tiistai 23. joulukuuta 2014

Joulumietteitä ja punakaalipataa

Viime hetken vinkki joulupöytään: mausteinen punakaalipata. Pumpkin spice tai joulumausteet, pari klementiiniä ja punakaalia, eipä juuri muuta. Ajatuksia joulusta vuoden viimeisessä Nuori Lääkäri-lehdessä.



Toivottavasti tekstistä saa selvää, skanneri ei edelleenkään ole toiminnassa.


Kokeilkaapa puhaltaa saippuakuplia pakkasella! Yllättävän hauskaa ja kaunista.

Onnellista ja makoisaa joulua kaikille!

maanantai 15. joulukuuta 2014

Joulunodotusta, tilintekoa ja pari lahjavinkkiä





Blogihiljaisuus on venähtänyt lähemmäs kuukauden mittaiseksi. Selityksiä, tilintekoa tulee tässä. Ruokaa on kyllä laitettu, uusia tekniikoita opeteltu ja aika kelpo evästä saatu aikaiseksi, mutta tänne asti ne eivät vaan ole päätyneet. Suurimmaksi osaksi syytän kiirettä ja väsymystä. Koneen äärellä istuminen käy pitkän päivän jälkeen työstä. Ja sen kerran kun siihen istahdan, netti tökkii. Ei siinä kauan jaksa ihmetellä, jos sivu latautuu hitaasti. On jouduttava muualle. Kaiken lisäksi on niin toivottoman pimeää, että edes siedettävien kuvien ottaminen on työn takana.
Vuoden aikana on ehtinyt tapahtua kaikenlaista mukaanlukien muutto ja remppa. 
 

 
Jotain jouluista on saatu väkerrettyäkin; paperinarukranssi.
 

Syntymäpäiviä vietettiin taas Skotlannissa. Huumorintajuisen nuorison korttivalinta. Ei hassumpaa aloittaa aamu kuoharilla ja suklaaleivoksella.


Skotlannissa kun oltiin, metsästeltiin linnoja.

 
 
Inverarayn linna, jossa on kuvattu pari jaksoa Downton Abbeysta, oli erityisen hieno. Siihen palataan vielä blogissa, joskus.
 


Tämän sankarin kanssa koetettiin saada havaintoja hylkeistä.


 
Hylkeitä ei bongattu mutta merimetsoja ja muita lintuja kyllä.



Obanin pienessä viskitislaamossa opittiin taas uutta viskinvalmistuksesta.


Nyt on maistettu se kuuluisa skottiherkku: uppopaistettu Mars-patukka. Jaa-a, neljälle tämä makea pläjäys riitti hyvin.

 
On opittu, että ruuanlaitto sujuu ihan muutamalla keittiövälineellä, parilla kattilalla ja ilman tiskikonetta pärjää, mutta kahvikupit pinttyvät ja rasvaiset välineet häiritsevät.
Remontista ja sen keskellä elämisestä on opittu paljon; yllättävän äkkiä sopeutuu sekamelskaan ja alati muuttuviin säilytyspaikkoihin. Kun tavarat vihdoin löytävät paikkansa, etsimiseen menee aikaa, kun muistaa vain sen väliaikaisen sijoituspaikan.
 
 
 Opittu on myös, että leivinuunissa 360 astetta on himpun verran liikaa pizzan paistoon. 300 astetta tai vähän yli on ihan passeli.



Leivinuunissa syntyy parhaat pizzat, suoraan arinalla.




 
On opittu uutta tekniikkaa. Sirkulaattori, sous vide, matalalämpövesihaude. Sansairen sirkulaattori kotikäyttöön on kätevä, mahtuu pieneen tilaan ja hintakin on jo maltillinen. Intohimoiselle kotikokille oiva lahja! Toinen loistolahja on Chef´s Choice 270 veitsenteroitin. Paahtaja-blogin Teijon testin voi lukea ruoka.fi-sivulta. Ei ole koskaan ollut veitset näin teräviä!


