torstai 30. kesäkuuta 2011

Lampurin täytetyt paprikat



Tuli mieliteko jauhelihatäytteisille paprikoille. Lampaan jauhelihaa oli pakkasessa, kinkkua jääkaapissa. Nämä voi hyvin myös grillata. Sämpylää kokeilin laittaa pohjalle ylimääräistä kosteutta imemään, mutta rakenne olisi saattanut toimia ilmankin. Mielihalu tuli hyvin tyydytettyä!

6 paprikaa
puolikas sämpylä
n. 400 g lammasjauhelihaa
ilmakuivattua kinkkua tai kevyesti savustettua kinkkua (Lidl) muutama siivu
2-3 rkl pehmeää chevre-juustoa
3 dl paseerattua tomaattia
1 rkl tomaattipyrettä tai ketsuppia
½ dl punaviiniä
suolaa, pippuria, tuoretta timjamia
valkosipulia, lime and pepper-maustetta myllystä
sipulin vihreää vartta
mozzarella- ja pecorinojuustoraastetta

Halkaise paprikat, poista siemenet ja valkoinen sisus. Murenna sämpylää pohjalle.

Ruskista jauheliha, lisää viini, tomaatit ja mausteet ja vuohenjuusto, lopuksi silputtua sipulin vartta. Sekoita joukkoon muutama rkl pecorinoraastetta. Lisää kinkun palaset.


Täytä paprikat, laita jokaisen pinnalle 1 rkl pecorinoa ja 1 rkl mozzarellaraastetta.

Paista 200 asteessa 30-40 minuuttia. Tarjoa salaatin kanssa. 

tiistai 28. kesäkuuta 2011

Maa-artisokkapiirakka


 

Tein tätä jo jokin aika sitten, kun oli vielä hyviä artisokkia kaupassa, jäi silloin tänne päivittämättä. Pohjataikina on sopiva mihin tahansa suolaiseen piirakkaan, jauhot voi korvata gluteenittomilla. Artisokan voi korvata vaikkapa kesäkurpitsalla.

150 g voita
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 muna
1 dl juustoraastetta

n.800 g maa-artisokkia
1 pieni sipuli
150 g vuohenjuustoa (chevre, herbes)
suolaa, pippuria, muskottipähkinää, hitunen valkosipulia
2 munaa
2 dl kermaa

Pehmitä voi mikrossa, älä sulata. Sekoita joukkoon muut aineet ja taputtele piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.

Kuori artisokat ja viipaloi reilun puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Artisokan määrä ei ole tarkka, kuoriessa menee hukkaan ja tässä tapauksessa kilossa oli pari huonoa mukulaa. Keitä lähes kypsiksi, huuhtele ja valuta, anna jäähtyä. Silppua sipuli.

Lado artisokkaviipaleet piirakkapohjan päälle, mausta, lisää sipuli. Murenna vuohenjuusto päälle. Sekoita munat ja kerma ja kaada päälle.

Paista 180 asteessa 25 minuuttia, alenna lämpö 155 asteeseen ja paista vielä 20 minuuttia.


Tarjoile salaatin kanssa. Maa-artisokka kaipaisi mielestäni jotain kaverikseen, esimerkiksi balsamicosiirappia tilkka piirakan päälle tai vaikkapa tryffelisuolaa. Tämä piirakkapohja sopii mihin tahansa suolaiseen piirakkaan ja pysyy hyvin kasassa irtopohjavuoasta nostettaessa. Gluteenittomilla jauhoilla olen sittemmin tehnyt melkein vastaavan, ja oli jopa parempaa.

torstai 23. kesäkuuta 2011

Ruispiparit




Maistuvaiset suolaiset piparit kahipöytään tai vaikka salaatin kaveriksi. Hyvä vaihtoehto sipseille myös.

Valmista ruistaikinaa (Myllyn paras), voitelu kananmunalla, pinnalla seesaminsiemeniä, tummia sinapinsieminiä ym. ja merisuolaa. Paisto 200 asteessa 6-8 minuuttia.



Marenkeja juhannuksen jälkiruokaan.

