maanantai 31. joulukuuta 2012

Juuressipsit

Vielä ehtii, jos pitää kiirettä, tehdä terveellisempiä sipsejä uuden vuoden naposteltavaksi.
Bataatti, punajuuri ja palsternakka pestään puhtaaksi, ei tarvitse kuoria. Mandoliinilla saa ohuimmat lastut, mutta sen puutteessa juustohöylä tai terävä veitsi käyvät.
Uunipellille ohut kerros, sipaisu hyvää öljyä ja maun mukaan merisuolaa. Itse paistelin 160 asteessa kiertoilmalla välillä kännellen; tarkkana saa olla, etteivät kärähdä. Kuivaksi lastut on kuitenkin hyvä saada, aikaa on hyvä varata pellilliseen 20-30 minuuttia. Bataattien kohdalla kokeilin kuivata lähes kuivaksi kuivurilla, sen jälkeen tilkka öljyä ja suolaa ja uuniin. Spraypullosta öljyn saisi näppärästi, eikä menisi liikaa, sen puutteessa käytin pullasutia.


Nämä tuhotaan nuorison uuden vuoden istujaisissa, kuten kattilaleipä, jonka tein perunalaatikon jämästä. Kolmea jäätelöä: kaffir lime, kiinanruusu ja manteli. Valkosuklaafudge-kastike. Näistä jotakin myöhemmin, nyt

Oikein Hyvää Uutta Vuotta kaikille!

lauantai 29. joulukuuta 2012

Joulun hävikistä herkuksi: kalaleivokset ja korppujauhot

Suolaiset kalat kuuluvat perinteiseen joulupöytään; kylmäsavulohi, suolalohi, siika, kellä mikäkin. Kalakiusaus on hyvä konsti hyödyntää tähteet. Sitä ei kuitenkaan tehnyt nyt mieli, ja tarve oli muutamalle suolaiselle tuliaispalalle. Pakasteessa oli myös voitaikinalevyjä, joten suolakalat päätyivät lehtevien leivosten täytteeksi. Nämä herkulliset suolaiset leivokset sopivat hyvin uuden vuoden juhliin ja valmistuvat hyvin vähällä vaivalla.



voitaikinalevyjä (tai torttutaikinalevyjä)
suolakalasiivuja (lohi, kylmäsavulohi, siika ym.)
mascarponea
raastettua sitruunankuorta
tilliä hienonnettuna
rosepippuria murskattuna
juustoraastetta

Sulata voitaikinalevyt ja jaa kolmeen osaan. Nosta silputtua kalaa jokaisen levyn keskelle noin 2 tl. Laita kalan päälle 1 tl mascarponea, mausta leivokset ja ripottele hiukan raastettua juustoa päälle. Paista 200 asteessa noin 10-15 minuuttia, kunnes taikina on hyvin kohonnut ja saanut hiukan väriä.


Eikä siinä vielä kaikki: nyt on kiire viipaloida ja kuivattaa kaikki joululta jääneet leivät, ennenkuin ne homehtuvat. Kuivatus onnistuu ihan unohtamalla yön yli pöydälle, tai uunin jälkilämmössä. Jo pienestä määrästä saa maukasta korppujauhoa pitkäksi aikaa; vehnäistä, maltaista, rukiista...



