Syökää kalaa! Ja kypsentäkää se oikein!

Syökää kalaa. Enemmän kalaa, se on terveellistä. Syökää kotimaista kalaa, järvikalaa tai sitten merikalaa, kuitenkin siitä läheltä. Niitä pikkukaloja, lajeja vaihdellen. Pari kertaa viikossa taitaa olla suositus. 2002 kalaa syötiin 15 kg/h/vuosi, josta kotimaista kasvatettua kirjolohta 1.3 kg ja tuontilohta 2.2 kg. 2012 kasvatetun tuontilohen kulutus kimposi huikeisiin neljän kilon lukemiin, kiitos poljettujen sisäänheittohintojen. Viime aikoina hintapolitiikka on sentään tasoittunut. Kirjolohi, merilohi, nieriä, kaikki punalihaiset kalat, fileenä, ruodottomana fileenä. Suosituin artikkeli kalatiskillä. Helppo napata kärriin. Lapsetkin tykkää. Uunissa, pannulla, savustettuna, suolattuna, keittona, kiusauksessa ja mitä näitä nyt on. Aikoinaan unkarilainen kollega ihmetteli, kun kirjolohi kypsyy jo sitä huuhdellessa...
Kukin laittaa lohikalansa tavallaan, mikäpä siinä. Mutta, voisihan sen laittaa vielä paremmin; kypsentämällä sopivasti, ei kuivaksi. Silloin tallella on vielä kalan mehukkuus, maku, hieno rakenne. Eikä se rasvainen mutta silti niin kuiva kala tartu kitalakeen.
Viime viikkoina olen ihmetellyt, kun vointi ei kaikinpuolin ole ollut tasapainossa, vatsan osalta. Kiirettä on ollut ja monenlaista ruokahommaa, jalkavaivaakin, josta johtuen liikunnan puutetta, eikä ole joutanut arkena aina kunnon ruokaa kokkaamaan. Ja yksi suuri puutos; kala. Normaalisti olen syönyt sitä useamman kerran viikossa. Monta kalatonta viikkoa takana! On tehtävä parannus. Kalahalliin mars. Sitä ennen, vinkkejä sen lohikalan paistoon. Helpoimmalla pääsee, kun lykkää sen fileen uuniin. Hyvä suola, pippuria hiukan, mausteita ken haluaa. Ripaus sokeria, se antaa hyvän värin nopeammin. Nopein tie onneen 200 astetta. Matalassa lämmössä haudutus paras, mutta kovassa lämmössä väri pintaan ja kala on hetkessä valmis.

Suolasin lohifileen hyvin, hiukan pippuria myllystä. Ripaus sokeria. Se riittää. Maustaa voi mieleisekseen, tällä kertaa lorautin hiukan savuista viskiä päälle. Uuni lämpiämään 200 asteeseen. Siinä 5 minuuttia, sitten grillivastuksen alla 230 asteessa 10 minuuttia. Korkeintaan. Juuri uunista otettuna rakenne kohdallaan ja väriäkin pinnassa. Lämpömittaria voi käyttää jos haluaa. Mittari fileen paksuimpaan kohtaan, 42 astetta on sopiva punaiselle kalalle.

Suoraan uunista. Hyvä väri ja rakenne. Sopiva suola. Hiukan limen kuorta makua antamaan.

Meni varmaan yli sen 42 asteen, tosin kuva on hetkisen tasaantumisen jälkeen; kypsymistä on vielä tapahtunut. Edelleen maukas, mehukas kala. Niin hyvää.
Blogista löytyy 35 postausta kalaruokatagin alta. En väitä, että kaikki ovat täydellisesti kypsennettyjä, mutta on siellä niitä helmiäkin!
Omia suosikkeja ihan tavallisen pannulla paistetun vaalean kalan ja taimenen lisäksi ovat haukiquenellit, harvinainen herkku merikrotti ja kuhavartaat. Vaalean kalafileen paisto onnistuu mielestäni parhaiten pannulla spuulaamalla, kauhomalla voivaahtoa kalan päälle, kuten tässä kuhareseptissä.