maanantai 21. marraskuuta 2011

Maa-artisokkakeitto

Artisokkaa on tullut laitetuksi useammankin kerran, on se vaan niin hyvää. Etenkin, kun tuttavalta sain itse kasvatettuja erityisen hyviä mukuloita, suuret kiitokset Minnalle!

Heti tuoreeltaan pesu ja raaputus olisi riittänyt, pidempään säilyttäessä vaativat kuorimisen.

500 g maa-artisokkaa
7 dl kanalientä
3 dl kermaa
2 rkl homejuustoa
suolaa
pippuria

Kuori maa-artisokat ja halkaise muutamaan osaan ja laita kylmään veteen. Laita kattilaan, lisää 7 dl kanalientä ja keitä, kunnes maa-artisokat ovat pehmeitä., lisää homejuusto. Soseuta huolella sauvasekoittimella. Lisää kerma, kiehauta, mausta suolalla ja pippurilla.  

 

Pähkinät joutuivat keittoon vain koristelun, eivätkä niinkään maun vuoksi.

Suklaasydämet

Kulinaarimuruja-blogissa etsiskeltiin lohturuokaa mm. kaamoksen, elämänkolhujen ja sairauden varalle. Tosiasiassa henkilökohtaisesti ottaen sairaana tai kovin kolhittuna harvoin virtaa riittää kokkaukseen; mukavaa, jos silloin joku toinen passaa. Ellei passaajaa ole ja kaupan herkut eivät houkuttele, tämä herkku syntyy aika vähällä virralla. Ja ainahan tällaisilla suklaapläjäyksillä voi hemmotella rakkaitaan ihan muuten vaan.

Ohje on neljälle.


50 g tummaa suklaata
50 g voita
1 kananmuna
1.25 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1 rkl konjakkia
muutama saksanpähkinä rouheina paloina

50 g valkosuklaata
50 g voita
1 kananmuna
1 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1 rkl Cointreau-likööriä
muutama kuivattu taateli pilkottuna

Sulata tumma suklaa ja voi vesihauteessa, nosta liedeltä. Lisää sokeri, kananmuna, jauhot ja mausteet. Alkoholit voi jättää pois, tai kokeilla jotain muuta maustetta.

Tee samoin valkosuklaataikinalle.


Kaada voideltuihin vuokiin vuorotellen tai yhtä aikaa niin, että saat annoksesta kaksivärisen. Tikulla voi vetää kuvioita.

Paista 175 asteessa noin 25 minuuttia, saa jäädä keskeltä pehmeäksi, kypsemmästä kakkumaisesta pitävä malttaa muutaman lisäminuutin.





Tällä annoksella paranee paha mieli ja suklaan tarve on tyydytetty joksikin aikaa. 


Jouluinen creme brulee

Piparikoristelijan ja macaron-leipurin jääkaappi täyttyy kananmunan keltuaisista. Mitä tehdä niille, kun säilyvyyskin on niin rajallinen? Kakkutaikinaan voi aina lisätä yhden ylimääräisen keltuaisen, mutta hyviä käyttövinkkejä kaivattaisiin.

Kestosuosikki keltuaisten tuhoamisessa on creme brulee. Vanilja on suosikkimausteeni, mutta vaihtelun vuoksi lisäsin joukkoon jouluista makua. Ohje on neljälle.

1 dl vaaleaa glögiä (Herrljunga glögi)
muutama siivu appelsiinin kuorta
pieni pätkä tuoretta inkivääriä siivuina


4 keltuaista
3/4 dl sokeria
3 dl kermaa
vaniljatanko

Kyseinen glögi on appelsiinin ja inkiväärin makuinen, melko mieto, joten makua vahvistamaan laitoin mukaan appelsiinin kuorta ja inkivääriä.

Keitä glögi mausteineen siirapiksi; vähenee noin kolmasosaan.

Vaahdota keltuaiset, sokeri ja vaniljatangosta kaavitut vaniljansiemenet tanakaksi vaahdoksi.

Kiehauta kerma ja halkaistu vaniljatanko ja lisää joukkoon keltuaissokerivaahto ja lopuksi makusiirappi hämmentäen. Poista vaniljatanko ja kaada seos uuninkestäviin annosvuokiin ja kypsennä 100 ˚C noin tunti, kunnes seos on hyytynyt. Anna jäähtyä.

Ennen tarjoilua ripottele pinnalle sokeria ja halutessasi fariinisokeria ja karamellisoi pinta joko grillivastuksen alla tai kaasupolttimella.