Joulun hävikistä herkuksi: suolaiset muffinssit

Pyhäpäiviksi useimmilla taitaa olla tapana varata ruokaa reippaasti, varmuuden vuoksi enemmän, kuin tarpeen on, jos vaikka tulee yllätysvieraita, ja ettei tarjottavat lopu kesken. Toisaalta tarkkaa menekkiä on vaikea laskea. Etenkin joulun seisovan pöydän periaatteella tarjottavat lukuisat suolaiset ruokalajit ja laatikot ovat niitä, joita jää aina enemmän tai vähemmän tähteeksi, kuten joulukinkkuakin. Heti pyhien jälkeen jouluruuan kiintiö on jokseenkin täynnä; jotain muuta pitää saada. Arvokkaat tähteet kannattaa kuitenkin hyödyntää ja jatkojalostaa joko välipäivien herkuksi tai uuden vuoden aaton herkkupöytään.
Jos olet niin onnekas, ettei kinkkua jäänyt tähteeksi, tai kenties keität kinkuntähteestä hernekeiton, tähän ohjeeseen käy hyvin mikä tahansa liha tai jauheliha. Ja makuaineiden määrät ja laatu eivät ole niin tarkkoja; mitä sattuu jääkaapista löytymään: lihaa, juustoa, rosollia, peruna- tai lanttulaatikkoa, vain mielikuvitus on rajana. Eikä kinkun kastikkeen tähteitäkään kannata väheksyä! Mausteilla saa makumaailmaa kauemmas joulun ajasta, ken niin haluaa.

Taikinasta tulee 38 muffinssia.

380 g (n. 3 dl) imellettyä perunalaatikkoa
1 prk rahkaa
450 g joulukinkkua kuutioituna (n. puoli litraa)
2 salottisipulia hienonnettuna
1/2 solovalkosipuli hienonnettuna
pätkä inkivääriä hienonnettuna
1 omena kuutioina
2 tl suolaa
mustapippuria, cayennepippuria
1/2 sitruunan raastettu kuori
tuoretta timjamia, persiljaa hienonnettuna
kourallinen kermajuustoa hienonnettuna
3 rkl sinihomejuustoa murustettuna
1 dl kinkun kastiketta
1.5 dl maitoa
4 kananmunaa
0.5+5.5 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
100 g voita sulatettuna
1 dl punajuurikuutioita

Ruskista kinkkukuutioita vähässä rasvassa, lisää sipulit ja kuullota, lopuksi omenakuutiot. Mausta reilusti pippurilla ja yrteillä. Anna jäähtyä ja sekoita joukkoon puoli dl vehnäjauhoja ja juustot. Sekoita laatikon tähteet rahkaan, lisää kinkkukastikkeen loppu ja maito. Sekoita joukkoon kananmunat ja loput vehnäjauhot, joihin olet sekoittanut leivinjauheen. Lisää kinkkuseos ja lopuksi sulatettu voi ja punajuurikuutiot. Lusikoi muffinssivuokiin ja paista 200 asteessa n. 18-20 minuuttia.


Tarjoa vaikkapa salaatin kanssa haaleina. Kyseisiin täysin paperisiin vuokiin taikina hiukan tarttui; silikoni- tai leivinpaperivuokien kanssa tuskin on ongelmaa. Hyviä olivat, maku kaukana joulukinkusta! 

perjantai 28. joulukuuta 2012

Marenkikakku

Pitihän tämä kakku testata, kun se G R&V: n 8/12 numeron kannessa poseerasi niin houkuttelevana. Kakkua nautittiin hyvässä seurassa joulunalusistujaisissa. Täytteen mausteita tuunasin, kun se ennen kakun kokoamista oli kovin aneemisen makuinen, ehkä liiaksi kardemummainen. Bulgarian jogurtin sijaan käytin turkkilaista jogurttia, enkä laittanut vettä.


Jäädytetty marenkikakku

6 valkuaista
2 dl sokeria
1/2 tl etikkaa
50 g tummaa suklaata

täyte:
1 tlk (500 g) turkkilaista jogurttia
6 keltuaista
1 dl sokeria
2.5 dl maitoa
1 rkl espressokahvijauhetta
1 tl kardemummaa
3 rkl maizenaa
20 g voita
2 dl kuohukermaa
loraus konjakkia
loraus Amarula-likööriä
2 kaffirlimetin lehteä

Erottele valkuaiset keltuaisista. Vatkaa valkuaisia; kun ne alkavat vaahtoutua, lisää sokeria ja etikka. Vatkaa kovaksi vaahdoksi, noin 8 minuuttia. Piirrä kahdelle leivinpaperille n. 18 cm ympyröitä ja jaa taikina niille, älä levitä. Sulata 50 g suklaata, esim. mikrossa. Jaa sula suklaa marenkikasojen päälle ja tasoita marengit pyöreiksi kakuiksi. Kypsennä kiertoilmalla 100 asteessa 11/2 tuntia. Jäähdytä.