Leppoisaa juhannusta kaikille!

maanantai 20. kesäkuuta 2011

Tomaattikeittoa

En yleensä viitsi tehdä tomaattikeittoa tuoreista tomaateista, koska ne minusta vaan ovat aika mauttomia ja vetisiä, vaikka olisi kesä. Kaiholla muistelenkin italialaisia tomaatteja, vaikka ne olisivat osittain vihreitä, maku on taivaallinen! Ehkä olen täällä sitten törmännyt vääriin tomaatteihin J.  Ruokahommia-blogin paahdetun tomaattikeiton ohjeeseen tutustuttuani päätin kokeilla samaan tyyliin paahtaa ainekset ensin uunissa. Laitoin joukkoon vähän omia mausteita ja aineksia, mitä kaapista löytyy. Anbar-maustesekoitus on etnisestä lähikaupasta; sisältää mm. mangoaromia, sarviapilaa, currya, korianteria, kuminaa, chilijauhetta. Melkoinen keitos tämä siis. Vähintään neljälle hengelle, ja menee näin sateisena kesäpäivänäkin.

10 isoa kypsää tomaattia
1 iso sipuli
2 kynnetöntä valkosipulia
pätkä kesäkurpitsaa
muutama pieni uuden sadon porkkana
1 punainen paprika
1 sellerin varsi
pieni pala inkivääriä
2 rkl aurinkokuivattua kirsikkatomaattia öljyssä
oliiviöljyä
1 sitruunaruohon varsi
kourallinen tuoretta basilikaa
½ tl kanelia
1 tl anbar-maustetta
1 tl paprikajauhetta
1 fond du chef kasvisliemikuutio
iso loraus punaviiniä
suolaa, mustapippuria,cayennepippuria
tarjolle creme fraichea, tryffelisuolaa

Kuori sipulit, viipaloi, pätki selleri, kesäkurpitsa ja paprika, josta siemenet ja valkeat osat on poistettu. Hienonna inkivääri. Halkaise tomaatit neljään osaan, poista kannat ja siemenet. Laita kaikki uunivuokaan, lorauta öljyä ja lisää aurinkokuivatut tomaatinpalat. Kypsennä uunissa 200 asteessa noin puoli tuntia, sekoita välillä. Kaada ainekset kattilaan, lisää 3-4 dl vettä, kiehuta, lisää mausteet, anna hetki  kiehua. Muista poistaa sitruunaruoho ennen sauvasekoittimella soseutusta. Tarkista maku.


Tarjoile creme fraichen kanssa; tryffelisuolaa nyt lisään sinne sun tänne, kun sen maku ja tuoksu ovat niin ihanat! Oikein maistuva ja ruokaisa keitto. Ehkä ensi kerralla kuorisin tomaatit, toisaalta noista saa kuitua J.

lauantai 18. kesäkuuta 2011

Mustaherukanlehtijuoma

Kesä on parhaimmillaan tämän juoman tekemiseen ja ehtii vielä Juhannukseksi. Löysin ikivanhan ohjeeni huolellisesti kansioon talletettujen reseptien joukosta J ; kylläpä sitä joskus on ollut säntillinen. Ihanan raikas kesäjuoma sellaisenaan vedellä tai kivennäisvedellä laimennettuna tai booleihin tai kuohuviinin kanssa.


Ohje oli litralle ja kun tein tätä reilummin, muutin ainesosien määrää; muutoin sitruunahappoa olisi tullut ihan valtavasti.

10 l kannellinen sanko
6 l mustaherukanlehtiä
6 l vettä
3 sitruunaa
3 kg sokeria
80 g sitruunahappoa

Pese lehdet huolellisesti, valuta ja laita sankoon. Kaada päälle kiehuva vesi, lisää sokeri, hämmennä kunnes sokeri on sulanut. Pese sitruunat huolellisesti, raasta joukkoon kuori ja purista mehu. Lisää sitruunahappo, sekoita ja anna jäähtyä. Säilytä viileässä 4-5 vrk.

Purista lehdet mehusta ja siivilöi mehu pulloihin tai pakastusrasioihin. Pakasta, tai säilytä viileässä; uskoisin, että säilyy kylmiössä muutamia viikkoja, pidempiaikaista säilytystä varten lisäisin säilöntätabletteja.

