tasaisesti kakun päälle. Kaaviloi valmis sokerimassa (käytä hiukan tomusokeria, ettei tartu, silikoni- tai muu leivonta-alusta on paras) mahdollisimman suureksi ympyräksi. Se saa olla reilusti kakkua suurempi. Nosta kuorrutus varovasti kakun päälle ja aloita tasoittamaan sivelevin liikkein päältä sivuille samalla pyörittäen kakun ympäri, jolloin massa asettuu kakun päälle ilman ryppyjä ja vekkejä. Leikkaa ylimääräinen massa pois ja siisti reuna vaikapa marsipaanityökalulla.

Koristele haluamallasi tavalla. Kakun kuviot on tehty elintarvikeväreillä leikkaamani sabluunan avulla pensselillä maalaten, kynäruiskuni ei valitettavasti suostunut toimimaan.

Kerta kiellon päälle: syntymäpäiväkakkuja

Väliraporttia viime viikkojen kakkuilusta ja syntymäpäivien vietosta työmaalla tällä erää viimeistä matkoilla Skotlannissa -postausta odotellessa. Automatkailua Skotlannissa - voit lukea täältä. 
Työkavereita ja työnantajan edustajaa kahviteltiin reippaasti H-hetken jälkeen iloisissa merkeissä kiireisen viikon lopulla. Onneksi ehdin jotain leipoakin. Ja hei, jos kakut ei nyt maistukaan, lue juttu loppuun!

  Kokemuksesta voin sanoa, että varsinkin työkavereille tarjottava kakku saa olla iso.

Lisäksi tein pistaasimantelitäytteisiä tuulihattuja ja ihanainen työkaverini oli hommannut voileipäakakun, kiitos!

Suklaiset kerrokset ja yksi tavallinen. Välissä mangopassionmoussea sekä lime-valkosuklaa-nougatmoussea. Kermaiset vaahdot kevennän reilusti rahkalla, enkä lisää ylimääräistä sokeria. Raikkaus säilyy. Koristeena kaulintamassasta tehtyjä hortensiankukkia, nonparelleja ja kimalletta.

Toiselle porukalle uusintana supersuosittu suklaashokki. Ei pettänyt tälläkään kertaa; suussasulavan suklaiset verensokerilukemat ja kestohymy lopun päivää!

Lisäksi helpoksi havaittua, ja niin hyvää omenapiirakkaa.

Kiitos kaikille vielä kerran onnitteluista, lahjoista ja hyvästä mielestä! 

Aina ei tarvitse juhlia ja kakkua saadakseen hyvää mieltä. Kehu kaveri tai työkaveri päivässä, tai mieluummin pari! Hymyile vastaantulijalle tai kassantädille tai mieluummin useammalle! Tulet hyvälle mielelle! 

Vaikka blogia kirjoittaisikin omaksi ilokseen, reseptipankikseen ja muistinvirkistämiseksi, moni varmasti kaipaa vertaistukea, kommentteja ja joskus kiitostakin. Sillä elämä on vuorovaikutusta. Luen paljon, mutten ehdi kovin usein kommentoida, siinä koetan tehdä parannuksen. Moni blogi on tuttu jo useammankin vuoden takaa ja uusia löytyy koko ajan. Yhtä hyvin voisi kehua myös blogin silloin tällöin. 

Siispä: Habanerokitchen.com. Erilainen, hauska, kantaaottava, herättelevä ja provosoiva. Suosittelen lukemaan ajatuksella! Ja kiitos kaikille lukijoilleni ja tukijoilleni!

Tämä on lajissaan viimeinen tänä vuonna. Miten ihmeessä pärjään ensi syksyyn ilman näitä lähiseudun tomaatteja, Kaikontarhalta! Väitän, etten parempia ole koskaan syönyt! Pelkästään näillä olen elänyt aika monta hetkeä viimeisten kuukausien aikana, minä, jonka suu ei tykkää happamista, kitkeristä ja mauttomista tomaateista. Nämä ovat ihan toista maata. Vierotusoireita...

Loistelias illallinen

Tuli vietettyä yhdet syntymäpäivät ja samalla yksi parhaista lomamatkoista ikinä! Hehkutusta ja kuvia riittää useamman postauksen verran, mutta ensinnä lomasen aloitus illastamalla luultavasti eräässä Glasgown parhaista ravintoloista! Ruoka, palvelu, ympäristö ja ilmapiiri olivat nimittäin kaikki niin kohdallaan, että jos jotain vikaa olisi löytynyt, itseään olisi saanut syyttää!

Ensin nautittiin lasilliset kuivaa, erittäin maistuvaa cavaa The Grosvenor Cafessa, samannimisen elokuvateatterin yläkerrassa idyllisellä Ashton Lanella, West Endissä, aivan campuksen vieressä.