Valuta jogurtti suodatinpussissa tiiviimmäksi, noin puoli tuntia. Laita keltuaiset, sokeri, maizena, kahvijauhe ja kardemumma kattilaan, lisää maito sekoittaen. Jos haluat käyttää kaffirlimetin lehteä, laita seokseen kypsennyksen ajaksi ja poista ennen kakun täyttämistä. Kuumenna seosta sekoittaen, kunnes seos kuplii muutaman kerran ja paksuuntuu, nosta sivuun. Lisää voi. Anna jäähtyä. Lisää jäähtyneeseen massaan jogurtti. Tässä vaiheessa lisäsin konjakkia ja likööriä.

Laita kakkupaperi marenkilevyjä kookkaampaan irtopohjavuokaan, ensimmäinen markenkilevy ja kolmannes täytteestä. Jatka, kunnes kaikki ainekset on käytetty. Peitä ja pakasta yön yli. Ota hyvissä ajoin ennen tarjoilua huoneenlämpöön (1-2 tuntia), koristele ja nauti.


Täytteen maut tiivistyivät pakkasessa, kahvin maku oli mukava, mutta minusta kardemummaa oli liikaa. Täytyy soveltaa ohjetta, ja tehdä kakku toisenlaisilla mausteilla. Koristelin kakun tryffeleiden sijaan suklaa- ja tiramisukuorrutetuilla kirsikoilla.



maanantai 24. joulukuuta 2012

Lehtevät joulutortut

Sain ammattilaisen vinkit parhaiden tähtitorttujen leipomiseen. Yleensä meillä ei joulutorttuja laiteta, kun ei kaiken jouluruuan jälkeen jaksa juurikaan makeaa syödä. Näitä oli pakko itsekin testata, olivat niin hyviä. Ja onnistuu takuuvarmasti keltä tahansa; keskus ei jää raa'aksi sakaroiden palaessa, kunhan vähän uunia vahtii. Niin, ja ei tarvitse tehdä taikinaa itse...


paketti voitaikinalevyjä (huom! ei torttutaikinalevyjä)
luumumarmeladia



Sulata voitaikinalevyt. Kauli kevyesti jauhotetulla alustalla pitkittäin niin, että kahden sijasta saat kolme torttua. Ohuemmaksi kaulimalla tortut paistuvat entistä lehtevimmiksi kypsyvät myös keskeltä. Leikkaa tähdelle sakarat, voitele keskusta vedellä ja paina sakarat keskelle ja lopuksi nokare luumumarmeladia. Laita tortut pakastimeen, vähintään 20 minuutiksi. Kylmäkäsittely parantaa myös lehtevyyttä.
Lämmitä uuni 200-225 uunista riippuen; itse kiertoilmalla paistoin 210 asteessa, noin 10 minuuttia, välillä peltiä kääntäen, niin että kaikki paistuvat tasaisesti. Torttujen ei tarvitse ruskistua; kuvan tortut olisi voinut ottaa uunista aiemmin. Jäähdytä, nauti haaleana, tai mieluummin anna seisoa tunti pari, jolloin sakarat ovat sopivasti kuivahtaneet ja ovat ihanan rapsakoita. Tomusokeria päälle, ken haluaa.


Oikein oikein herkullista Joulua kaikille!

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Taatelikakku

Vielä ehtii leipoa jouluksi, jos valmistelut ovat jääneet viime metreille. Eilen leivoin, tänään raati maistoi ja oli jo oikein hyvää. Taatelikakusta sanotaan, että maku paranee, kun odottelee muutaman päivän. Sittenhän tämä on ihan parasta joulunpyhinä!
Ohje on työkaverini äidin, ja sillä mennään joka joulu. Uskokaa tai älkää: tämä on ainut makea leivonnainen meidän perheen joulussa! Tänä jouluna pikkuisen huijaan; toivottiin poikkeuksellisesti muutamaa joulutorttua, joita yleensä ei meillä näy. Tänä vuonna sain ammattilaisen vinkit täydellisen lehteviin torttuihin; ne kerron lähipäivinä, kunhan ensin testaan!