Kaasupolttimella saa ihanan lohkeavan sokeripinnan, mutta itse jälkiruoka säilyy viileänä. Glögi antoi mukavan vienon aromin, täytyy kokeilla jatkossa muitakin mausteita.

lauantai 19. marraskuuta 2011

Kyytön paistia ja gluteenitonta olutkastiketta

Viime maanantain lihakurssilla valmisteltu kyytön paisti kehotettiin valmistamaan viimeistään torstaina. Olin tottelematon ja laitoin sen pöytään vasta tänään olutkastikkeen, juurpersiljan ja maalaisperunalohkojen kanssa. Vajaan kilon paisti käsiteltiin kalvottomaksi, marinoitiin Dijon- sinapilla, valkosipulilla, timjamilla ja ripauksella suolaa. Paisti vakumoitiin.

Tänään pyyhin marinadit pois lihan pinnasta ja otin värin pintaan kuumalla pannulla ilman rasvaa, kuten opimme pihvin paistosta. Ja kas; upea väri ilman roiskeita!

Minulla oli mahdollisuus laittaa liha höyryuunissa , mutta tavallisessa uunissa alle sadan asteen lämmössä onnistuu hyvin; liha on valmista, kun lihaan pistetty lämpömittari näyttää 52 astetta. Liha saa vetäytyä tovin foliossa, jonka jälkeen leikataan ohuiksi siivuiksi.


Olutkastikeidea syntyi, kun löysin aikaa sitten gluteenitonta ruokavaliota noudattavaa ystävääni varten ostamani Mongozo Quinua pullon. Tämä hedelmäinen, keltainen ja mukavan makuinen lager on tehty kvinoasta ja samaisen panimon tunnetuin olut on kuulemma Delirium Tremens, jota en missään nimessä halua kokea.

Kastike:
2.5 dl olutta
1 porkkana
1 sellerin varsi
1 salottisipuli
laakerinlehti
timjamia
2 dl vasikanlihalientä
5 kokonaista neilikkaa
2 rkl leipäsiirappia
1 tl arrowjuurijauhetta tai maizenaa
1-2 rkl voita

Kuullota hienonnettu sipuli voissa, lisää viipaloidut vihannekset ja pyörittele hetki. Lisää olut ja mausteet ja keitä puoleen. Siivilöi. Lisää vasikanfondi, neilikat ja keitä kokoon, poista neilikat. Mausta siirapilla, kiehauta ja lisää tilkkaan vettä sekoitettu arrowjuurijauhe. Kiehauta ja vatkaa joukkoon voi, älä keitä enää.

Lisäksi kypsensin uunissa perunalohkoja kuorineen rosmariinilla maustettuna ja pannulla paistoin juuripersilja- ja porkkanasiivuja jotka maustoin kuusenkerkkäsiirapilla, joukkoon paistoin myös siitakesieniä.


Liha oli ihan älyttömän hyvää, ja kaunista, kuten kuvasta voisi päätellä; kameran akku oli tyhjä, joten jouduin turvautumaan puhelimen kameraan, mutta erottuu kohde näinkin. Olutkastike tahtoo olla hiukan karvas, mutta siirappi ja lopussa lisätty voi taittoivat karvauden mukavasti, eikä kastike ollut kuitenkaan imelää. Juuripersiljan maku on pehmeämpi ja imelämpi kuin palsternakan ja kuusenkerkkäsiirappi korosti sitä mukavasti.

maanantai 14. marraskuuta 2011

Paistetut vihreät tomaatit

Näitä olen aina halunnut tehdä, siitä asti kun näin kyseisen elokuvan. No ehkä olen joskus tehnyt, en muista. Muistan, että kerran ostin vihreitä tomaatteja, mutta ne punastuivat ennen kuin ehtivät pannulle.



Nämä olivat ihan kiva iltapala (vaikken rasvan kärystä tykkääkään, tästä tuli onneksi vähemmän) Food Academyn kurssin jälkeen. Tällä kertaa aiheena oli lihan valmistus ja hyviä vinkkejä lähti taas kotiin viemisiksi sekä vakuumiin pakattu itse valmisteltu paisti, joka sitten lähipäivinä kokataan. Porukka oli tälläkin kertaa varsin hauskaa, toivoisi illan jatkuvan pidempäänkin.

Etsiskelin sopivaa ohjetta netistä, mutta päädyin leivittämään tomaatit corn flakes murskalla rapean lopputuloksen aikaan saamiseksi. Corn flakeseja oli vain annospussillinen, mutta sitten jatkettiin rice crispeillä, eikä hassumpia olleet nekään.



8 pientä tai muutama iso vihreä tomaatti
1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 dl maissijauhoja
2 tl suolaa
reilusti mustapippuria myllystä
hitusen cayennepippuria
1 kananmuna
20 g corn flakeseja murskattuna
20 g riisimuroja kevyesti murskattuna
maapähkinä ym. öljyä paistamiseen

Murskaa corn flakesit ja/tai riisimurot ja laita kulhoon. Sekoita jauhot ja mausteet toiseen. Viipaloi tomaatit sentin paksuisiksi, poista pieni siivu myös kantapalasta; leiviys tarttuu paremmin. Riko kananmuna kippoon ja vatkaa rikki.

Kuumenna reilu loraus öljyä pannussa. Kääntele tomaatit ensin jauhoissa, sitten kananmunassa ja lopuksi corn flakeseissa tai riisimuroissa. Paista kullankeltaisiksi ja valuta talouspaperin päällä.



Molemmat olivat mukavan rapsakoita, eikä voi sanoa, että maussa olisi isoja eroja. Riisimuroja ei juurikaan rouhittu. Ehkä ripaus sokeria ja cayennepippurin pois jättäminen olisivat paikallaan, kun vihreät tomaatit tuppaavat olemaan melko kirpakoita. Suosittelen kokeilemaan vaikkapa liharuoan lisukkeena tai sinällään pehmeän sienikastikkeen kera.

Edit. Kuten kommenteista voi lukea, Evira ei suosittele vihreitä tomaatteja. Omalla vastuulla siis. Lieneekö vaarallisimmasta päästä käytössä olevista nautintoaineista, ainakin jos vähäisessä määrin kerran syksyssä kokeilee, tiedä häntä...

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Ristiäispipareita

Samaisiin ristiäisiin tein yllätyslahjaksi vauvapipareita.



Muotit ovat Wiltonin sarjasta.



Samalla väriskaalalla jatketaan.



Bodyissa on vähän urheilullisempi meininki.



Nimijalat :).



Ja vielä valkoisena. Pikkuleipätaikina oli uusi kokeilu, ja toimi hyvin, piparit eivät juuri kohoa ja pysyvät muodossaan. Laitan ohjetta paremmalla aikaa.

Ristiäiskakku pikkuiselle pojalle

Minulla oli ilo tehdä kakku pienen pojan ristiäisiin. Vaalean sinistä värimaailmaa lukuunottamatta kädet olivat täysin vapaat.

Samaisia tonttuja tai nukkumattihahmoja tein, kuten aiemmin eräässä rotinakakussa.



Koristeet sokerimassaa ja marsipaania, samoin kakun kuorrutus. Pohjana on tavallinen ja kaakaosienikakkupohja. Täytteenä on mustaherukka- ja limemoussea, mustaherukkahilloa ja omenahilloa. Nimi on spritsattu Candy Meltsillä, kakun päällä vielä helmiäissuihketta.



Ylös pitäisi päästä katsomaan vauvaa.

Hammastikku on kuljetusta varten varmistamassa koristeen pysymisen.



Toisaalta, voihan tässäkin istahtaa.



Melkein perillä.



Nalle ja pupukin nukkuvat. Pienin tonttu on päässyt ylös varmaankin isoveljien auttamana.



Vauvalla on kolme veljeä ja sisko; yhtä monta tonttua on kakussa.

Paljon onnea koko perheelle!

torstai 10. marraskuuta 2011

Kahdesti kypsennettyä ankkaa Hoi Sin-kastikkeessa

Aiemman postauksen ankkaliemen ankka ei suinkaan jäänyt käyttämättä, vaan tuli nautittua hyvällä ruokahalulla kiinalaisittain. Liemeen käytettävät lihat ovat tosi hyviä, ja monesti niitä tulee napsittua ripauksella suolaa heti lientä siivilöidessä. Useammin pitäisi noita liemiä keitellä, kun niistä saa niin paljon paremmat kastikkeet ja keitot kuin liemikuutioista.

1 keitetty ankanrintafilee
marinadi:
kiinalaista villipippuria 1-2 tl
5-maustetta 1 tl
seesamöljyä
maapähkinäöljyä
Saoshing-viiniä tai sherryä
suolaa

1 keskikokoinen purjo
3 cm pala inkivääriä
½ soolovalkosipuli
150 g vihreitä papuja
kourallinen sieniä
Hoi Sin-kastiketta 2-3 rkl
Saoshing-viiniä tai sherryä
lintulientä
maapähkinäöljyä

lisäksi riisiä

Leikkaa liha ohuiksi suikaleiksi. Murskaa villipippurit morttelissa ja lisää suolan ja 5-mausteen kanssa lihan joukkoon, lorauta molempia öljyjä ja Saoshing-viiniä ja sekoita. Jätä maustumaan.

Puhdista sienet, viipaloi, hienonna inkivääri ja suikaloi valkosipuli. Puhdista purjo ja suikaloi. Katkaise pavuista päät, leikkaa kahteen osaan ja keitä lähes kypsiksi, valuta. Keitä riisi kypsäksi.

Laita sienet kuivalle pannulle ja haihduta neste. Lisää öljyä, inkivääri ja valkosipuli ja kääntele, lisää lihat ja kääntele, kunnes saavat väriä. Lisää pavut ja purjo. Lisää Hoi Sin- kastike, loraus viiniä ja noin desin verran lintulientä. Sekoita ja kiehauta ja tarjoa riisin kanssa.



maanantai 7. marraskuuta 2011

Ankkaa appelsiini-Cointreau-kastikkeen, maa-artisokkapyreen ja friteerattujen suppilovahveroiden kera

Paikallislehdestä (Viikko Savo) jokin aika sitten sattui silmään tällainen ankkaohje. Kuulosti niin herkulliselta, että sitä oli pakko kokeilla. Alkuperäisen ohjeen kermakastikkeen sijaan tein voilla viimeistellyn kastikkeen ja muutaman pikku muutoksen tein muutenkin.  Kun illaksi ostetut elokuvaliput supistivat kokkausajan nautiskeluineen kahteen tuntiin eikä pakkasesta löytynytkään hyvää lientä, tehtävä oli yhdelle kokille haasteellinen. Pakkasen uumeniin vanhentuneesta (harmin paikka) ankanrintafileesta tuli lyhyessäkin ajassa erinomainen liemi ja keitetty rintafilee päätyi seuraavan päivän ruokaan ja hyvää oli, siitä myöhemmin.

Ankkaliemi:
1 vanha ankanrintafilee tai vaikkapa metsäkanalinnun luita tms.
1 porkkana (selleriä jos on)
2 pientä shalottisipulia
pari laakerinlehteä
muutama kokonainen neilikka
rosmariinia
kokonaisia mustapippureita
(nokare lihaliemikuutiosta)
vettä

Poista nahka ja rasva ja mahdolliset kuivahtaneet kohdat lihan pinnalta. Leikkaa kahteen osaan. Laita liha ja paloiteltu porkkana ja lohkotut sipulit kattilaan ja vettä sen verran, että ne peittyvät. Kuumenna. Kuori vaahto liemen pinnalta ja lisää sitten mausteet. Keitä hiljaa poreillen vähintään tunnin ajan. Siivilöi liemi ja ota liha talteen myöhempää käyttöä varten; sopii hyvin vaikkapa kiinalaiseen ruokaan.

Varsinainen ateria (kahdelle):

1 ankanrintafilee
1 shalotti-sipuli
½ l hyvää lintulientä
1 appelsiini
½ dl Cointreau likööriä
rosmariinia, suolaa, pippuria
arrow-juurijauhetta/maizenaa
voita

kourallinen suppilovahveroita
tempura- tai muuta friteeraustaikinaa
suolaa, pippuria
öljyä friteeraamiseen

500 g maa-artisokkia
loraus kermaa
1-2 rkl voita
suolaa, mustapippuria
cayennepippuria, muskottipähkinää

Aloita maa-artisokka-pyreestä. Puhdista ja kuori mukulat, lohko pienemmiksi ja keitä kypsiksi vedessä. Kaada vesi pois, soseuta, lisää voi ja kerma, mausta. Paina seos siivilän läpi tasaisemman rakenteen saamiseksi. Jätä odottamaan.

Maa-artisokkien kiehuessa puhdista sienet.

Hienonna sipuli ja kuullota pienessä määrässä voita. Riivi rosmariinin oksasta muutama neulanen ja heitä joukkoon. Purista appelsiinista mehu ja laita 1 dl mehua kattilaan, puolet likööristä ja lintuliemi. Keitä, kunnes jäljellä on noin kolmannes. Siivilöi. Mausta mustapippurilla. Kuumenna uudelleen, lisää loput likööristä ja saosta (½-1 tl arrowjuurijauhetta liotettuna tilkkaan vettä), anna kiehahtaa. Jätä odottamaan ja juuri ennen tarjoilua kuumenna kiehuvaksi ja lisää pari kolme rkl voita, älä anna enää kiehua, tarkista suola.