Kuvan keittiö on auki 24/7. Pikku vieraita odotellaan ja toivotaan, että saadaan valkea joulu.
Kunhan nettiongelmat, ajankäyttö ja kuvausolosuhteet saadaan kuntoon, luvassa on taas uusia reseptipäivityksiä ja melko todennäköisesti myös remppameininkiä.
Mukavaa joulunodotusta, sehän on ihan kohta!

maanantai 17. marraskuuta 2014

Two in one. Pumpkin spice ja suklaa cookiet

Yksi taikina, kahdenlaisia pikkuleipiä. Jos ei osaa valita, jokaiselle jotakin. Pumpkin spice latte, pumpkin spice pie. Yhtä hyvin pumpkin spice cookiet, joiden makumaailma sopii hyvin myös jouluun: kanelia, inkivääriä, muskottipähkinää, neilikkaa ja maustepippuria. Suklaakeksit taas ovat makeannälkään varma valinta ja erityisesti lasten mieleen. Nämä gluteenittomat suussasulavan herkulliset keksit on heppo valmistaa. Taikinan voi tehdä vaikkapa edellispäivänä ja valmistaa kahvihetkeen; juuri paistettuna, vielä hiukan lämpiminä keksit ovat ihanan pehmeitä. Jäähdyttyään ne saavat rapsakan, ihanan kevyen rakenteen ja niitä voi pakata vaikkapa lahjaksi.

Paljon leipovalle yhteistyöpyyntö Meiran kanssa oli mukava tilaisuus kehitellä gluteeniton resepti. Meiralla on laajan maustearsenaalin lisäksi myös mukava valikoima leivontatuotteita ja pähkinöitä ja useimmat koristelutuotteet sopivat myös gluteenittomaan leivontaan.



Pumpkin spice ja suklaa cookiet

24 normaalikokoista tai 12 suurta keksiä/maku

150 g pehmeää voita
2.5 dl ruokokidesokeria
1.5 dl tavallista sokeria
2 kananmunaa
4 rkl kermaa
7 dl perunajauhoja
1 pussi (80 g=1.5 dl) Meiran mantelijauhoa
2 tl  vaniljasokeria
1 tl  leivinjauhetta
1 tl  ruokasoodaa
ripaus suolaa

1/2 taikinaan: 2 rkl kaakaojauhetta
1/2 taikinaan: 3 tl pumpkin spice maustesekoitusta

Päälle Meiran pekaanipähkinöitä ja hasselpähkinöitä

Pumpkin spice- maustesekoitus (riittää kokonaiseen taikinaan)

2 tl kanelia
1 tl jauhettua inkivääriä
1 tl muskottipähkinää
1/2 tl neilikkaa
1/2 tl maustepippuria

Sekoita mausteseoksen mausteet keskenään.

Vatkaa pehmeä voi ja sokerit vaahdoksi talouskoneella/sähkövatkaimella. Lisää kananmunat samalla vatkaten. Lisää kerma. Lisää mantelijauhe ja vaniljasokeri. Siivilöi perunajauho-sooda-leivinjauhesekoitus joukkoon. Jaa taikina kahteen osaan ja sekoita toiseen maustesekoitus, toiseen kaakaojauhe. Muotoile taikinat kelmun sisään noin keittiöveitsen mittaisiksi pötköiksi ja laita jääkaappiin vähintään pariksi tunniksi. Lämmitä (kiertoilma)uuni 175 asteeseen. Viipaloi taikina 12-14 osaan ja laita harvakseltaan pellille. Paina jokaisen pikkuleivän päälle pähkinä. Paista n. 8-10 minuuttia uunista ja pikkuleivän koosta riippuen. Keksit saavat jäädä vaaleiksi, ne jähmettyvät jäähtyessään.




 
Jääkaapissa jähmettynyt taikina on helppo viipaloida 12 osaan ja normaalikokoisia keksejä varten nämä palat vielä puoliksi. Korkeahkot taikinapalat eivät leviä niin paljon ja paistuvat kuohkeiksi. Kylmä taikina myös leviää uunissa vähemmän ja kekseistä tulee kauniimpia.
 

Meiran isot purkit ovat tervetulleita paljon leipovalle. Mukavaa, että koristetuotteita löytyy myös gluteenittomina. 


Itse tehdyt cookiet kauniisti pakattuna on ihana lahja.