Taatelikakku

3 dl vettä
1-1.5 dl sokeria
1 pkt taatelia (se tiivis suorakaiteen muotoinen)

Pilko taateli kattilaan, lisää sokeri ja vesi ja keitä, kunnes massa on pehmeä. Jäähdytä.

200 g voita, sulata ja jäähdytä

2 kananmunaa
1 dl sokeria

Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Jos kananmunat ovat tosi pieniä, laita ihmeessä kolme.

1 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
2 tl vaniljasokeria
0.5 dl vehnäjauhoja
4.5 fl vehnäjauhoja

Sekoita leivinjauhe, sooda ja vaniljasokeri 0.5 dl vehnäjauhoja ja lisää vaahtoon.
Sekoita joukkoon vähin elein taatelimassa ja 4.5 dl vehnäjauhoja, älä vatkaa. Lisää lopuksi sulatettu voi.
Kaada taikina voideltuun ja (korppu)jauhotettuun kakkuvuokaan, mieluiten liian suureen, ja paista 175 asteessa tunti, kiertoilmalla 150 asteessa reilu tunti. Suuri vuoka toimii paremmin; sopivassa/pienessä vuokassa kakku kohoaa yli reunojen ja halkeilee (kuten muutkin kahvikakut). Testaa kypsyys tikulla. Jäähdytä, säilytä ainakin yön  yli viileässä; maku paranee.


Tule hyvä kakku, älä tule paha kakku - ihan paras joulukakku!

Piparitaloja

Muutaman piparkakkutalon sentään ehdin tehdä jo joulun alla; viime jouluna kiihkein piparirumba sijoittui uuden vuoden jälkeen, kun oli paremmin aikaa, ja piti treenata piparinkoristelukurssia varten.:).
Kaavat näihin taloihin piirsin takanreunalla majailevista keraamisista tuikkutaloista.


Kellotornista tuli ihan komea. Katto on leikattu karkkinauhasta. Osat liimaan aina paksulla pikeerillä (tomusokerivalkuaiskuorrutus), ei pala sormet. Piparinen kellokin roikkuu paikallaan, vaikkei kuvassa näykään.


Pikkutaloja olisi ollut kiva tehdä enemänkin. Lahjoja ystäville. Aina niin pimeää, enkä vieläkään ole saanut ostetuksi luonnonvalolamppua. Onneksi päivä pikkuhiljaa pitenee.


Melkein kokonainen kylä. Näihin olisi tietysti voinut laittaa pienen ledvalon sisään tunnelmaa luomaan. Pipareita en tänä vuonna koristellut, tytär hoiti homman puolestani. Gluteenittomia pipareita leivottiin pieni satsi eräälle ihanalle tytölle! Kiitos kauniista kortista, taiteilija!

lauantai 22. joulukuuta 2012

Jouluaskartelua

Vaihteeksi jotakin hellan vierestä; askartelua ja lasitöitä. Tämä valopallo taisi olla viime joulun hittihobby, mutta minä innostuin värkkäämään niitä vasta tänä vuonna. Ja mopo karkasi käsistä, aika monta paperia tuli taiteltua...



Eri värisin ja laatuisin paperein ja valoin saa vaihtelua. Kirkkain ledvaloin pallo näyttää melkein retrolampulta. Valkoinen matkaakin joulun jälkeen Skotlantiin.


Valokuva ei anna ihan luonnollista kuvaa.


Edellisvuonna kävin muutamalla lasinsulatuskurssilla täällä. Tämän enkelin idea on lainattu, valitettavasti blogin nimeä en muista. Lasityöt menivät joululahjoiksi, joten eihän niitä voinut vuosi sitten blogissa paljastaa...