Parin tunnin taukoamaton, mutta lämmin sade alkoi laantua parahiksi.

1971 avattu Ubiquitous Chip sijaitsee samaisella kujalla persoonallisessa talossa. Palkintojakin niittänyt keittiö on saanut alkunsa ajalla, jolloin skotlantilainen keittiö perustui pitkälti kotiruokaan. Keittiö nojaa pitkälti sesongin raaka-aineisiin, paikallisiin tuotteisiin ja on vahvasti ollut nostamassa Skottikeittiön imagoa.

Kauniisti koristeltu pöytä kortteineen ja lahjoineen yllätti täysin!

Vehreä miljöö on ainutlaatuinen! 

Ravintola on kahdessa kerroksessa ja sivummalla on useampikin baari. Fine dining ja brasserie, myös lounasta tarjoillaan. Nämä vihreät ja taideteoksin koristellut tilat on varattu finelle. Löytyipä sieltä pieni suihkulähdekin.

Erityistoiveet oli toteutettu paremmin kuin hyvin! Saimme omat painetut ruokalistatkin!

Keittiön tervehdyksenä ankkaconfit, jossa juuri sopivasti appelsiininen vivahdus ja aivan ihastuttava punajuuritomulla päällystetty vuohenjuustokuutio. Jälkimmäinen sulatti sydämet!

Kolmenlaista talon leipää. Alkuruokien kanssa nautittiin ihanan tasapainoista proseccoa.

Kaikki annokset vaikuttivat kiinnostavilta ja kaikkea olisi tehnyt mieli maistaa. Tonnikalatartar oli raikas, aavistuksen kirpeä, Bloody Mary-tomaatit komppasivat. Täydellisesti kuoritut tomaatit muuten; näitä kuorin kasapäin viime keväänä ravintolakeittiössä! Pekonicrumbseja, anjovisaiolia ja erittäin maistuva mustaoliivi-karamellituille. Aah!

Tyttären kampasimpukat olivat juuri sopivasti kypsennetyt, rapusalaattia, seljankukkajugurttia, omenatapiokaa ja karamellisoituja saksanpähkinöitä. Koristeena merilevää. Sopivasti hapokkuutta ja vähän makeuttakin.

Ankanmunan sisällä keltuaisen tilalla jonkinlaista piimäkiisseliä, kantarelleja ja briossia. Ei valittamista.

Nuorison valinta: paahdettua kaninsatulaa, kaninkoipiconfit- ja purjomakkara, piccalilli ja varsin hapokas timjamikastike. Kaunis annos. Ennen ruokia saimme maistaa kolmea viiniä, joista kevyt ja vähähappoinen Bulgarialainen Pinot Noir oli juurikin sopiva valinta vaalealle kanille. Oikein miellyttävä viini ja positiivinen yllätys. 

Merikrottia, savustettua ylikypsää possun masua, persiljakvinoaa, paahdettuja maapähkinöitä, maapähkinäkastiketta. Kala oli makuuni hiukan kypsää mutta annos oli muuten loistelias. Paahdettu maapähkinä possun päällä oli ihanan rapeaa. Kvinoan maku täyteläinen ja omintakeinen. Lautanen tuli nuoltua, leipäviipaleella. Annokselle sopi erinomaisesti vivahteikas, lämmin, keskitäyteläinen, aavistuksen tamminen Carignan-rypäleestä tehty ranskalainen punaviini. Sen hapot olivat juuri passelit rapsakan possunrasvan sulattajaksi. Kolmas viini, jota saimme maistaa, oli tarjoilijan suosikki, eikä normaalisti laseittain myytävä. Oikein laadukas viini, jonka nimi valitettavasti ei jäänyt mieleen.

Tarjoilija valotti meille, lausuntaohjeen kera, mistä ravintolan erikoinen nimi juontaa juurensa. Neljä vuotta sitten edesmenneen ravintolan perustajan Ronnie Clydesdalen mielestä chipsejä on kaikkialla. Ubiquitous - omnipresent. Eikä hänen aikanaan ranskanperunoita ravintolassa tarjottu. Siitä on nyttemmin lipsuttu.

Loistava loppusoitto: sitruunamarenkia, oliiviöljycrumble, sitruunavanukasta, vadelmahyytelöä ja basilikajäätelöä. Annoksen valintaan vaikutti tuo basilikajäätelö, kun sellaista tein Master Chef- keittiössä. Tässä basilika oli voimakkaampi, vaikka siitä sainkin aikanaan moitteita, tosin konteksti oli toinen. Viimeistelin annoksen suosituksen mukaisella Late Harvest Sauvingon Blanc- Concha y Toro 2007 jälkiruokaviinillä. Ihana kokonaisuus!

Tyttären Suklaa pave´, kahvijäätelöä, maitopyreetä ja saksanpähkniäcrumble. Ihana, ihana jäätelö, herkullinen annos.

Kolmantena seljankukkaparfait, valkosuklaata ja mansikkasorbettia. Miellyttävä, raikas annos.

Laskun jälkeen vielä keittiön tervehdys, mansikkavaahtokarkkeja, jonkinlaista toskakakkua ja suussa sulavaa toffeeta.

Audienssi keittiöön järjestyi helposti, ja hiukan hämillään olevat kokit poseerasivat iloisina eikä kiireisestä illasta näkynyt merkkiäkään.

Ei ollut suurensuuri tämäkään keittiö. Vuorossa näytti olevan kolme tai neljä kokkia. Ravintolassa on paikkoja sadalle.

Omistaja ja toinen osaavista tarjoilijoistamme, jonka vuoro oli jo päättynyt aikaa sitten, mutta kiirettä kotiin ei tuntunut olevan.

Tarjoilijoista se viiniasiantuntija. Kaikenkaikkiaan saimme niin hyvää palvelua ja asiakkaan huomioimista ilman ylilyöntejä, että jäi vaikutelmaksi, että henkilökunta nauttii työstään. Ilta oli kaikinpuolin ikimuistoinen! Jos jotain olisi voinut toivoa, niin mieluusti olisin nähnyt täällä runsain joukoin ystäviäni, vanhoja ja uusia, kaikkia teitä, nauttimassa illasta kanssamme!

Kiitos vielä kaikille onnitteluista ja kiitos Hanna ja Simo! Loistoilta ja -reissu, josta lisää myöhemmin!

Back to sixties

Takana ovat hauskimmat juhlat miesmuistiin :) ja parhaat 60-luvun bileet! Paikka ja aika varattiin hyvissä ajoin ja vieraita pyydettiin varaamaan ilta kalenteriinsa jo aikaisin keväällä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty - pätee edelleen. Tytöt ideoivat teeman ja ohjelmaa, juomat ja minä sain vapaat kädet tarjoilun suhteen. Helteisen sään vuoksi säilytyksen ja pitkähkön kuljetuksen suhteen sai olla tarkkana, ettei kylmäketju katkennut. Kellarikylmiöstä kaappasin käyttöön naapurin komeron. 

Kirppareilta keräillyt vanhat astiat riittivät ison porukan kattaukseen ja sopivat hyvin teemaan.

Synttärisankarit.

Tervetuliaismaljassa oli  mustaherukanlehtimehua terästettynä ja kivennäisvettä.

Alkuun sokerisuolattua lohta ja tilliwasabimajoneesia, poronuudelisalaattia, hirven routapaistia, poroyrttipyöryköitä, parman kinkkua ja balsamicokastiketta. Vielä nokkosvuohenjuustoterriiniä ja friteerattuja nokkosia. Foccaciaa ja mallasleipää. 

Jatkoon ylikypsää vasikan poskea BBQ, korvasieniperunoita, coleslaw ja linssihöystö. Portviinikastikettakin oli. 

Muutaman leikkimielisen kisan jälkeen jatkettiin peräkammariin katetuilla kahveilla. Mustaherukkahyydykekakkua, sitruunatorttua, calvadosbrownies, sitruunainen mansikkapyree ja Chocolate Schock. Kaikki tarjottavat gluteenittomia.

Suklaabrowniespohja, suklaaganachekerros, suolakaramellisuklaamousse ja superkiiltävä glaseeraus. Juhlaväen ehdoton suosikki ja päätyy vielä moneen pöytään, mikäli minusta riippuu.

Sää ei olisi voinut olla parempi; luvatut ukkoskuurot saatiin edellispäivänä.

Kuvailu jäi itseltä hyvin vähälle ja muutaman kuvan kamuilta sainkin, kiitos Anne. Kahvittelun jälkeen siirryttiin kuohuviinille kauniisti kukkasin, matoin ja huonekaluin sisustettuun talliin, jossa tanssittiin pitkälle aamuun. Tietenkin elävää musiikkia ja useampikin solisti;

huippua!

Vieraat olivat paneutuneet huolella teeman mukaiseen pukeutumiseen asusteineen.

Yllätyksenä rekvisiitaksi talon emäntä oli hankkinut meille upean menopelin!

Kiitos Anne ja Päivi: meillä oli upeat juhlat!

Kiitos Liisa, Heli ja Tiina järjestelyistä ja avusta!

Kiitos Kirsi ja Jope karaokelaitteista!

Kiitos ravintola Os:n pojat vasikan poskien kypsentämisestä ja hyvistä vinkeistä!

Kiitos kaikille vieraille, meillä oli huippuhauskaa!