 
Suklaacookiet jäävät sisältä hiukan pehmeiksi. Cookiet kannattaakin varastoida kansi auki.
 


keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Vegaanin saksanpähkinäparmesaani


Parmesaani on herkkua. Pähkinät yleensäkin ovat herkkua. Kasvisruoat ovat lähellä sydäntäni ja vegaani-ruokavalio kiinnostaa sikälikin, kun hyvä ystävä, naapuri on vegaani. Niinpä uusimmassa Glorian ruoka ja viini-lehdessä kurpitsan kanssa tarjottu vegaanin saksanpähkinäparmesaani herätti kiinnostukseni: sitä on pakko kokeilla.
Ohjeen oluthiiva ei heti avautunut, olin törmännyt vain Marmite-tahnaan Britannian visiiteillä, aika erikoinen aamiaistahna...  Punnitse ja säästä-kaupasta löytyikin oluthiivahiutaleita, kuivattua inaktiivista hiivaa. Maku yllätti: juustoinen, pähkinäinen, herkkusienimäinen täyteläinen maku, tässä on selvästi umamia!
Pankokorppujauhot voi korvata tavallisilla korppujauhoilla, mutta kannattaa tarkastaa marketien valikoimat, pankojauhoja saa nykyisin kotikaupungistanikin. Yrtiksi käy myös muutkin kuivatut yrtit, omasta varastosta löytyi ensimmäisenä oregano. Annos on reilu, ohjeen mukaan säilyy tiiviissä rasiassa jääkaapissa useita viikkoja. Meillä ei säilynyt; maistiaisia vietiin naapurille, ripoteltiin leivän päälle, ruokaan kuin ruokaan ja ihan lusikoitiin suoraan kulhosta!

Saksanpähkinäparmesaani

1 dl saksanpähkinöitä
1 dl panko-korppujauhoja (tai tavallisia)
1 dl oluthiivaa
1 tl kuivattua oreganoa
1 tl suolaa

Jauha saksanpähkinät hienoksi tehosekoittimella tai vastaavalla. Lisää muut aineet ja sekoita.


Toimii loistavasti uunissa paahdetun kurpitsan kanssa. Seuraavaksi kokeilen pizzaan.

tiistai 28. lokakuuta 2014

Äidin piimäkakku ja arvonnan voittaja!

Arvonta oli ja meni, kuten reilun kaupan viikkokin. Toivotaan, että reilun kaupan tuotteita päätyy jatkossakin meidän ostoskasseihin. Mukavia kahvihetkiä löytyi kommenteista, kiitos siitä teille. Ennen kuin paljastan arvonnan voittajan, paljastan äitini salaisen piimäkakkureseptin, jonka mukaan leivottua kakkua nautittiin minun reilussa kahvihetkessäni.
Totta puhuen jokaiseen reseptiin kun täytyy jättää oma kädenjälki, tätäkin muutin. Piimäkakku oli lapsuuskotini tavallisin kahvikakku ja yleisin leivonnainen, se kun oli isäni suosikkikakku. Vain palanen teen kanssa, hän ei kahvia juonut. Piimäkakku on myös tyttäreni suosikkikakku, mutta ilman rusinoita. Ne voi hyvin jättää pois. Mausteita voi myös vaihdella, jolloin makuun saa pientä vivahdetta, mutta se perusmaku säilyy joltisenkin samanlaisena. Tähän kakkuun laitoin mangopiimää ja päiväyksen ylittäneen kermapurkin. Pääasia, että neste on hapanta, se toimii parhaiten soodan kanssa. Ja ihan kahvikupilla aineet mittasin, 2 dl vetoisella. 1 dl sulaa voita on 90 g. Tämä taikina vaatii ison kuivakakkuvuoan, vaihtoehtoisesti sen voi jakaa kahteen pienempään. Mieluummin kannattaa valita hiukan liian iso vuoka, jolloin taikina ei kohoa reunojen yli ja pohjasta tulee siisti.