Lasi on arvokas materiaali, joten kaikki palaset täytyy koettaa hyödyntää. Enkelien siivet on tehty hukkapaloista.


Toisenlaisia enkeleitä. Hiukset on tehty rullalle kierretystä metallilangasta ja kaulaan on liimattu satiinirusetti. Silmät ja helman koristeet on maalattu ennen uuniin laittoa.


Pienet joulukuuset ovat kauniita ikkunassa tai joulukuusessa. Pohjana on kirkas lasi. Tein näitä useamman uunillisen ja koukkujen, lasihelmien ja lasipalasten asettelu paikoilleen oli melkoinen urakka.  Kuusen alla roikkuvat lasihelmet on laitettu sulatuksen jälkeen.


Pukki muuten kuuli toiveeni; tryffeliä saatiin jouluksi! Tai oikeastaan toiveen toteutti DeliDeli ja Klaus;  tuhannet kiitokset taas sinne! Nuoriso on koukutettu tähän herkkuun ja toivon mukaan myös moni lahjan saaja: kasasin herkkukasseja, joihin laitoin risottoainekset ja ohjeen ja tryffelinpalasen upotin maustamaan laadukasta risottoriisiä.
Tässä ne ovat vielä kokonaisina ja poseeraavat konsernin joulutervehdyksen, Delicardin herkkutuotteiden kanssa.


Tryffeleiden mukana sain yllätyksen; luumunkiviöljyä, joka kuulemma on oikein hyvää leivonnassa. Ohjeita odotellaan...


Joulusiivoukset on tekemättä, samoin taatelikakku, ruokavalmisteluista puhumattakaan. Mutta jouluunhan on vielä kaksi yötä... 
Helpotusta kiireisiin ostin ravintola Osista: oman hellan kulmalla imelletty perunalaatikko ei yllä samaan! Tänä jouluna testataan myös Osin lanttulaatikko ja viikunakastike.
Katsotaan, ehdinkö laittaa tänne vielä parit piparitalot...

torstai 13. joulukuuta 2012

Kuharullat

Viikonloppuna ostin kokonaisen kuhan. Iltapäivällä kalakaupassa jäljellä oli vain suuria kaloja. Laiskuuttani pyysin valmiina fileinä, ruodot heitin pakkaseen myöhempää liemen keittoa varten. Tein ensin kuhakääryleitä; savoijinkaaliin käärittyä kuhaa, salottipunaviinikastiketta ja tomaatticoncasse (lue: pientä tomaattikuutiota :)). Annoksesta riitti alkuviikon eväsruoaksikin. Tänään muistin, että loput kuhasta oli edelleen jääkaapissa! Onneksi alalokero on suurinpiirtein 0-asteinen; kalakin säilyy tavallista pidempään ja pienessä suolassa siinä ei ollut kerrassaan mitään vikaa. Jääkaapista löytyi vielä paketti prosciuttoa ja rucolaa. Aika mukava eväs arki-iltana - ja huomenna töissä.

kuhafilettä
muutamia siivuja prosciuttoa tai muuta vastaavaa
suolaa, pippuria
voita ja öljyä paistamiseen

salaattia
balsamicosiirappia
paahdettua saaristolaisleipäkuutiota

Levitä kinkkuviipaleet leikkuulaudalle. Katko kalafileestä sopivia paloja niin, että n. 2/3 kinkusta peittyy. Jos file on kovin paksua, voit leikata sen ohuemmaksi. Suolaa ja pippuroi, kääri rullalle.
Paista rullia pannulla muutama minuutti, nosta uunivuokaan ja 200 asteiseen uuniin n. 7 minuutiksi; paksuhkotkin rullat olivat kypsiä. Leikkaa rulla vähintään puoliksi ja tarjoa vaikkapa salaatin kanssa, ellet sitten kastikkeen ja kasvislisukkeiden kera.


keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Lipeäkala

Tänä vuonna laitoin lipeäkalaa itsenäisyyspäivänä, kun normaalisti sitä on kokattu joulunpyhinä. Nuorison suosiossa se ei (vielä) ole, joten päätin nautiskella siitä ihan itsekseni. Ei se kuulunut minunkaan ruokavaliooni lapsena, vaikka lapsuudenkodissa sitä tehtiin itse: kuivattua turskaa (todennäköisesti vielä tuolloin, nykyisin Suomessa lipeäkala valmistetaan molvasta) liotettiin isossa altaassa (lasten ammeessa) haisevassa vedessä useampi päivä. Äiti osti joulun alla apteekista koivutuhkaa ja sitä sekoitettiin veteen.Vettä vaihdettiin päivittäin ja kala huuhdottiin lopuksi huolella.  Mahtaako lipeää olla enää saatavanakaan; ennen vanhaan sitä käytettiin saippuan valmistukseen. Joulupöydässä oli aina kinkun ja rosollin ohella lipeäkalaa valkokastikkeella, mutta en siihen haarukkaani pistänyt. Jokunen vuosi siinä vierähti, ennenkuin aloin pitää lipeäkalan mausta. Yhtenä jouluna taidettiin laittaa sen seitsemällä eri kastikkeellakin; kannattaa olla luova, eikä aina tyytyä perinteiseen bechamel- eli valkokastikkeeseen. Monen mielestä jo lipeäkalaa  keittäessä syntyvä pistävä haju on luotaantyöntävä. Itse kypsennän kalan uunissa, ja mielestäni sillä tavoin syntyy parempi kala ja myös vähemmän hajua.
Ohjeiden mukaan lipeäkalaa kannattaa varata 300-500 g/syöjä, mutta riippuuhan se myös lisäkkeistä. Kilosta riittää yhdelle minulle 3-4 pv ateriaksi. Lipeäkalaa kannattaa liottaa vähintään tunti kylmässä vedessä, mieluiten pidempään. Liottamaton kala hajoaa helposti keittäessä, mutta myös uunissa siitä tulee liottamisen jälkeen kiinteämpää ja mukavampaa syödä.
Perinteisesti lipeäkalan kanssa syödään valkokastiketta ja keitettyjä perunoita, mutta yhtä hyvin lisäksi voi tarjota salaattia ja muita juureksia.

1 kg lipeäkalaa
n. 1 rkl suolaa
muutama nokare voita

Voitele uuniastia, laita liotettu kala nahkapuoli alaspäin astiaan, ripottele pinnalle suolaa ja muutama nokare voita. Kypsennä kannen alla uunissa 200 asteessa n. 50 minuuttia. Kala on kypsää, kun haarukalla kokeillen irtoaa helposti liuskoina, ylikypsä hajoaa käsiin. Nosta kala pois nesteestä, anna hetki levätä ja tarjoile kastikkeen ja valitsemiesi lisukkeiden kanssa.

valkokastike

2 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
n. 1/2 l maitoa
mustapippuria
viherpippuria
muskottipähkinää
(2-3 rkl juustoraastetta)
suolaa

Sulata voi kattilassa, lisää vehnäjauhot sekoittaen. Anna hetki kypsyä, älä ruskista. Lisää maitoa pienissä erin koko ajan sekoittaen. Odota, että maito sekoittuu massaan, ennenkuin lisäät uutta. Paakkuuntumisen estoon auttaa myös, jos lämmittää maidon ensin. Mausta pippureilla, muskotilla ja suolalla, halutessa voit lisätä pari rkl vahvaa juustoraastetta. Kypsennä miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia, tarkista, että jauho ei enää maista. Jos kastike sakenee liiaksi, lisää tilkka maitoa tai vettä.

tarjolle:

suolaa
maustepippuria


Raastoin punajuurta, perunaa ja omenaa ja kypsensin ohuita kakkuja pannulla, mausteena pippuria ja suolaa. Pinaatti on vain käytetty pannulla tilkassa öljyä.



