torstai 31. maaliskuuta 2011

Risotto prosciutton ja vuohenjuuston kera

Tarkoitukseni on kerätä tyttärelleni keittokirja vanhoista suosikeista ja uudemmistakin kokeiluista. Täältä blogista ne löytyvät sitten helposti.



Ohje on Jamie Oliverilta, hiukan mukailtuna.

Perusrisotto (6 annosta):
2 sipulia hienonnettua valkosipulia
oliiviöljyä
valkoviiniä tai kuivaa vermuttia
1 l kanalientä
400 g risottoriisiä
suolaa, mustapippuria
70 g voita
n.100 g vastaraastettua parmesaania

Lisäksi:

Tuoretta timjamia (sitruunatimjamia)
Sitruunamelissaa
1-1.5 pkt (n. 80-100 g) prosciuttoa tai muuta ilmakuivattua kinkkua
100 g vuohenjuustoa

Kuumenna ensin liemi kiehuvaksi. Kuullota sipulit öljyssä, lisää riisi.  Kääntele hetki, jotta riisitkin hiukan kuullottuvat. Lisää kaksi kunnon lorausta viiniä. Kun viini on imeytynyt, lisää reilusti riivittyä timjamia (ei varsia) ja lientä. Lisää lientä pienissä erissä, sekoittele, ja odota että neste on imeytynyt, ennen kuin lisäät uutta. Aikaa kuluu n. 15 minuuttia.

Lisää voi, parmesaani (osan voi jättää pöydässä laitettavaksi), mausta. Ota pois liedeltä. Lisää murusteltu vuohenjuusto ja pienemmäksi revityt kinkkusuikaleet sekä sitruunamelissaa ja tarjoa heti.

sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Pad Thai, friteeratut thai-nuudelit




150 g isoja katkarapuja (pakaste)
2 salottisipulia
200 g litteitä riisinuudeleita
2 valkosipulinkynttä
3 munaa
150 g pavunituja

Maustekastike:
4 rkl thai-kalakastiketta
3 rkl ketsuppia
3 rkl limettimehua
2 rkl palmusokeria
makeaa chilikastiketta

lisäksi:
kevätsipulia
chilikastiketta

Kypsennä nuudelit, esim. liottamalla kiehuvassa vedessä  muutama minuutti. Huuhtele kylmällä vedellä, valuta ja jätä odottamaan.

Sekoita maustekastikkeen aineet keskenään.

Kuumenna öljy wokissa. Lisää silputtu salottisipuli ja hienonnettu valkosipuli ja pikapaista 2 minuuttia. Lisää kevyesti vatkatut munat ja kypsennä, kunnes ne hyytyvät. Sekoita kokkelimaiseksi. Lisää valutetut nuudelit, pavunidut ja katkaravut.  Lisää maustekastike, sekoita hyvin ja anna lämmetä. Koristele kevätsipulilla.

Nopea ja maistuva nuudeliruoka vaikkapa iltapalaksi.

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Keväiset muffinssit

Puusepän kakun kerma-arvio meni pieleen, ja pursotuspussillinen kaksiväristä kermavaahtoa jäi tähteeksi. Eihän sitä raski heittää menemään, joten piti tehdä muffinsseja, aineksista mitä kaapista löytyi.

100 g karkeahkoa pähkinä- ja mantelijauhetta (macaron-askartelun jäämiä)
215 g vaalea Semper jauhoseos (gluteeniton)
1 rkl leivinjauhetta
170 g intiaanisokeria (tai fariinisokeria tms.)
125 g pehmeää voita
1,8 dl maitoa
1 kananmuna, 3 keltuaista (tai 2 kananmunaa)
1 päärynä
reilu puoli pussia Tutti frutti crushia

Sekoita kuivat aineet keskenään. Vaahdota pehmeä voi, lisää munat vatkaten ja vähitellen jauhoseos yhdessä maidon kanssa. Lopuksi pilkottu kypsä päärynä ja tutti frutti crush.
Jaa amerikan muffinssivuokiin ja paista 180 asteessa n. 20 minuuttia, kunnes ovat kypsiä. Koristele.