Kuumenna kattilassa sen verran öljyä, että sienet mahtuvat siihen upoksiin. Sekoita friteerausjauhoista ja vedestä löysähkö seos, mausta reippaalla suolalla (yleensä jauhoseokset ovat suolattomia) ja lisää myös pippuria. Kasta sienet taikinaan ja nostele yksitellen öljyyn, friteeraa pari minuuttia, kunnes saavat hiukan väriä ja nostele talouspaperin päälle.

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Kuivaa ankanrinta ja leikkaa nahkaan ristikkäiset viillot. Laita liha nahkapuoli alaspäin kylmälle pannulle ja kuumenna, paista nahkapuolta noin 5 minuuttia, kunnes nahka on rapea ja kauniin ruskea. Käännä ja paista lihapuolta noin pari minuuttia. Ripottele uunivuokaan suolaa ja pippuria ja laita rintafilee uuniin nahkapuoli ylöspäin uuniin 6-8 minuutiksi. Ripottele suolaa ja pippuria foliolle, laita filee folioon, ripottele mausteet myös nahkan päälle. Anna vetäytyä foliossa n. 10 minuuttia. Lämmitä artisokkapyree.

Kiireessä oikaisin tuossa uuniosiossa niin, että laitoin fileen jo 100 asteiseen uuniin sen lämmetessä ja pidin lihaa uunissa n. 14 minuuttia, foliossa vetäytymistä lyhensin muutamalla minuutilla.

Leikkaa filee siivuiksi ja kokoa ateria lautaselle.


Täytyy sanoa, että tässä oli ihanainen ateria! Kastike onnistui loistavasti, liha oli juuri sopivan mureaa ja maa-artisokka ei pettänyt tälläkään kerralla! Suppilovahverot sopivat mainiosti friteerattavaksi. Suosittelen lämpimästi!

Ja aterioinnin jälkeen ehdittiin hyvin elokuviinkin :).


lauantai 5. marraskuuta 2011

Kuhavartaat

Jokin aika sitten meillä oli ilo saada vastapyydettyä kuhaa; taisi olla ihan samana päivänä kalastettua. Jotain perinteisen paistetun fileen sijasta oli mielessä, ja Jamie Oliverilta löysinkin ohjeen, johon lähes rasvaton kuha sopii mainiosti. Oli niin hyvää, että kolmelle syöjälle annos riitti juuri ja juuri.



2 isoa kuhafilettä
2-3 ciabattasämpylää
tuoretta rosmariinia
1-2 valkosipulinkynttä
hyvää oliiviöljyä
suolaa, mustapippuria
pekonisiivuja (10-12 kpl)
balsamiviinietikkaa

salaattia
kurkkua
päärynää

Leikkaa kuha 2.5-3 cm kuutioiksi, ohuet vatsalihat voit leikata pidemmiksi suikaleiksi ja koota vartaaseen kaksinkerroin, ripottele päälle suolaa. Leikkaa leipä samankokoisiksi kuutioiksi, jos kuori ei ole kovin kovaa, sen voi jättää. Laita kala- ja leipäpalat kulhoon. Riivi pari rosmariininoksaa ja murskaa ne ja valkosipuli morttelissa ja lisää loraus oliiviöljyä. Lisää mausteseos kala-leipäseokseen.

Laita kala- ja leipäpaloja vuorotellen varrastikkuun. Jamie pujottaa palat rosmariinin oksiin; minun ostamani olivat kovin lyhyitä, joten valitsin puutikut. Mausta vielä suolalla ja pippurilla; kala jää helposti vähäsuolaiseksi. Kääri jokaisen vartaan ympärille pekonisuikale. Näistä aineksista tuli 5 varrasta, joten 8-10 siivua riittää hyvin.  Laita vartaat uunivuokaan ja kypsennä 225-230 asteessa 15-20 minuuttia, kunnes pekoni on ruskistunut ja leivässä ja kalassa myös hyvä väri.


Sekoita salaatti vihreästä salaatista, kurkun ja päärynän palasista ja asettele lautaselle, pirskota hiukan oliiviöljyä ja balsamiviinietikkaa päälle ja nauti.