Äidin piimäkakku

1 kkp sulaa voita
3 kkp hapanta kermaa tai piimää
3 kkp kidesokeria
5 kkp karkeita vehnäjauhoja
1 tl soodaa
1 tl neilikkaa
1 tl inkivääri'
1 tl pomeranssinkuorta
1 kkp rusinoita

Kaikki aineet sekoitetaan ja kaadetaan voideltuun vuokaan ja paisteaan kauniin ruskeaksi

Ailan piimäkakku

2 dl sulaa voita
6 dl mangopiimää ja hapanta kermaa
6 dl reilun kaupan ruokosokeria
10 dl puolikarkeita vehnäjauhoja
reilu 1 tl soodaa
1 tl neilikkaa
1 tl muskottipähkinää
1 tl inkivääriä
1 tl pomeranssinkuorta
1 tl kanelia
2 dl rusinoita

Kaikki aineet sekoitetaan, kaadetaan voideltuun ja jauhotettuun vuokaan ja paistetaan 180 asteessa noin 50 minuuttia, kunnes kakku on tikulla kokeillen kypsä.


Ja sitten se arvonnan tulos. Meiran Reilua kahvia lähtee seuraavan kommentin kirjoittajalle:


Viettäisin sen rauhassa aamulla herkkuja nautiskellen =). Mukaan arvontaan!
Onnittelut voittajalle!

maanantai 20. lokakuuta 2014

Reilu kahvitauko ja kilpailu!

Juuri nyt vietetään Reilun kaupan viikkoa, jonka tarkoitus on muistuttaa meitä Reilun kaupan toiminnasta ja siitä, miten omilla ostosvalinnoilla voi vaikuttaa. Tänä vuonna teemana on kahvi, suomalaisten lempijuoma. Hauskaa, että maailmaa voi parantaa juomalla kahvia!

Reilun kaupan tavoite on turvata kehitysmaiden viljelijöiden ja työntekijöiden toimeentulo ja antaa näin mahdollisuus päättää omasta tulevaisuudestaan. Reilu kauppa tähtää siis köyhyyden vähentämiseen.

Kaukana on pula-aika, jolloin tavallisella suomalaisella ei ollut varaa kahviin ja sille keksittiin korvikkeita. Niin oltiin totuttu tuohon kuumaan ja virkistävään juomaan, että ilman ei tahdottu pärjätä. Mahtoi ne korvikekahvit maistua oudolta, mutta sitäkin paremmalta se aito juoma, johon pavut jauhettiin käsipelissä ja kahvi kiehautettiin pannulla, liedellä. Lapsuudessani kahvit ostettiin jo jauhettuna, eikä kahvinkeittimiä juuri vielä ollut, mutta muistan, että kaupassa myytiin kahvin selvikkeitä; vaaleita pieniä liuskoja, joita pari heitettiin pannuun ja sitten odoteltiin sakan laskeutumista. Pula-ajoista lähtien kahvia on pidetty arvossaan ja vielä vuosikymmentenkin jälkeen sitä parempaa mokkaa säästeltiin ja vieraille kiehautettiin sumpit siitä halvemmasta laadusta. Kahvipaketti oli tervetullut tuliainen, varsinkin, kun vieraille oli aina tapana keittää kahvit. Mutta mitenkäs tänään? Paketin laadukasta kahvia saa muutamalla eurolla ja valikoimaa on enemmän kuin koskaan. Ruokamenoissa, vaikka kahvia nauttisi monta kupillista päivässä, kahvin osuus on vaatimaton. Miksei siis valitsisi saman tien sitä Reilun kaupan kahvia, jonka hinta on vain hiukan enemmän niihin tarjouskahveihin nähden? Samalla voi nauttia kahvistaan hyvillä mielin, kun tietää että pienviljelijän tilalla ei ole käytetty lapsityövoimaa vaan lapset saavat mahdollisuuden koulutukseen ja näin parempaan elämään.

Meiran Reilu kahvi on muuten Suomen ensimmäinen Reilun Kaupan kahvi. Pakko myöntää, että tämän jutun yhteistyön myötä maistoin sitä ensimmäistä kertaa ja yllätyin iloisesti: hiukan perinteistä aavistuksen tummempi paahto; piristävä vaihtoehto kaavoihin kangistuneelle. Löytyy jatkossakin ostoskoristani.

