lauantai 16. elokuuta 2014

Mitä tehdä karviaisista

Karviaismarjasato ja sen hyödyntäminen näyttää olevan haasteellista, mikäli keskustelupalstojen viestiketjuihin on uskominen. Parhaimmillaan marja on puskasta syötynä, mutta melko kirpeä mehuna ja pakastettuna. Sitä kannattaakin käyttää yhdessä muiden, makeampien marjojen kanssa. Moni tuomitsi kokonaisena pakastamisen, mutta siihen turvauduin ajanpuutteen vuoksi. Pakastimen pullistellessa satoa on hyödynnetty myös kotiviinikokeiluun, soseeksi, vispipuuroon, sekä karviaislikööriksi ja kokeiltu myös kuivattaa. Soseena pakastettu karviainen saattaa olla kokonaista monikäyttöisempi, mutta kokonaiset marjathan voi sulatuksen jälkeen soseuttaa ja käyttää haluamallaan tavalla. Talven mittaan täytyy testata kokonaiset karviaiset puolijäisinä ja muutama idea niihin liittyen, mutta sitten paremmalla aikaa. Karviaisliköörin ohjeen löysin vanhasta säilöntäkirjasta ja sitä oli pakko kokeilla. Projekti on vielä kesken, joten makuun en pysty ottamaan vielä kantaa, mutta ohjeen laitoin tähän kokeilunhaluisia varten. Ja aika näyttää, lisätäänkö tuotteeseen sokerilientä, vai käytetäänkö se snapsina. Likööri on ohjeen mukaan parhaimmillaan jouluna.

Karviaismarjalikööri

iso lasitölkki
n. 2 litraa kypsiä karviaisia
vodkaa n. 7 dl


Huuhdo marjat ja laita puhtaaseen lasitölkkiin. Kaada päälle vodkaa niin että marjat peittyvät. Sulje purkki ja säilytä huoneenlämmössä (laitoin pimeään) 3-4 viikkoa. Ravista purkkia silloin tällöin.
Siivilöi marjat pois, anna valua esim kahvinsuodattimen läpi.

Yhtä siivilöityä viinalitraa kohden tarvitaan sokerilientä:

5 dl hienoa sokeria
2-2.5 dl vettä

Keitä sokeriliemi, kuori vaahto pois, anna jäähtyä. Sekoita karviaisviina haaleaan sokeriliemeen ja sekoita. Pullota ja varastoi vähintään 3 kk.


Kuivausta varten käytä kypsiä ja puhdistettuja karviaisia. Marjoja ei pidä huuhtoa. Puolitin karviaiset ja asettelin ne väljästi kuivuriin. Omalla kuivurillani aikaa meni 2 x 5 tuntia. Jouduin katkaisemaan virran yöksi, voi olla, että yhtäjaksoisesti kuivattuna aika olisi ollut lyhyempi. Kuivaustasojen paikkaa kannattaa välillä vaihtaa; alimmat kuivavat nopeammin. Kuivatut karviaiset ovat kirpakoita, lisäaineettomia ja sopivat vaikkapa mysliin tai sinällään naposteltaviksi. Riippuen huoneilman kosteudesta, marjoihin jää hiukan kosteutta. Niitä ei kannata säilöä kovin tiiviisti, etteivät homehdu.


5 kommenttia:

  1. Kiitos karviaisliköörireseptistä! Isosta karviaiserästä loput tuli pelastettua äsken liköörin pohjaksi ennen pilaantumista. Vodka olikin jo tuotuna Liettuasta luumuviinaa varten, mutta luumusadon jäädessä olemattomaksi piti keksiä niille joku korvike. En äkkiä blogista löytänyt, miten lopputuloksen kävi? Lisäsitkö sokerilientä vai menikö ihan sellaisenaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäsin sokerilientä, mutta vähemmän kuin tuo ohjeessa oleva määrä. Kannattaa maistella, miten sokeriseksi lopputuloksen haluaa. Toki tekeytyy vielä sekoittamisen jälkeen, mutta sokerihan ei sieltä mihinkään häviä.

      Poista
    2. Kiitos! Täytyy edetä siis maltilla prosessin tuossa vaiheessa. Muutenkin hyvä blogi sinulla :)

      Poista
  2. "Pimeä pullo" on nyt avattu 3 kk jälkeen. Pullotin osan pienempään tuliaispulloon pari viikkoa sitten ja silloin maku ei ollut vielä kovin hyvä kun testasin. Viimeiset viikot olivat ratkaisevia. Ylimakeaakaan ei tullut, sokerisuutta pelkäsin, mutta lopputulos on parempi kuin uskalsin odottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että onnistui ja tykkäsit! Hyvää Joulua!

      Poista