Jouluksi hankittu suklaatransferi lahjapaketeilla jäi tuolloin käyttämättä. Nyt on varmaan korkea aika käyttää se. Näihin tein valkosuklaalla siveltyjä sydämiä. Intiaanisokeri yhdessä päärynän ja tutti frutin kanssa antoivat aika jännän banaanimaisen maun. Rakenne oli sopivan kostea. Näistä pääsivät osalliseksi kakun tilaajan lisäksi  työkaverit.

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Puuseppää aina tarvitaan

Hyvä ystäväni pyysi tekemään työkaverilleen  kakun koristeineen kiitokseksi monenmoisesta avuliaisuudesta.
En ole koskaan kyseistä henkilöä tavannut ja hän onnistui välttämään salamavalotkin. No, jonkinlaistakuvausta ulkonäöstä sitten sain. Tällaista jälkeä syntyi.

 

Kuulemma on melko näköinen, tiedä sitten häntä. Erehdyin hiusten väristä, joten ne piti maalata tummemmaksi. Alustana on puulattia, ja tärkeät työkalut ovat käden ulottuvilla. Puukossa on omistajansa nimikirjaimet.


Jokin tärkeä projekti on kesken, täytyy välillä tuumia.


Vernissakanisteri käy hyvin istuimesta. Jakoavaimen alla on lankun pätkiä. Laikkaa, nauloja ja muttereita tarvitaan aina. Korkeutta koristeella on n. 13 cm ja se on kokonaan sokerimassaa, työkaluissa jokunen spagetin pätkä.

Mukaan lähti keväinen täytekakun ja moussekakun risteytys. 

Pohjaan sain inspiraatiota Mansikkamäen Tiramisukakusta.

lasillinen munia (3 kpl)
lasillinen sokeria
lasillinen jauhoja (puolet vehnäjauhoja, puolet mantelijauhoa)
2 tl leivinjauhetta


Väliin laitoin ensin porkkanaomenahilloa, jonka päälle moussea, joka koostuu kahdesta erivärisestä seoksesta.

Suurempaan massaan laitoin kuohukermaa vajaa 5 dl johon vaahdottaessa sekoitin pussillisen passion-mangomoussea ja 3 liivatetta, värjäsin oranssilla pastavärillä. Toiseen tuli 1 purkki mascarponea, johon vaahdotin lemon curdia reilun ruokalusikallisen ja puolet limen mehusta. Sotkin mousset kevyesti niin, että jäi raitoja. Pinnalle Flora vispiä terästettynä hitusella vaniljakreemijauhetta, puolet värjäsin oranssiksi. Halusin pinnasta kaksivärisen kuten myös pursotuksista. Kovin monimutkaisia koristuksia vältin siitäkin syystä, että kakku joutui odottelemaan kylmässä vuorokauden verran. Toivottavasti maistui!

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Happamanvahva kiinalainen keitto


  

Tämä keitto on ollut meidän perheen kestosuosikki varmaankin jo 15 vuotta. Ehdottomasti päätyy tyttären keittokirjaan. Ohje on muuntunut matkan varrella, alun perin se on kirjasta  Aito kiinalainen keittotaito.

1 pussi isoja katkarapuja (180 g)
suolaa, msutapippuria
1 muna, 1 rkl maizenaa

Sekoita muna ja maizena, lisää suolaa ja pippuria ja kääntele joukkoon katkaravut.
Laita esim. maapähkinä- tai muuta mautonta öljyä wokkiin reilusti niin että pohja peittyy. Kuumenna ja paista katkaravut pikaisesti. Nosta reikäkauhalla pois, kuumenna öljy ja paista uudelleen. Nosta pois valustumaan.

siitakesieniä n. 80 g (vajaa rasia)
50 bambun versoja
n. 8 cm pätkä purjoa
2 valkosipulin kynttä
2x4 cm pätkä tuoretta inkivääriä
pieni porkkana
1 punasipuli
3 rkl soijakastiketta
1 kanaliemikuutio
1.2 l vettä
2-3 rkl maizenaa sekoitettuna tilkkaan vettä
3 rkl riisiviinietikkaa
mustapippuria
1 tl sokeria
2 rkl seesamöljyä

Pilko vihannekset ohuiksi lastuiksi, purjo renkaiksi, kunhan olet halkaissut ja huuhtonut sen. Pilko pienet sienet kahtia, isommat neljään osaan.

Kuumenna jäljelle jäänyt öljy wokissa. Pikapaista vihanneksia hetki, lisää ensin kovimmat. Lisää soijaa 2-3 rkl. Lisää kuuma vesi ja kanaliemikuutio. Keitä 5-8 minuuttia, kunnes vihannekset ovat kypsiä. Suurusta maizenalla, lisää tarvittaessa soijaa. Mausta vastajauhetulla pippurilla, viinietikalla ja seesamöljylä, lisää tarvittaessa sokeria. Lisää katkaravut ja tarjoile.

Tämä lämmittää kylmänä päivänä, mielestäni tuo happamanvahva maku on ihana. Hyvä puoli on myös se, ettei ole mikään kaloripommi. Seuraavana päivänäkin maistuva keitto, harvoin sitä kuitenkaan paljoa jää.

perjantai 18. maaliskuuta 2011

Pikkuprinsessan kakkukoriste

Lyhyellä varoitusajalla sain toiveen tehdä kolmevuotiaalle syntymäpäiväkakkuun koriste. Prinsessaihmisiä tietty! Visio oli, ei selvää suunnitelmaa.  Tällainen siitä sitten kehkeytyi.



Alustan halkaisija on reilusti 10 cm. Kaikki osat ovat syötäviä.
Säihkettä pitää pikku prinsessalle olla!  Hiukset säihkyvät kuparia, helmassa kimaltelee sydämet. Arvokkaat helmikorut on puettu tärkeän juhlan kunniaksi.



Prinsessoilla on aina pitkät hiukset :). Hopeiset tähdet kilmaltelevat kutreilla. Rusetti kruunaa tanssiaisasun.



Sievät prinsessan kädet pitää suojata kauniilla pitkillä hansikkailla. Näistä tuli kyllä tumput! Sovitaan, että haute couture -lapaset, linnan käytävillä voi pikku käsiä vielä paleltaa! Paljon onnea Katariinalle!

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Karpalomacaronit: macaronmaraton

Macaronien sielunmaailma alkoi kiinnostaa siinä määrin, että halusin kokeilla erilaisia macarontaikinoita ja eri tapoja tehdä taikina. Yhden päivän aikana ei kovin montaa kokeilua jaksa tehdä, muutamankin kanssa aikaa täytteineen saa hurahtamaan.

Karpalomacaronit: perusohjeen (täällä), koostumusta muutin niin, että puolet mantelijauheesta korvasin jauhetulla cashewpähkinällä. Tomusokerin määrää vähensin ja laitoin joukkoon n. 10 g kuivatuista karpaloista tehtyä jauhetta. Taikinaan lisäsin hiukan punaista ja ruskeaa pastaväriä.


Täytteeksi mascarponesta, maustamattomasta tuorejuustosta, kuivatuista karpaloista ja vaniljasokerista tehty tahna, lisäksi karpalohyytelöä. Kauniin näköisiä, karpalojauhe täplittää kuorta kivasti. Maku on selvästi karpaloinen ja hapan.

Kaakaomacaroneja tein kaksikin versiota. Ensimmäisessä osa tomusokerista on korvattu kaakaojauheella, ja puolet mantelijauheesta jauhetulla hasselpähkinällä. Lisäksi hiukan ruskeaa pastaväriä. Kaikki macaronit paistoin kiertoilmalla 140 asteessa, n. 14 minuuttia, kaakaoversio 2 otti aikaa selvästi enemmän.