Ja kyllä, entisaikainen kahvittelu ja kyläily pitäisi taas nostaa kunniaan. Ei saisi olla niin kiire, etteikö ehtisi piipahtaa kahvilla ystävän tai naapurin luona, samalla kuulumisia vaihtaen. Ja useimmiten kupillinen satunnaiselle vieraalle maistuukin, eikä kyytipojaksi kovin ihmeitä tarvitse; palanen leipää, pari keksiä tai vaikka korppu, unohdettu kahvipöydän herkku.
Töissä tulee kahviteltua; useimmilla lienee kaksi kahvitaukoa työpäivän aikana. Silloin vaihdetaan kuulumisia työkavereiden kanssa, keskustellaan päivänpolttavista asioista, rentoudutaan hetki ja usein nauretaankin. Välillä kupposen kanssa nautitaan jonkun leipomista herkuista.
Mutta minusta ylivoimaisesti paras kahvihetki on aamukahvi, kiireettä, rakkaan kanssa nautittuna. Yksinkertaisesti voileipä tai kaksi. Kahvi mustana, tai kuten nyt vuosikymmenten jälkeen uusille tavoille oppineena, maitotilkan kanssa. Toki iltapäiväkahvilla ne silloin tällöin nautitut perinteiset makeat kahvipöydän herkut; kuivakakut, pikkuleivät ja täytekakkukin huutavat seurakseen kahvikupposta, mutta se aamun ensimmäinen kupillinen on silti se reilusti parhain!
Kilpailu:
Miten sinä nautit kahvisi? Kotona vai kahvilassa, yksin vai ystävän kanssa? Millä herkuttelet kahvin kanssa? Kerro, miten viettäisit oman Reilun kahvitaukosi: Reilun Kaupan viikolla (20-26.10.14) kommenttinsa jättäneiden kesken arvotaan kilpailupalkintona Meiran Reilua kahvia.


Jaettu ilo on kaksinkertainen. 


Aamukahvit rakkaan kanssa, molemmille maukkaat voileivät. Parhautta.

Toinen todellisuus: blogikuvausta rempan keskellä.
Suosikkikahvinsa voi valmistaa monella tapaa. Äidin piimäkakusta riittää isollekin porukalle.



Yhteistyössä


keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Kurpitsa-jauhelihalaatikko


Jauhelihalaatikko, kurpitsaruoka, kurpitsa jauhelihavuoka. Helppo ja maistuva arkiruoka.
Kurpitsa, etenkin talvikurpitsa eri lajeineen on lähellä sydäntäni enkä kurpitsaruokiin kovin helposti kyllästy. Toki kurpitsakin on syytä pitää sesonkiruokana; samalla tulee varmistettua, että kurpitsa on mielellään lähellä tuotettua tai ainakin kotimaista. Tottahan eri lajikkeita maistellessa tuo oranssi herkku on joskus ulkolainenkin. Omasta pihasta noita vaahteran lehtien kanssa kilpaa hehkuvia herkkumöhkäleitä kasvoi neljästä taimesta yli kolmekymmentä! Nyt puhutaan lajikkeesta Baby Bear, jossa kurpitsan koko on kilon verran tai reilusti alle. Yhdestä kurpistasta saa siten mukavasti ruokaa parin hengen talouteen ja isompaan satsiin on syytä laittaa kaksi. Talvikurpitsat voi joitakin poikkeuksia lukuunottamatta käyttää kuorineen, kuten tämänkin, joskin joidenkin lajikkeiden kuoret ovat himpun kovahkot ja vaativat hieman pidemmän kypsymisajan. Pienimpiä kurpitsoja on kuitenkin melko turhauttavaa kuoria.
Kurpitsaruokia löytyy blogistani lisää: aasialaisittainkurpitsa-vuohenjuustolasagne kurpitsa-sienirisotto, kurpitsa-punajuurileivokset, suklainen kurpitsakakku, maissikurpitsapihvit ja kurpitsasosekeitto. Tämän ruuan funktio oli toimia lounaana useamman päivän ajan (lue viikon ajan), tai vastaavasti tällä voisi ruokkia helposti kymmenenkin henkeä. Vuokaan voi käyttää hyvin riisiä tai vain spelttivehnää tai ruishelmiä tai vastaavaa. Pussin pohjia on joskus hyvä tutkiskella ja vähentää hävikkiä. Samalla idealla sekaan heitettiin myös purkilliset kidenypapuja ja mustia papuja sekä pekonia. Mielikuvitusta käyttäen aineksia voi varioida tyyliin mitä kaapista löytyy, samoin on maustamisen laita. Iso vuoka vetää paljon makuja joten mausteita, varsinkin yrttejä ei kannata säästellä. Lihaliemi oli vähäsuolaista, joten suolaa tarvitsi lisätä, parhaiten se onnistuu maistelemalla. Tulee kuitenkin muistaa juuston ja pekonin suolaisuus.