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Taikinaterapiaa: italian makuiset briossit




Illalla pitkän päivän jälkeen kaupan kautta kotiin raahauduttuani olin niiin väsynyt. Teki mieli heittäytyä pitkulaksi ja vähät välittää mistään. Otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni, kun mielessä oli pyörinyt briossien teko. Kädet taikinaan upotettuani väsymys oli tiessään ja olo onnellinen: todellista taikinaterapiaa, eikä tarvinnut tehdä sitä ihan Alibullenin neitien tapaan! Joitain päiviä sitten briossit jäivät alitajuntaan Jokapäiväistä leipää-blogin Luomo- ravintola-vierailusta. Pitkällisiä vaivaamisia ja kohottamisia, kuten aidossa briossiohjeessa oli, ei voinut arki-iltana toteuttaa, joten turvauduin tavalliseen sämpylätaikinaan vehnäjauhoilla. Käytössä oli Lähiseudun aarteet-kaupasta ostettuja luomuvehnäjauhoja sekä italialaisia 00 jauhoja.

5 dl vettä
30 g hiivaa
1 rkl suolaa
2 tl leipäsiirappia
12-13 dl vehnäjauhoja
tuoretta rosmariinia
Maldon ym. suolaa
voita
oliiviöljyä
pinjansiemeniä
pecorinoa raastettuna
kananmuna voiteluun

Tee taikina normaalin kaavan mukaan, vaivaa huolella ja kohota 2-3 kertaiseksi vedottomassa paikassa.


Kauli levyksi, ripottele pinnalle voinokareita, rosmariinia, pinjan siemeniä, suolaa, raasta pecorinoa ja lorauta vielä oliiviöljyä. Kääri rullalle ja leikkaa muffinssivuoan korkuisiksi paloiksi. Näihin vuokiin tästä annoksesta tuli 12 kpl.


Laita vuokiin, anna kohota, voitele munalla. Paista 200 asteessa 20 minuuttia.


Tarkoitus oli nauttia näitä salaatin kanssa, mutta salaatti tuli syötyä aiemmin; salaatteja, kurkkua, päärynää, paistettua pekonia ja mozzarellaa. Nyt täytyy kehua Pirkan mozzarella di buffala campanaa; pahvilaatikossa myytävä puhvelinmaitomozzarella; ihanan pehmeä sisus ja sopiva suola! Mutta hyvää oli tämäkin leipä tuoreena!

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Kirsikka-raparperibrowniet




Kirsikoista piti saada torttu. Suklaa kuulosti houkuttavalta, joten päätin mukailla paria brownies-ohjetta ja lisäsin joukkoon vielä raparperia sekä vaalean kreemin mascarponesta ja tavallisesta tuorejuustosta. Tästä annoksesta riittää kahteen vuokaan, käytössä oli irtopohjainen neliövuoka ja irtopohjainen sydänvuoka. Käytin gluteenittomia jauhoja, mutta yhtä hyvin voi käyttää tavallisia vehnäjauhoja. Suklaa oli varsin laadukasta,  belgialaista Dolfin-suklaata. 

Vuoraa vuokien pohjat leivinpaperilla ja voitele kevyesti.

kreemi:

400 g mascarponea ja maustamatonta tuorejuustoa
50 g sokeria
1 rkl vaniljasokeria
muutama tippa manteliesanssia
sekoita aineet ja jätä odottamaan

1 l kirsikoita
2 rkl sokeria
loraus rommia

2 dl raparperiviipaleita
2 rkl ruokosokeria

Huuhdo kirsikat, ota parhaat parikymmentä koristelua varten. Halkaise loput ja poista kivet. Sekoita joukkoon sokeri ja lorauta vaaleaa rommia päälle 2-3 rkl, sekoita ja anna maustua. Sekoita raparperipalojen joukkoon sokeri.

taikina:

230 g voita
260 g tummaa suklaarouhetta (77%)
½ dl tummaa siirappia
4 munaa
150 g ruokosokeria
250 g sokeria
200 g gluteenittomia jauhoja (Semper fin mix)
2rkl kaakaojauhetta
3 tl leivinjauhetta

koristelu:

130 g tummaa suklaata
170 g valkosuklaata

Sulata voi ja suklaa kattilassa, lisää siirappi ja anna hiukan jäähtyä.

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi, lisää suklaavoiseos kapeana nauhana sähkövatkaimen käydessä. Siivilöi ja kääntele joukkoon jauhoseos.


Levitä ohut kerros taikinaa vuoan pohjalle, asettele päälle kirsikat ja raparperi.


Kreemi on helpoin lisätä pursottamalla pursotuspussilla.


Nostele loppu taikina päälle, tasoittele lusikalla.