Toisessa kaakaoversiossa tarkalleen ottaen 25 g kaakaojauhetta, 225 g tomusokeria, 95 g mantelijauhetta ja hasselpähkinäjauhetta. 106 g valkuaista ja 3 rkl sokeria.


Kaakaomacaronien täytteenä ananastäyte. Tässä kakkosversio, rakenne pehmeä, ulkonäkö ei niin hyvä.

Neljäs versio on tehty italialaisella marengilla Kermaruusun ja leivontafoorumin ohjeita yhdistäen. Lisäsin joukkoon keltaista pastaväriä. Täytteenä mascarponea, tuorejuustoa, lemoncurdia, limen mehua ja kuorta.


Vasemmalla ensimmäinen kaakaoversio, rakenne on parempi kuin toisessa, jossa on vähemmän mantelipähkinäseosta. Hasselpähkinän maku tulee ihanasti esille, sopisi hyvin täytettäväksi esim. valkosuklaalla. Tässä sessiossa selkeästi paras maku ja rakenne oli mielestäni näissä lemon-limemacaroneissa, jotka siis tehty sokerisiirappia keittämällä. Täyte oli myöskin raikas ja mukavan keväinen.

lauantai 12. maaliskuuta 2011

Pähkinäkakku ja hillotut klementiinit

Tarjosin tätä kakkua jokin aika sitten työpaikalla, ja ohjeen perään kyseltiin.



Jälleen lehdestä poimittu ohje (Glorian ruoka ja viini 2/11). Muutin ohjetta, koska halusin tehdä gluteenittoman. Toisaalta ohjeen kakku kuulosti kovin raskaalta, kostealta. Mielessä oli kevyt ja ilmava kakku.  Jätin siis öljyn pois. Hasselpähkinää oli vain 125 g, joten lopun korvasin mantelijauheella.

3 kananmunaa
½ dl ruokokidesokeria
1 ½  dl sokeria
150 g voita
125 g hasselpähkinärouhetta
75 g mantelijauhetta
½ dl gluteenitonta kaurajauhoa
½ dl Semperin vaaleaa jauhoseosta
½ dl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 sitruuna
1 klementiini

Vatkaa kananmuna ja sokeri vaahdoksi. Pehmennä voi ja vatkaa se vaahdoksi toisessa kulhossa. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita kaikki varovasti. Lisää hyvin pestyjen hedelmien raastettu kuori joukkoon. Puserra mehu. Lisää n. puoli dl mehua.

Kaada taikina jauhotettuun vuokaan ja paista n. 160 asteisessa uunissa 30-35 minuuttia.

Hillotut klementiinit

1 kg klementiinejä
1 kg sokeria
1 dl vettä

Pese klementiinit huolella, halkaise ja poista kannat.
Tällaisen sokerimäärän sulattaminen kattilassa on hankalaa. Kannattaa kiehauttaa ensin tilkka vettä ja lisätä sokeri sen jälkeen, ei pala pohjaan (ensimmäiset sokerit menivät muuhun käyttöön). Laita klementiinit alassuin kattilaan. Keitä tunnin verran miedolla lämmöllä. Tässä vaiheessa nesteen määrä on lisääntynyt reilusti. Ohjeessa käskettiin lisätä 1 litra vettä. Minulle ei selvinnyt, miksi näin suuri määrä. Päädyin laittamaan desin verran. Keitä sen jälkeen ainakin 2 tuntia, ei haittaa, jos kattila unohtuu liedelle vähän pidemmäksikin aikaa.


Kaada klementiinit pestyihin kuumennettuihin purkkeihin piripintaan ja sulje kannet.

Tarjoa kakun kanssa, hapankerma tai smetana olisi ollut oiva lisä, mutta meni hyvin näinkin. Klementiinisiirappi on mukava lisä mihin tahansa leivontaan, jälkiruokiin, jäätelön kanssa.


torstai 10. maaliskuuta 2011

Lohta ja belugalinssejä

Törmäsin belugalinsseihin paikallisessa Elämän lanka-kaupassa. Sieltä on löytynyt kaikenlaista kivaa ja tietenkin eettisiä tuotteita. Ihania käsintehtyjä papereita ainakin Nepalista, pesupähkinöitä, arrowjuurijauhetta joitakin mainitakseni. Belugalinssit ovat mukavan näköisiä ja tuntuisia, napakoita verrattuna litteisiin kuorittuihin linsseihin.

