Kolmas vuotuinen Kuluttajaliiton organisoima Hävikkiviikko polkaistiin käyntiin maanantaina. Hävikkiviikko herättelee pohtimaan ruoan arvostusta ja miettimään keinoja, millä hukkaan heitetyn ruoan määrä minimoitaisiin. Eikä pohtimista, saati toimeen ryhtymistä kannata unohtaa tämän viikon jälkeenkään vaan parasta olisi, jos hyviksi hvavaitut ja toimivat keinot opittaisiin jokapäiväisiksi rutiineiksi.
Suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa hukkaan vuosittain 500 miljoonan euron arvosta. Huikea lukema! Joku onkin sanonut, että ruoka on halpaa, kun sitä kannattaa haaskata! Henkeä kohden puhutaan keskimäärin 125 euron potista. Melkoinen summa siis. Eniten kotikeittiössä pilaantuu vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. Jos koko pottia tarkastelee (kotitaloudet, teollisuus, kauppa ja ravitsemispalvelut), ruokahävikki on noin 10-15 prosenttia kulutetusta ruoasta. Iso luku on sekin, että viidennes kaikesta ravintolaruoasta päättyy Suomessa jätteeksi. Maailmanlaajuisesti hävikki on huikeat 25-30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta, määrä jolla voitaisiin ruokkia jopa 2 miljardia ihmistä!
Eipä varmaan kukaan saa puhtaita jauhoja pussiinsa, eikä syytä sormella osoitteluun ole, mutta kaikkien panosta tarvitaan.
Tunnustan, että nälkäisenä teen kaupassa heräteostoksia ja olen kovin kiinnostunut kokeilemaan uusia tuotteita, joista jotkut sitten tahtovat jäädä kaapin perukoille ei-niin-hyvän-makuisina. Pakastimet ovat taasen täynnä, eivätkä ne todellakaan olleet tyhjillään satokauden alkaessa. Myönnän sortuvani välillä edullisiin tarjouksiin suurpakkauksista tai paljousalennuksiin, vaikken oikeasti niin paljon kyseistä tuotetta tarvitseisikaan.
Toisaalta olen mielestäni ryhdistäytynyt monessa kohtaa. Olen innostunut leipomaan leipää ja tänä vuonna leivän suhteen on oltu omavaraisia. Ruisleivät pakastetaan ja sulatetaan sitä mukaa, kuin syödään. Leipä tuntuu säilyvän hyvin, viikonkin, kuten juureen tehty vaalea leipä ja käytännössä leipähävikki on lähestulkoon nolla! Kuivaelintarvikekaappini siivoan säännöllisesti ja tiedän, mitä missäkin on ja mitkä tuotteet pitäisi käyttää pois. Erilaisten jauhojen ja hiutaleiden pussin pohjat on kätevä tuhota leipätaikinaan. Arkena syödään yleensä tähteitä, mitä viikonlopulta jää. Mielestäni samaa ruokaa voi hyvin syödä monta päivää peräkkäin, varsinkin jos se on herkullista ja hyvistä aineksista. Joitakin poikkeuksia lukuunottamatta loppuviikkoa kohden jääkaappi vaikuttaakin varsin avaralta. Kaupassa pyrin pääsääntöisesti ostamaan sesongin vihanneksia, lähellä tuotettuja, sillä ne säilyvät paremmin ja ovat maukkaampia, kuin kaukaa tuodut. Näiden tuotteiden hiilijalanjälkikin on lyhyempi. Omalla pihalla kasvatetaan tomaattia, kurkkua, kurpitsoita ja yrttejä. Jo nahistuneet vihannekset puristetaan mehuksi maukkaiden hedelmien kanssa ja juurekset koetetaan hyödyntää kantaa myöten; tiesitkö, että porkkanan naateista saa tosi maukkaan peston! Hävikin vähentämiseen mielestäni liittyy myös jätteiden kierrätys, joka on lähellä sydäntä. Kaikki maatuva kompostoidaan, lehdet, pahvit, lasit ja metallit sekä kovat muovit kierrätetään. Näin sekajätteeseen eli kaatopaikalle päätyy mahdollisimman vähän.
Kierrätys toimii myös tähdeiden ja jämävihannesten suhteen, vain mielikuvitus on rajana. Joskus tosin voi kompastua siinäkin omaan näppäryyteensä ja saa aikaan tuplahävikin, kun hävikinpelastamisruoka ei onnistunut...
Hävikistä herkuksi reseptejä näyttää blogissani olevan yli 30. Pannarit, suolaiset ja makeat piirakat ovat hyvin edustettuina. Paljon hyviä reseptejä ja vinkkejä, käy kurkkaamassa sivupalkin tunnisteella hävikistä herkuksi!
Torstaina, huomenna muutamalla paikkakunnalla toteutetaan tempaus Saa syödä!, jossa jaetaan ilmaiseksi tuhansia ruoka-annoksia, jotka on loihdittu kauppojen roskiin menevistä, siis ylijäämäkasviksista. Voi kun ne kasvikset saataisiin hyötykäyttöön jatkuvasti!
Poroleipä on herkullinen hävikin vähentämisruoka.
Perunamuusin tähteet voi leipoa näppärästi perunarieskoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti