tiistai 31. heinäkuuta 2012

Pieni Veneton kierros, osa 1

Matkasimme heinäkuun loppupuolella viikon verran Venetossa, Italiassa. Matkakohde valikoitui etupäässä kolmesta syystä: Italia, huokeat suorat lennot ja vuosien haaveeni yöpyä Venetsiassa. Kotimainen lentotarjonta on melko suppea Italian kohteisiin; eikä toista välilaskua kehtaa sisällyttää matkaan; lentoihin odotuksineen tuhrautuisi turhan paljon aikaa.
Postaan matkatunnelmia useammassa osassa, muutoin kuvaa yhteen tarinaan tulisi liian kanssa. Ruokatunnelmat jätän vielä omaan osioonsa.
Paikan päällä siirtymätaipaleet mentiin bussilla, mitä nyt Venetsian Marco Polon lentoasemalle saavuttuamme meneillään oli muutaman tunnin mittainen julkisen liikenteen lakko. Ensimmäiseen kohteeseen, Trevisoon, täytyi siis siirtyä taksilla, mikä veloitti matkabudjettia vajaa 70 euroa, mutta aikaakin kului vain puolisen tuntia.


Treviso on rakennettu keskiajalla kanavien varteen.


Idyllisessä kaupungissa on asukkaita reilut 80 000.






Useissa taloissa on kauniita koristemaalauksia. Keskiajalla maalaamalla sekä tiili- että puuosat peitettiin kivimateriaalin puute.






Tuomiokirkossa on Tizianin maalaama Marian ilmestys, joka tällä kertaa hämärän valaistuksen vuoksi ei oikein näkynyt. Urkuri soitti upean dramaattista musiikkia.


Treviso on myös Benetton-vaatemerkin kotikaupunki.






Kalatori on keskiajalta lähtien toiminut kaupungin läpi virtaavan Silen joen pienellä saarella. Kalakuvia laitan ruokaosioon myöhemmin.


Paikallista naiskauneutta.







Kaupungissa on useita viihtyisiä terasseja ruokailuun ja kahvitteluun.


Seuraavat kaksi kuvaa erityisesti Seijalle:


Täältä löytyi se toivomasi tenori; hiukan jäyhän puoleinen minun makuuni.


Seuraavana päivänä puhkesi melkoinen ukonilma raekuuroineen. Että ei ihan pelkkää auringonpaistetta...


Trevisossa olisi voinut viettää toisenkin yön, nähtävää olisi riittänyt ja hotelli Continental oli huokeaan hintaansa nähden ihan kelpo majapaikka. Bussilla matkasimme Caorlen rantakaupunkiin, n. 75 km päähän. Matkaan paikallisbussilla bussinvaihtoineen sai varata 2 ja puoli tuntia; mutta hintaa kertyi vain 4.90/nenä.


Dolomiittien vuorijono on yllättävän lähellä.


Bussilla matkustaessa ehtii katsella maisemia stressaantumatta. Yllättävän paljon hylättyjä ja huonokuntoisia rakennuksiakin oli matkan varrella.


Veneto on vaurasta viljelysaluetta. Maissipeltoja oli valtavasti, viininviljelystä, Trevison tuote on sikurisalaatti. Paljon oli matalaa pensasta, joka oli minulle tuntematon (ei kuvassa).

Caorlesta, Venetsiasta ja ruokailusta kirjoittelen myöhemmin.

maanantai 30. heinäkuuta 2012

Teiden ritari

Katsokaapa tarkkaan seuraavan kerran, kun ohitatte mopoautoa. Matsaako väri, roikkuuko ikkunassa karvanopat? Kenties ohititte Aapon.


Aapon ripille pääsyä juhlittiin heinäkuun alkupuolella ja juhlaan toivottiin koristetta sokerimassasta.


Metallinhohtoinen ajopeli kiiltää auringossa. Mutta mutta: ritari ässä on tainnut kurvata pihaan turhan joutuisaan, kun postilaatikko on nurin ja auto parkattu reunakiveykselle...


Perheen terrieri on menossa mukana, voi kun kaveri laskisi käden alemmas niin saisi tuon herkullisen luun!


Auto on ruiskumaalattu elintarvikeväreillä; ensin mattamusta pohjamaali, jonka päälle kerros kirkkaan sinistä helmiäsmaalia ja lopuksi hopeanhohtoa: eikös ne ammattilaiset maalaa juuri näin?
Koriste valtaosin sokerimassaa, vähän marsipaania. Albaan pukeutunut Aapo on tässä reippaasti 12 cm pitkä.
Onnittelut sankarille!