perjantai 6. syyskuuta 2013

Ternimaitopannari x 2

Aina silloin tällöin tarjoutuu tilaisuus saada käsiinsä ternimaitoa (miten kummassa se meinaa vääntyä tyrnimaidoksi). Tällä kertaa se oli vastalypsettyä, todella tuhtia, kuulemma erittäin rasvaista. Lapsena siitä käytettiin meillä nimeä juustomaito, varmaankin siksi, että tuo lehmä-äidinmaito käytettiin etupäässä uunijuuston tekoon, joka on herkkujen herkku, mutta niin tuhtia tavaraa, että sitä ei meinaa elimistö sulattaa nykyisin.
Ternimaito on heti lehmän poikimisen jälkeen 3 - 5 vuorokauden ajan lypsettyä maitoa. Se on hyvin proteiinipitoista, sisältää runsaasti vitamiineja, hivenaineita, vasta-aineita ja kasvutekijöitä ja tämän takia sitä on paljon tutkittukin varsinkin urheilijoiden käytössä. 90-luvulla sitä taidettiin kovasti suosia suomalaisessa hiihtovalmennuksessakin. Vitamiinit ja hivenaineet toki tuhoutuvat kuumennettaessa. Lehmän ternimaito sisältää rasvaa 3,4 %, proteiinipitoisuus on 4.6% (tavan maidossa 3.2-3-3%) ja hiilihydraatteja on 4%. Sanotaan, että laktoosi-intolerantikot sietäisivät ternimaitoa.


Yhden naisen tastingista voin kertoa, että tuoreen ternimaidon tuoksu on varsin pistävä, mutta en aistinut kuitenkaan tallia. Maku on voimakas, omintakeinen, mineraalinen, jopa suolainen, ei siis millään muotoa kermainen, mutta rasva maistuu kyllä. Siinä oli aistittavissa myös voimakas ruohoisuus (johtuneeko siitä, että kyseinen yksilö poiki syyskesällä laitumelle). Jälkimakua luonnehtisin keskipitkäksi.
Evira ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos muuten suosittelevat, että pikkulapset, vanhukset, raskaana olevat tai henkilöt, joilla on vakava perussairaus, eivät nauttisi raakamaitoa (maitoa jota ei ole kypsennetty yli 40 asteen tai käsitelty vastaavalla tavalla).
Ihan olemassa olevilla tutkimusnäytöillä en kuitenkaan usko ryhtyväni käyttämään raakana tämän makuista tuotetta terveyttä ja suorituskykyä parantamaan ilman jatkojalostusta, joka tekee ternimaidosta oikein maukkaan ja omintakeisen herkun. Niin vanhoilla kuin uusillakin tavoilla, joista jälkimmäiset tulevat kokeiluun jahka kerkiän. Joskus muistan myös herkutelleeni ternimaidosta tehdyllä vaniljakastikkeella, joka oli todella täyteläistä ja väriltään suorastaan keltaista.
Pannarin teko ei voisi olla helpompaa; ei tarvita kananmunia, sekaan vain jauhoja ja kevyempää maitoa, hiukan suolaa ja ripaus sokeria. Tälläkin tapaa käytettynä, vaikka pannukakkuun lisää mausteita ja omenaa, ternimaidon ominaismaku ja tuoksu tulevat selvästi esille, mutta miellyttävällä tavalla.  Eksoottisempia kokeilujakin mietitään. Tuhti ternimaito pitää siis laimentaa. Tällä kertaa tämä sekoitussuhde toimi hyvin, luulen, että ei mene pieleen, vaikka suhteet olisivat hiukan toiset

Ternimaitopannari 2 pellillistä

1 l ternimaitoa
7 dl rasvatonta maitoa
7 dl vehnäjauhoja
2 tl suolaa
1 rkl sokeria

Sekoita ainekset keskenään taikinaksi. Anna turvota ainakin puoli tuntia. Kaada taikina kahdelle leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista 200 asteessa kiertoilmalla n. 25 minuuttia, kunnes pannari on mukavasti kohonnut kuplille ja kauniisti ruskettunut. Älä anna palaa. Nauti haluamallasi tavalla joko sinällään tai vaikka hillon kanssa.



Ternimaito-omenapannari 1 pellilinen

1/2 l ternimaitoa
4 dl rasvatonta maitoa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
2-3 hapokasta kotimaista omenaa raastettuna
1 rkl kanelia ja 2-3 rkl sokeria

Tee taikina kuten edellä. Lisää raastettu omena taikinan päälle uunipellille, ripottele päälle sokeria ja kanelia. Paista 200 asteessa n.25 minuuttia.

7 kommenttia:

  1. Tulipa melkoinen pannarinhimo..... Hyvää syksyä! Terv. Sari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä vaan! En juuri tuosta syystä uskalla tehdä usein...

      Poista
  2. Hyvä tietopaketti, kiitos siitä! Ternimaidosta on muistoja lapsuudesta, mutta aikuisena en ole sitä itse koskaan saanut kokeiluun.. olisipa kyllä mukava testata omassakin keittiössä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kauppojen pakastealtaissa näkee silloin tällöin ja kauppiasta voi pyytää tiedustelemaan.

      Poista
  3. Pannari uunissa, kiitos ohjeesta :)

    VastaaPoista
  4. Kyllä voi pannarin tehdä ihan pelkästä ternimaidosta sen kummemmin laimentelematta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. toki voi, itse tykkään näin, kevennettynä.

      Poista