tiistai 7. huhtikuuta 2015

Turkkilainen pizza

Turkkilainen pizza, tai Libanonilainen pizza on ihan uusi tuttavuus. Yotam Ottolenghin Välimeri lautasella ohjelman innoittamana tätäkin piti kokeilla. Pizzaa leivinuunissa on tullut tehtyä jo monta kertaa, erilaisin täyttein. Punaisen pizzan, tomaattikastikkeella sivellyn, lisäksi valkoista pizzaa, creme fracihella ym. sipaistua on kokeiltu. Itse kasvatetuista tomatilloista tuli muuten upea salsa verde ja se on ollut hitti pizzan päälle laitettuna, sopivan mausteinen ja raikas! Turkkilainen pizza tai Libanonilainen pizza on ihan uusi tuttavuus.

On muuten huikean hieno ohjelma tuo Välimeri lautasella; jokaisen jakson maa tai saari on kuvattu niin värikylläisesti ja kauniisti, että niihin tekisi oitis mieli matkustaa! Oikea matkailumainos siis. Ja ruuasta puhumattakaan! Paljon ehtii tapahtua tunnin aikana, mutta kiireettömästi, nautiskellen. Ne Canarian saaren appelsiinit ja tomaatit...

Tottapuhuen oma turkkilainen pizzani tuskin ihan alkuperäisleimaa saa, mutta tästä on hyvä lähteä harjoittelemaan. Ottolenghin ohjeessa käytetyn jauhelihan korvasin kaapista löytyvillä ohuilla, tulisilla pepperonimakkarasiivuilla sekä herkkusienillä ja muitakin sovelluksia tein, mutta mausteet ovat identtiset. Pizzan päälle voisi tehdä vielä salaatin, nyt tyydyin heittämään päälle rucolaa, lehtipersiljaa ja korianteria. Pizzataikinan tein jureen, joka seisoi muutaman tunnin. Italialaisia 00-jauhoja sekä durumjauhoja vaivattiin sekaisin ja taikina sai kohota muutaman tunnin jääkaapissa. Tarkkaa ohjetta ei ole antaa, kun jauhoja en mitannut.
Leivinuunissa lämpö saa nousta 300 asteeseen ja vielä hehkuvat kekäleet olen työntänyt uunin perälle. Ensimmäiset pizzat paistuvat muutamassa minuutissa. Tarkkana saa olla ja kääntää pizzaa vähintään kerran, silti ensimmäinen pizza tahtoo hiukan kärähtää reunastaan. Lämmön laskiessa reunat eivät kuitenkaan kohoa niin hyvin, paistoaika pitenee ja pohjasta tulee jopa turhankin kova. Ja pizzat menevät siis uuniin ilman peltiä, pizzalapiolla avustettuna.
Tahinia, seesaminsiemenistä tehtyä tahnaa saa ainakin etnisistä kaupoista, samoin sumacia (omani on ostettu Skotlannista). Granaattiomenasiirapin olen joskus ostanut myös aasialaisesta kaupasta.

Turkkilainen pizza

täytteet 2-3 pieneen pizzaan.

kourallinen pepperonisiivuja tai kypsää lihaa murusina
punasipulia suikaleina
kourallinen tuoreita herkkusieniä siivuina
1/2 tl kanelia
1/2 -1 tl maustepippuria
1-2 tl hienonnettua tuoretta chiliä (kuivattu käy myös)
lehtipersiljaa
1 tl granaattiomenasiirappia
1 rkl sumacia
2 rkl tahinia
3 rkl pinjansiemeniä


Paiston jälkeen kirsikkatomaatteja, lehtipersiljaa, rucolaa, korianteria ja sitruunan mehua ja tilkka oliiviöljyä.

Sekoita muut täytteen aineet keskenään paitsi tahini. Notkista tahini ja levitä ohut kerros kaulitun pizzapohjan päälle. Laita täytettä päälle ja paista kypsäksi. Sähköuunissa 250 asteessa esilämmitetyn pellin päällä tai kuten minä leivinuunissa. Pirskota sitruunanmehua ja öljyä pizzan päälle ja laita reilusti yrttejä ja muutama tomaatin puolikas.


Tahini sopii hyvin pizzaan, mutta jäin kaipaamaan enemmän mausteisuutta ja makuja. Jostain täytteisiin pitäisi saada vähän lisää kosteutta. Seuraavan turkkilaisvaikutteisen pizzani teen jauhelihasta ja maustan rohkeammin kanelilla ja maustepippurilla.

2 kommenttia:

  1. Turkkilainen pizza, tai Libanonilainen pizza on ihan uusi tuttavuus minullekin. Yotam Ottolenghin Välimeri lautasella ohjelma on todella huippuluokkaa. Olen myös samaa mieltä siitä, että paljon ehtii tapahtua tunnin aikana, mutta kiireettömästi, nautiskellen, paikallisia tekijöitä ja tapoja kunnioittaen. Ei siis tule paha olo ja ahdistus lainkaan, päinvastoin, kuten joitakin ADHD kokkeja seuratessa.

    VastaaPoista