Nokare kirjolohenmätiä koristeeksi. Uunissa paahdettu saaristolaisleipämuru sopisi loistavasti lipeäkalalle, mutta leipä unohtui kauppaan...

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Ruokailua; Glasgow, Skotlanti


Marraskuisen Glasgown reissuni pääpaino oli ruoassa, kuten ehkä jo ostospostauskesta voisi päätellä. Tässä tunnelmia muutamasta ravintolasta sekä kokkailusta opiskelijaboksissa. Kiertoajelulle Galsgowssa pääset täällä.


Ensimmäisenä iltana ruokailimme Jamie's Italianissa, 7 George Square, Jamie Oliverin italiaisravintolassa. Joissain arvosteluissa sanottiin, että paikkaan ei oteta pöytävarauksia, mikä ei pitänyt paikkaansa. 



Kaksikerroksisen ravintolan yläkerta oli käytännössä täynnä arki-iltana.


Alkuun täytetty, friteerattu kurpitsankukka tomaattisessa kastikkeessa oli illan parasta antia.


Ohueksi nuijittu pihvi, jonka päälle oli prässätty salviaa, valkosipulia ja prosciuttoa, oli myös oikein maukas. Angushärän ulkofilepihvi oli sitkasta. Oma mantelitorttuni oli kylmää ja aivan liian raskas päätös, brownie ja panna cotta tuntuivat maistuvan. Kolme ruokalajia kolmelle, pääruoan lisukesalaatit ja pullo hyvää punaviiniä kustansivat päivän kurssilla n. 130 euroa, joka oli kaupungin hintatasoon nähden kohtuullinen. Kelpo ruokaa, ei mitenkään yllätyksellistä, mutta voisin käydä toistekin. Tarjoilusta annan lisäpiseet; ystävällinen, pirteä tarjoilija kävi usein pöydässämme.


Ketchup, eloisa hampurilaispaikka Ashton Lanella West Endissä, lähellä yliopistoa, on opiskelijoiden ja lapsiperheiden suosiossa.


Peruspurilaisten lisäksi gourmetburgereita, myös kasvis- kana- ja kalavaihtoehdot, wrappeja sekä fish&chips. BBQ Sloppy Joe - bbq-maustettua pulled porkia, ranskankermakastike ja bataattilastuja, cole slaw. Tavanomaista parempi hampurilainen, joskin sämpylä oli pullamainen. Ilman opiskelijakorttia hintava; kortilla sai 2 annosta yhden hinnalla, tässä tapauksessa 16 punnalla (1 punta n. 1.30 euroa).


The Willow Tea Rooms Buchanan Streetillä on viihtyisä hengähdyspaikka kesken ostosten. Skotlantilaisten arkkitehti-ikonin Rennie McIntoshin alunperin suunnittelema teehuone on uudelleen rakennettu alkuperäiseen henkeen. Mikäli mielii nauttia iltapäiväteetä, pöytää joutuu odottelemaan parikinkymmentä minuuttia.


Haudutettuja teelaatuja on pitkä lista. Valitsemassani mustassa teessä oli ruusunterälehtiä.


Voileivät ovat brittien rakastamia kolmioleipiä erilaisin täyttein.


Bagelin täytteenä kylmäsavulohta. Kyllä skotitkin osaavat lohen laittaa. Kolme pannua teetä, bagel, kaksi täytettyä leipää ja skonssi hillon ja kerman kera, yhteensä 23.50 puntaa. Tästä oli mukava jatkaa shoppailua.


Eräänä iltana testasimme japanilaisen Teppanyaki-ravintola Sapporon, 2-6 Ingram Street, meiningin. 


Teppanyaki-menun alkuun tuotiin Miso Wakame-keitto, joka oli illan parasta antia. Kaikkiin menuisiin kuului myös pieni salaatti, grillattuja vihanneksia, munariisiä ja paistettuja perunoita, joista viimeinen herätti ihmetystä, oltiinhan japanilaisessa ravintolassa...


Geisha-menun smoked chicken rolls.