Tästä riittää neljälle:
550 g lohta
2 dl belugalinssejä
250 g vihreitä papuja
pekonikuutioita n. 70 g (puoli rasiaa)

kastike:
1 kermaviili
1 smetana
4 rkl sweet chili sauce, ginger (Santa Maria)
1 rkl karkeaa dijon sinappia
suolaa, pippuria

lisäksi:
sinappisalaattia
jääsalaattia

Poista lohesta nahka, huuhdo ja kuivaa. Leikkaa viistosti ohuehkoiksi suikaleiksi. Suolaa ja pippuroi.

Keitä linssejä ohjeen mukaan n. 20 minuuttia. Leikkaa pavuista päät ja katko 3 osaan. Keitä lähes kypsiksi.

Sekoita kastikkeen aineet keskenään, mausta.

Paista pekonikuutioita kattilassa, kunnes ovat rapsakoita ja lisää joukkoon valutetut linssit ja pavut. Mausta suolalla ja pippurilla.

Paista kalat kuivalla parilapannulla molemmin puolin.

Tarjoile lisäksi salaattia.


Leipätaikinakokeiluja


Uusimmassa Yhteishyvässä  3/11 oli artikkeli Hukka hyödyksi.  Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkija totesi että ruokaa heitetään paljon pois parasta ennen päivämäärämerkintöjen mukaan, vaikka ruoka olisi vielä syötävää. Tästä olen sortunut paasaamaan niin kotona kuin työpaikallakin J . Luotan aika pitkälle aistinvaraiseen arviointiin ruoka-aineesta riippuen, enkä toki syötä vieraille vanhentunutta ruokaa. Leipojat kyllä kautta aikain ovat hyödyntäneet vanhentuneet maitotuotteet ja puurojen tähteet ym.

Niinpä naistenpäiväpullia tehdessäni sattui sellainen fiba, että lämmitettyäni taikinaan menevän maidon mikrossa, kokeilin sitä sormella ja kaadoin kulhoon ja heitin hiivan perään. Kohta huomasin, että maitohan oli kylmää. Epäilemättä mikro saattaisi tappaa hiivan, ja vesihauteessa lämmittäminenkin tuntui toivottomalta, päätin ottaa uuden maidon ja hiivan. En raskinut tätä versiota heittää roskiin, joten ajattelin tehdä leipätaikinan.

1 l maitoa
50 g hiivaa
3 dl Myllärin ruisleipäainesta (sattui olemaan kaapissa)

Seisota yön yli-vuorokausi jääkaapissa

7 dl nestettä (tässä vanhentuneita; 2 kermaviiliä, sitruunabulgarian jogurtti, 1 dl kermaa)
50 g voita

Lämmitä reilusti käden lämpöiseksi, sekoita joukkoon, lisää iso loraus leipäsiirappia tai muuta imelää, sekoita, jaa seos kahteen astiaan

Vaalea leipätaikina:

Lisää

2 tl suolaa
1 tl soodaa sekoitettuna jauhoihin
n.700 g vehnäjauhoja
1 dl salaattimix siemeniä, mysliä tms.

Vaivaa taikina hyvin, lisää siemenet vasta lopuksi. Kohota vedottomassa paikassa (mikro).

Tumma leipä

n. 650 g ruisleipäainesta

Alusta taikina hyvin ja kohota.

Vaaleasta taikinasta tuli varsin kiinteä, ehkä vähempi jauhokin olisi riittänyt. Tumma tarttui vielä sormiin, kohotuksen jälkeen ei juuri jauhoja kuitenkaan tarvittu.  Saavat kohota reilun ajan (saunan ja pesuhuoneen pesu, loppusuihku).


Leivo leiviksi tai sämpylöiksi Vaaleasta tuli kaksi tällaista sämplyläleipää ja tummasta n. 20 leipästä. Paina rukiiset litteiksi sormin, ,kohota liinan alla. .Paista 185 ast. kiertoilmalla n. 20-25 min.  Revi tummat leivät haarukalla auki.


Vaaleaan taikinaan lisäsin soodaa, kun nesteet olivat niin happamia. Olisi voinut kokeilla tummaankin. Vaalea ei maistanut yhtään happamalle (eikä soodallekaan), mutta tummat leivät hiukan maistoivat. Toisaalta tuo tumman leivän maku ei ole hapatetun ruisleivän makuinen, vaikka ruisleipäaineessa on juuri mukana.


Molemmat olivat kyllä tähdekokeiluiksi onnistuneita, mutta enmmän tykkäsin vaaleasta, toivottavasti tulevat syötyä :).

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Naistenpäivä-pullat

Naistenpäivä meinasi mennä ohitse, ellei ystävä olisi aamulla soittanut. Nimittäin radiossa on pyörinyt jo parin viikon ajan mainos, jossa onnitellaan naistenpäivänä. Olin sitten sen suhteen pihalla!

Kun nyt sitten on laskiaistiistai, eikä oltu vielä yhtään laskiaispullaa maisteltu, niin ei ollut vaikea valita. Tavallinen puolen litran pullataikina, tein seuraavan ohjeen mukaan   ( 40 kpl) :

5 dl maitoa
50 g hiivaa
2 dl sokeria
3 tl kardemummaa
1 tl suolaa
2 kananmunaa
n. 11-12 dl vehnäjauhoja
150-175 g voita (suolaton)

Vaiheet normiohjeen mukaan.

Jätin taikinan melko löysäksi ja vaivasin jonkun aikaa kunnon sitkon aikaansaamiseksi. Lopuksi lisäsin pehmeän voin. Kelmulla peitetyn astian laitoin mikroon kohoamaan.

Leivo pikkupulliksi ja kohota liinan alla. Voitele kananmunalla (käytin keltuaista, valkuaisille on parempaa käyttöä J), tähän pullamäärään riitti juuri 3 keltuaista)

Koristele haluamallasi tavalla (raesokeri, mantelilastut ) ja paista. Ensimmäiset paistoin 200 asteessa kiertoilmalla n. 10 minuuttia, tummuivat hiukan liikaa, joten alensin 185 asteeseen ja loppupuolella käänsin peltiä)


Koristeeksi laitoin kaapinperukoilta löytämääni punaista ja vihreää raesokeria, jotka sirottelin kukan ja lehtien muotoon leikatun sapluunan läpi. Täytteenä on keskellä mansikkahilloa (kaupan, ei ollut parasta mahdollista), ja pursotus Flora vispillä, johon on lisätty hiukan vaniljakreemijauhetta. Puolet värjäsin roosalla pastavärillä. Päälle sirotin mansikkatomusokeria, kun nuo raesokerikoristeet näyttivät kovin joulutähdiltä JPullat pitää ehdottomasti syödä samana päivänä, olipa kyseessä täytetty tai peruspulla.


 Hyvää naistenpäivää kaikille! 

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Syntymäpäivä-koriste

Minulla oli ilo ja kunnia osallistua eilen ystäväni ja työkaverini 50-vuotisjuhliin. Juhlat olivat ikimuistoiset! Kiitos syntymäpäiväsankarille ja kaikille mukana olleille!

Yllätykseksi tein tällaisen koristeen. Alunperin se oli kakunkoriste, mutta kun kakut tulivat pitopalvelusta ja koristeesta tuli kookkaanpuoleinen, oli järkevintä laittaa se jalallisen kakkuvadin päälle pöytäkoristeeksi.



Tällaista kookkaampaa koristetta tein ensimmäistä kertaa. Korkeutta on 13 cm. Käytin sokerimassan ja marsipaanin sekoitusta. Toisaalta massa halkeilee, toisaalta venyy. Ei ollut kyllä helppoa. Huomasin sittemmin, että massoissa on eroa! Tiimarista ostetut sokerimassat ovat kuivia ja murenevia, vaikka niitä koettaisi elvyttää glyserolilla, ja käytin kookosrasvaakin apuna. Foliopakkauksessa oleva Dr Oetker sittemmin osoittautui ihanan elastiseksi ja helposti muotoiltavaksi, että tuollaisia pikkuruusuja oli helppo tehdä ilman marsipaanin lisäämistä. Odotan innolla, että pääsen korkkaamaan Cakefix`ltä tilaamiani massoja!



Sankari toivoi, että kukkatervehdyksiä vältettäisiin. Kovasti kukista ja varsinkin ruusuista pitävänä halusin kuitenkin kukkia. Koristeessa on yhteensä 50 eriväristä ruusua.



Juuri tuon halkeiluongelman takia jouduin kohentamaan hahmoa. Uudesta massasta oli helppo kaulita ohut hartiahuivi, ja samasta massasta tein mekon reunuksen. Hiuksissa on helmiäispulveria. Ruusujen vihreät lehdet on tehty silikonimuotilla. Helminauha, kuten myös rannekoru ja korvikset ovat nonparelleja. Yksi helmi on näköjään vähän valahtanut.



Ja vielä viimeinen suunta. Mekon helmaa tuunasin myös pienillä massapaloilla.Täplä-niminen beagle on hyvin kiintynyt emäntäänsä.

lauantai 5. maaliskuuta 2011

Kookos-macaronit

Macaron-leivoskirjan ja Eben kokeilujen innoittamana aloin miettiä, että millä mantelijauhetta voisi korvata niin, että rakenne ei kärsisi, mutta makua saisi muutettua. Tavanomaiset pähkinät ja siemenet eivät olennaisesti muuta mantelin voimakasta makua ja ainakaan niitä ei nyt tehnyt mieli. Jokin jauho taas ei juuri antaisi ominaismakua. Päähän pälkähti kookos. En ole sen erityinen fani, mutta olen alkanut tykätä kookoksen mausta, jos tarjolla on jotain muuta kuin kookoshiutaletta piirakan päällä. Tuskin tämä mikään uusi keksintö on, eiköhän kaikki ole keksitty ja kokeiltu jo moneen kertaan.

Macaronien perusohjeesta täällä mantelijauheesta puolet korvasin kookoksella. Jauhoin sen hienoksi myllyllä, sekoitin mantelijauheeseen ja siivilöin. Lisäsin valkoista pastaväriä, mutta kuoren väri  muttuu uunissa kellertäväksi, vaikka lämpötila ei nouse liian korkeaksi.

Täytteeseen valutin 225 g purkin ananasmurskaa, soseutin sen sauvasekoittimella. Lisäsin joukkoon pari rkl kookosmaitopurkin paksua tahnaa. Kuumensin seoksen ja kaadoin rouhitun (100 g) valkosuklaan päälle. Sekoituksen jälkeen lisäsin keltaista pastaväria ja laitoin kylmään. Arvatenkin seos jäi liian juoksevaksi. Alun perin tarkoitus oli keittää seos hillosokerin kanssa, mutta eipä sitä kotoa löytynytkään. Kokeilin sitten notkistaa maustamatonta tuorejuustoa ja lisäsin saman verran äskeistä ananas-kookos-valkosuklaasössöä.  Näin sain jokseenkin koossapysyvän täytteen, jossa on mukavasti kirpakkuutta tuorejuustosta, valkosuklaan makeutta ja häivähdys ananasta. Olisin toivonut voimakkaampaa ananaksen makua, mutta ananasmurska on niin valjun makuista, että täytyy keksiä jotain muuta.


Kuorissa on mukava kookoksen maku, eikä manteli tule liikaa läpi. Vaikka koputtelin peltiä, ilmakuplia on jäänyt, kuten kuvassa näkyy. Muutoin rakenne on mielestäni hyvä, pinta rapea ja sileä ja sisus hiukan sitkeä.