Kurpitsa-jauhelihavuoka

1 kg kurpitsaa
1 kg jauhelihaa
pari sipulia
2 solovalkosipulia
3 punaista chiliä
öljyä
ruis- ja spelttihelmiä noin 4 dl
aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä noin 1 dl
1 tölkki säilyketomaatteja
1 purkki (285 g) kidneypapuja
1 purkki (285 g) mustapapuja
5 rkl tomaattipyrettä tai ketsuppia
2 dl valkoviiniä
6-8 tomaattia
tuoreita yrttejä
cayennepippuria
savupaprikaa
mustapippuria
5 dl lihalientä
suolaa
mustaleimaemmentalia 200 g raastettuna
1 paketti pekonia

Keitä speltti, ruishelmet ym. ohjeen mukaan, mutta jätä napakaksi. Valuta. Hienonna sipuli, valkosipuli ja chili. Halkaise kurpitsa, poista siemenet, kuutioi. Kypsennä jauheliha pannulla, lisää lopussa sipulit ja chili, lisää mausteet. Kypsennä kurpitsakuutioita pannulla öljyssä, lisää valkoviini ja hauduta kymmenisen minuuttia niin että kurpitsa alkaa hiukan pehmentyä. Sekoita jauhelihan joukkoon, lisää tölkkitomaatti, tomaattipyre ja valutetut pavut. Viipaloi tomaatit. Kerrosta öljyttyyn vuokaan vuorotellen speltti ym., jauheliha, kurpitsa ja tomaattiviipaleet. Juustoraastetta kannattaa laittaa myös väliin. Laita viimeiseksi pekonisiivut ja päälle loppu juustoraaste. Kaada päälle lihaliemi. Kypsennä 180-200 asteessa noin 45 minuuttia.

 


Taas sarjassa ei niin kuvauksellinen ruoka. Paljon makuja sisältävä herkkupaistos tuli syötyä viimeiseen muruseen.

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Reilut banaanimokkapalat

Ne paremmat, juhlavammat mokkapalat; banaania, reilusti kaakaota ja suklaata. Kahvin kanssa! Banaanimokkapalojen ohje on erittäin helppo, ainekset vain sekoitetaan ja paistetaan hiukan pidempään.

Me suomalaiset ollaan kovia juomaan kahvia, noin 10 kg paahdettua kahvia henkeä kohden vuodessa, yli kaksi kertaa enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Ennen kiehautettiin pannukahvia puuhellan kulmalla, mutta nykyisin valtaosa suodattaa kahvinsa, sen vaaleapaahtoisen. Kahvia tuotetaan Etelä- ja Keski-Amerikan maissa, Afrikassa ja Aasiassa. Maissa, joissa viljelijöiden ja työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu ja palkkaus eivät ole itsestään selvyys. Reilu kauppa pyrkii siihen, että kehitysmaiden viljelijöillä ja työntekijöillä on mahdollisuus turvattuun ja kestävään toimeentuloon. Jo 80-luvulta toiminut Reilun kaupan järjestelmä maksaa tuottajalle vähintään takuuhinnan, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset. Palkat suurtiloilla ovat vähintään lakien mukaiset ja työolot asialliset. Lapsityövoiman käyttö on kielletty. Viljely on lisäksi ympäristön kannalta kestävää. Takuuhinnan ohella maksetaan Reilun kaupan lisää, joka käytetään yhteisön hyväksi, mm. palveluiden ja rakenteiden toiminnan kehittämiseen, kuten vesihuollon, jätehuollon ja liikenneverkon kehittämiseen, rakennusten ja asuinolosuhteiden kehittämiseen.
Reilu kauppa tarjoaa muuten aika helpon tavan auttaa kehitysmaiden ihmisiä. Reiluja tuotteita löytyy mm. kahvista, kaakaosta, suklaasta ja pähkinöistä. Hedelmätiskiltä voi valita Reilun kaupan banaania ja monia muita hedelmiä. Monet Pirkka-tuotteet ovat muuten Reilua kauppaa ja usein samalla luomua. Eikä se hinta kovin paljon kovempi ole, jos miettii, että samalla tulee tavallaan hoidettua se osallistuminen hyväntekeväisyyteen.