Paista 180 asteessa 30 minuuttia. Brownies -paistoksen pitää jäädä sisältä pehmeäksi. Valele lämmin kakku kirsikoiden marinointirommilla, vaikka mielesi tekisikin juoda se (on hyvää). Anna jäähtyä, koristele. Neliövuoasta tuli 16 palaa, sydänkakku meni tarjolle kokonaisena. Sen verran tuhtia tavaraa, että riittää kyllä isollekin porukalle nämä kakut.

Sulata suklaat muovipussissa mikrossa, dippaa kirsikat, lämmitä suklaata tarvittaessa uudelleen, leikkaa pussin kulmaan reikä ja pursota koristelu.


Koristelun voi jättää poiskin, mutta kirsikat olisivat näyttäneet kovin eksyneiltä :). Toisaalta suklaa-addiktille tämä varmasti sopii. Kreemi, kirsikat ja raparperi takaavat mehukkuuden, vaikka paistaisikin tätä liian kauan. Browniesien pitää jäädä sisältä pehmeäksi, mutta ei raa´aksi; tämä oli suussa sulavaa!  Kokeilu kannatti, tätä teen varmasti toistekin!

lauantai 11. kesäkuuta 2011

Paras mansikkajälkiruoka

Nimen perusteena on yksinkertaisesti se, että tämä jälkiruoka on parin viime kesän ajan ollut takuuvarma suosikki. Kaiken lisäksi se on niin helppo valmistaa, eikä tarvitse mitään erikoisempia ainesosia. Paras syntyy näistä aineksista, muita en ole kokeillut enkä suosittele . Paitsi jos marengit tekee itse...

1 kg turkkilaista jogurttia (Lindahls, 10 %)
500 g mansikoita
1/2 prk ( n. 1.5 dl ) vaniljakastiketta (Vanhan ajan vanilja, Valio)
n. 30 g marenkia (Vajaa pussi Tasangon marenkeja)

Pilko mansikat. Sekoita jogurtin joukkoon osa vaniljakastikkeesta sekä mansikat. Murenna joukkoon marenki, voi jäädä isoiksikin sattumiksi. Sekoita kevyesti joukkoon vielä hiukan vaniljakastiketta, niin että se jää raitoina näkyviin.



Sokeria ei tarvitse lisätä, maku on täyteläinen ja raikas. Tähteeksi ei ole kertaakaan jäänyt!

torstai 9. kesäkuuta 2011

Parsaa ja bearnaisekastiketta



Juhlahumusta  ja –sumasta on selvitty, ainakin vähäksi aikaa. Pikkuisen hengähdystauon jälkeen tein minäkin parsaruokaa, vähän jälkijunassa. Pidän parsasta siitäkin huolimatta, että kuulun siihen onnettomaan ihmiskunnan puolikkaaseen, joka jää kiinni pienenkin parsapalan syönnistä; minulla ei ole sitä entsyymiä, joka hajottaa aspargiinihapon ,vaan se erittyy sellaisenaan virtsaan.  En tiedä, olisiko parsat olleet sen parempia muutama viikko sitten, mutta sinänsä tuoreen näköisten parsojen varret olivat aivan nahistuneita suojapaperin alla, joten niistä kolmannes piti leikata pois, surkeata!

Toinen suosikki tässä perheessä on bearnaisekastike, jonka ohjeen nyt dokumentoin tähän tytärtänikin varten. Tällä tavoin olen tottunut sen tekemään, ja mielestäni kuivatusta rakuunasta saa täyteläisemmän maun. Turvallinen tapa on tehdä kastike vesihauteessa, pitäisi kuitenkin joskus kokeilla tehdä se suoraan kattilassa. En kirkasta voita ja pyrin laittamaan sitä vähemmän keventääkseni ja mieluummin laitan vähän enemmän keltuaisia. Kolmas suosikki on sitten tuo pekoni J.

Bearnaise-kastike:

1 sipuli tai 2 shalottisipulia
2 rkl kokonaisia valkopippureita
2 rkl kuivattua rakuuna
1 laakerinlehti
5 rkl vaaleaa viinietikkaa
3-4 dl vettä
4 keltuaista
n. 50-60 g voita
sitruunan (tai limen) mehua
suolaa (tryffelisuolaa/tryffeliöljyä)
ripaus sokeria

Nippu parsaa

1 pkt pekonia

lisäksi salaattia

Hienonna sipuli ja laita kattilaan. Rouhi valkopippurit karkeaksi, lisää kattilaan, samoin kuin laakerinlehti, rakuuna, viinietikka ja vesi.