Jokainen kokki veti vuorollaan showta, johon katsojatkin osallistuivat: piti yrittää napata paistettu peruna suuhunsa. Veitset ja lastat ja kananmunat lentelivät näppärästi ja välillä liekitettiin.


Ruoka oli hyvin valimistettu ja liha mureaa, muttei mitenkään erityistä. Eikä vastannut käsitystäni japanin herkuista. Ja ruokaa oli ihan liikaa!


Mutta kyllä yhdelle jälkiruoalle löytyi kolo...
Menut kolmelle, vettä, 2 lasia viiniä ja olut kustansivat himpun enemmän kuin Jamie Oliverin paikassa; showsta pitää maksaa. Kerta kuitenkin tuota lajia riittää.


Tennent's Bar Byres Roadilla, West Endissä, oli näppärän lähellä tarjotakseen pubilounaan luentojen lomassa.


Tuhti purilainen, salaattia ja rasvaiset ranskalaiset painoivat askelta aika pitkään. 


Opiskelijakeittiössä on kaikki tarpeellinen, eikä yhtään enempää. Hyvin siellä mahtuu kokkaamaan. 


Makrillikaunokainen.


Kirpeä marinadi BBC-foodin reseptiä mukaillen; tapani mukaan luin ohjeen huolimattomasti...


Siitä huolimatta maukas makrilli ensikertalaiselta; rasvaiselle kalalle sopi hyvin kirpeät maut, kastikkeessa korianteria.


James Martinin ohjeella merikrottia: mm. inkivääriä, kanelia, fenkolin siemeniä, korianteria, kurkumaa, valkosipulia marinadissa ja kastikkeessa. Tuli herkullista.


Ainekset kiinalaiseen keittoon. Baksoit-sinappikaalit, olivat täydellisiä. Kiinalaiset pikkusienet sopivat keittoon loistavasti.


Aivan loistavia herkkusieniä lähikaupasta (rasia punnalla). Kahden hengen testiryhmä oli sitä mieltä, että keskustan halvimmat ruokakaupat ovat Aldi ja Tesco. Niissä valkoimat saattavat vaihtua yllättäen, eikä ihan peruskamaa aina saakaan. Sainsbury's on keskihintainen; henkilökohtaisesti kävi ärsyttämään, kun melkein kaikki tuotteet olivat 3 kahden hinnalla; mitä sitä nyt hotellihuoneen aamiaisella kaikkea ehtii kuluttaa. Mark's&Spencer on valikoimiltaan jo runsaampi, ja hiukka kalliimpi, kuten Waitrosekin (West Endissä). Valtaosa kauppojen hyllyistä notkuu valmisruokia, mutta myös vihannekset ovat valtaosin pestyjä, pakattuja, pilkottuja, kanat maustettuna valmiina uuniin... Ja tästä kaikesta britit saavat haaskattua 30% jätteeksi!
Marketeissa lienee parhaat valikoimat, mutta ne olivat kaukana bussimatkan päässä.


Lihakaupasta ostamani possun masun maustoin BBQ-tyyliin ja haudutin pitkään uunissa. Parista kilosta 
riittää evästä moneen ateriaan. 


Omenapiirakan ainekset. Opiskelijataloudessa hävikki muuntuu tarkkaan herkuksi; vanhenevat omenat päätyivät piirakkaan, ylijäämäpinaatista tehtiin lettuja... 


Ostin epähuomiossa kuivahiivaa, joka piti ensin aktivoida. Siitäkö johtui, vai jauhoista, kun pullat halkeilivat. Jauhettua kardemummaa ei löydy paikallisista kaupoista ja veinkin tuliaisina hallin maustekaupasta reilun pussillisen. Tuoksu tarttui matkalaukun sisältöön: vaatteisiin, irtokarkkeihin... 

Ruokaa tuli valmistettua reilusti pakkaseen. Suklaaporterkakkukin on kuulemma jo syöty, kuten moni muukin herkku. On aika tulla kotilomalle!