Banaanimokkapaloissa tuli käytettyä kuutta erilaista Reilun kaupan tuotetta, kun taikinaan laitoin kaapista löytyneen ruokotomusokerin jämän ja lisäksi ruokokidesokeria. Hyvin pärjää myös yhdellä sokerilla. Muita Reilun kaupan tuotteita olivat banaanit, suklaa, kaakao ja Meiran Reilu kahvi, joka on muuten maultaan mukavasti hiukan tummempi paahtoista.

Vinkki: leivontaa ja smoothieta varten banaanit voi pakastaa kokonaisina, kuorineen. Hetken huoneenlämmössä oltuaan kuoret irtoavat helposti. Banaanit kypsyvät yllättävän nopeasti huoneen lämmössä, eikä niitä voi pitää varastossa varmuuden vuoksi. Pakastamalla "tuoretta" banaania on aina saatavilla. Reseptin banaanit (suoraan pakastimesta) soseutin tehosekoittimessa maitotilkan kanssa, sen jälkeen lisäsin muut kosteat aineet, kananmunat viimeisenä


Banaani-mokkapalat

5 dl ruokotomusokeria
2 dl ruokokidesokeria
(tai pelkästään 3.5 dl ruokokidesokeria)
4 dl vehnäjauhoja
1.5 dl kaakaojauhetta
1 ½ tl leivinjauhetta
1 ½ tl soodaa
½ tl suolaa
2 tl vaniljasokeria
3 kananmunaa
3 keskikokoista kypsää banaania (tuoreita tai pakastettuja)
2 dl täysmaitoa
2 dl vahvaa kahvia
1 dl mietoa öljyä

Sekoita kuivat aineet hyvin keskenään. Sekoita kosteat aineet tehosekoittimessa/sauvasekoittajalla. Yhdistä molemmat ja kaada n. 25-35 cm leivinpaperilla vuorattuun vuokaan. Taikina jää löysäksi. Paista 180 asteisessa uunissa n. 40 minuuttia, kunnes tikulla kokeillen on kypsä.
Kuorrutus: suklaaganache

240 g suklaata (n. 50-60 % suklaa) esim 2/3 tummaa ja 1/3 hyvää maitosuklaata
2 dl kermaa
1 rkl voita
Pilko suklaa kulhoon. Kiehauta kerma ja kaada suklaan päälle, sekoita nuolijalla tasaiseksi, samoin voi. Jäähdytä, vatkaa kuohkeaksi ja levitä pohjan päälle.

Vinkki: huuhtele terävä veitsi kuumalla vedellä ja kuivaa se ennen leikkaamista, kuorrute leikkautuu siististi.


Mokkapalasta tuli ihanan kuohkea ja pehmeä. Pohja ei ole liian makea, vaan sopii hyvin runsaan suklaakuorrutteen kaveriksi.


Reilun kaupan sokerit, siirappi, mantelit ja aprikoosit löytyivät omasta kaapista, suklaat, banaanit ja siirapin ostin kaupasta. Osa tuotteista odottelee uusia ideoita.



Banaanin pakastaminen on toimiva ratkaisu omassa keittiössäni; ylikypsien banaanien hävikki on mennyttä ja milloin tahansa voi pyöräyttää smoothien, banaaniletut tai leivonnaisen.


Banaanimokkapalat säilyvät mehevinä useita päiviä jääkaapissa, elleivät tule syödyksi.


Pienillä valinnoilla meistä jokainen voi vaikuttaa siihen, millaisessa maailmassa tulevat sukupolvet elävät. 



Yhteistyössä Reilu Kauppa