Keitä hiljalleen, kunnes jäljellä on noin kolmannes, aikaa menee n.20-30 minuuttia. Jos vesi vähenee liikaa, lisää hiukan. Siivilöi, laita metallikulhoon ja ripottele hiukan rakuunaa joukkoon. Anna jäähtyä. Erottele keltuaiset ja lisää jäähtyneeseen seokseen.


Vatkaa hiljalleen vesihauteessa (älä anna kiehua), kunnes seos alkaa selvästi saostua ja lisää nopeasti kuutioitu voi vähän kerrassaan.


Purista joukkoon sitruunamehua, ripaus sokeria, tarkista maku ja lisää suolaa, halutessa tryffelisuolaa tai –öljyä.

Laita pekoni kuivalle pannulle ja paista rapeaksi, valuta ylimääräinen rasva keittiöpaperiin. Leikkaa parsoista huonot kannat pois, minusta vihreää parsaa ei tarvitse kuoria. Keitä suolalla maustetussa vedessä 6-7 minuuttia.


Hyvää oli taas kerran; vaikka kastike on tuhdin puoleinen pekonista puhumattakaan, annos on kuitenkin pienen puoleinen. Parsat olivat juuri sopivia, ei yhtään vetisiä.

lauantai 4. kesäkuuta 2011

Kesäkuun 4:n päivän juhlien kunniaksi!

Sain luvan :)  leipoa jotain tarjottavaa kummipoikani lakkiaisiin. Jotenkin ruusupiparit eivät kuulostaneet poikamaiselta. Lyyramuotteja en löytänyt mistään, mutta Suomen leijona löytyi. Kun sitten juhlapäiväksi sattui Puolustusvoimain lippujuhlan päivä sekä marsalkka Mannerheimin syntymäpäivä, sopi se mielestäni hyvin tarkoitukseen.



Keksi on Mansikkamäen fantasiapipariohje höystettynä sitruuna-aromilla, pikeerikuorrutus.



Leijona-muotti on täältä; massa on sokerimassan ja marsipaanin sekoitus, loppusilauksena vielä kultasprayta, kaikki siis syötäviä.



Samaan teemaan sopi mielestäni muutama Suomi lippuineen ja maastokuvioineen, ja  kun monella valmistuvalla on vielä piakkoin lähtö armeijaan.

 Muutama neljäpiste-pirkko  kesän kunniaksi.



Puolet pipareista sitten pelkästään sankarin kunniaksi.



Kaikenkaikkiaan pipareita taisi olla isot mukaan lukien kuutisenkymmentä.



Paljon onnea kaikille ylioppilaille, valmistuneille ja koulunsa päättäneille tai muuten vain kesälaitumille lähteville!

perjantai 3. kesäkuuta 2011

Vegaani-mokkapalat

Ystäväni järjestää pojalleen vegaani-tarjoilun lakkiaisiin. Halusin auttaa miestä mäessä ja löysin Suklaahiiren leipomuksia-blogista munattoman ja maidottoman suklaakakun ohjeen. Sitä hiukan muutin ja suurensin annosta pellillä paistettavaksi. Kuorrutetta tein kolminkertaisesti.



6 dl vehnäjauhoja
4.5 dl sokeria
5 rkl kaakaojauhetta
3.5 tl leivinjauhetta
4 -5 tl vaniljasokeria
150 g sulatettua margariinia (maidoton)
3 dl kiehuvaa vettä

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon sulatettu margariini ja kiehuva vesi. Levitä uunipellille ja paista 175 asteessa n. 20 minuuttia, kunnes on kypsä. Jäähdytä haaleaksi.

Kuorrute:

9 rkl margariinia
1.5 pkt kaakaotomusokeria
6 rkl espressoa

Koristeluun nonparelleja, sokerimassaruusuja.

Sulata margariini kattilassa, lisää tomusokeri ja sekoita. Seos paksuuntuu kovasti, mutta kahvin lisäämisen jälkeen rakenne on tasainen ja kiiltävä.

Levitä pohjan päälle, ripottele nonparelleja, anna jähmettyä ja leikkaa paloiksi, koristele haluamallasi tavalla.



Onnistui yllättävän hyvin; makuraati tykkäsi. Kuohkeutta on kuin kananmunilla leipoessa. Juju on tuo kiehuva vesi. Kuorrutetta pitää myös olla reilusti.