Lohipiirakka

Hävikkipiirakka, lohipiirakka kylmäsavulohesta ja kasviksista, päiväyksen ylittäneistä maitotuotteista. Oli hyvää! Valmistaikina pakastimen perukoilta tällä kertaa. 

Lohipiirakka

1 piirakkataikina

kylmäsavulohta

pinaattia

raejuustopurkki

creme fraiche-purkki

2 kananmunaa

suolaa, pippuria, cayennepippuria

porkkanaa ohuina siivuina

tuoreita yrttejä; korianteri, kirveli, tilli

3 isoa keitettyä perunaa viipaleina

2 dl juustoraastetta

Painele sulanut taikina leivinpaperilla vuorattuun piirakkavuokaan. Vuoraa pohja pinaatinlehdillä. Lado päälle perunaviipaleet, ripottele suolaa hiukan. Sen jälkeen kylmäsavulohiviipaleet, porkkana, yrtit. Sekoita raejuusto, creme fracihe, kananmunat, osa juustoraasteesta ja mausteet ja kaada piirakan päälle. Ripottele loppu juustoraaste päälle. Paista 175 asteessa noin 40 minuuttia.

Piirakkatalkoot

Sain kutsun piirakkatalkoisiin. Varsin suuritöistä hommaa, joka on ehdottomasti hauskempaa porukalla. Edellisisitä karjalanpiirakoistani onkin vierähtänyt ainakin vuosikymmen ellei kaksi. Aikoinaan Pohjois-Karjalassa työskennellessäni, tarkemmin sanoen Liperissä ihana työkaverini haki kotiinsa ja opetti piirakan teon kädestä pitäen. Niillä ohjeilla olen ajellut tänne saakka, vaikkakin harvakseltaan. Mukava oli huomata, että taito ei ollut ruostunut.

Rekvisiitta valmiina. Kolmesta pulikasta ohuin (vasemmalla) osoittautui parhaaksi.

Työkaverin opeilla: reilu keko karkeita ruisjauhoja ja piirakka ajellaan siinä. Karkea ruisjauho ei liiaksi tartu piirakankuoreen. Piirakan koosta riippuen reilu rkl puuroa levitetään kuorelle. Rypytys keskeltä päähän. 

Toinen tapa. 400 piirakan urakassa apukeinot on syytä käyttää. Parimillinen juomalasilla taikinasta otettu jauhotettu kakkara ajetaan kerran paksumman telan läpi ja toisinpäin hiukan ohuemman.

Pastakoneella tehdyistä ei tule ihan niin nättejä.

Piirakat joko voidellaan tai kastetaan vesivoiseoksessa ja laitetaan pyyhkeen alle.

Ruiskuoritaikina
(n. 70 kpl)

12 dl sihtiruisjauhoja (jauholaadusta riippuen osa tavallisia ruisjauhoja)

3 dl vehnäjauhoja

3 tl suolaa

6 rkl öljyä

Taikina vaivataan huolella sekaisin. Annetaan tekeytyä muovipussissa ja vaivataan uudelleen kimmoisaksi. Sihtiruisjauhojen laatu vaihtelee, osa kannattaa korvata tavallisilla ruisjauhoilla, jolloin taikinasta tulee napakampi. 

Perinteisesti taikinasta tehdään pötkö, joka leikataan tasakokoisiksi napeiksi, jotka litistetään ja ajellaan piirakoiksi. Pastakoneelle kaulitaan muutaman mm paksuinen taikina jauhotetulla pöydällä ja otetaan juomalasilla pyörylät. Pakko sanoa, että näiden ajelu pulikalla takasi paljon tasalaatuisemmat piirakankuoret kuin pötköstä leikatut.

Puuro

1.5 l vettä

9 dl riisiä

3 l maitoa

3 tl suolaa

4 kpl kananmunia

Keitetään puuro miedolla tulella. Jäähtyneeseen puuroon lisätään kananmunat.

Piirakat paistetaan hyvässä lämmössä leivinuunissa tai 250-275 asteisessa sähköuunissa n. 14 minuuttia.

Piirakat ovat ehdottomasti parhaimmillaan juuri tehtyinä, vielä rapeakuorisina ja kuumina!

Kiitos Päivi, Illi ja Allu mukavasta päivästä, ehdottomasti uusiksi!

Medikokki: Keittiöteknologiasta ja ruokatrendeistä

Uusimman Nuori Lääkäri-lehden teknologia-teemaan sopien juttu keittiöteknologiasta ja ruokatrendeistä.

Teesavustetun ankanrinnan ohje löytyy kokonaisuudessaan täältä, kastikevinkki täältä. Varsinainen teksti helpommin luettavissa alempana. Medikokille tällä kertaa koko aukeama! 

60-luvulta tähän päivään on moni asia muuttunut myös ruokahuollossa. Kaupungistumisen myötä ruokakulttuuri uudistui; puuhellat ja leivinuunit vaihtuivat sähkö- tai kaasuhelloihin ja ruokakomerot jääkaappeihin. Läskisoosin tilalle hiipi pikkuhiljaa jauhelihakastike ja uunimakkara. Terveysvalistus toi porkkana- ja juuresraasteet ja samalla voita ja sokeria alettiin karttaa. Pakastimet yleistyivät 70-luvulla. Ruoka ja juoma tulivat kuitenkin muotiin vasta 80-luvun lopulla jolloin alkoi myös pizzan voittokulku suomalaisten perinneherkuksi. Patakakkosen manttelinperijöitä löytyi muutama seuraavalla vuosikymmenellä ja sitä myöten tv-kokeista leivottiin julkkiksia. Tänä päivänä ruudusta pukkaa jos jonkinlaista ruokaohjelmaa niin yltäkylläiseen tahtiin että osan päivän kaloritarpeesta voisi jo kuvitella tyydyttävänsä pelkästään televisiota katselemalla.

Muotivirtaukset, ruokavaliot ja lisääntynyt vapaa-aika ja varallisuus vaikuttavat kotien ruokakulttuuriin ja teknologiaan. Halutaan elämyksiä, nautintoja ja yllätyksiä myös omassa keittiössä. Osa ravintolakeittiöiden vimpaimista ja valmistustavoista päätyy jossain muodossa innokkaimpien kotikokkien käsiin. Parila ja rasvakeitin integroituna keittotasoon saattavat olla jo vanhanaikaisia kuten höyryuunikin. Kuuminta hottia on nyt sous videe eli matalalämpövesihaude. Gourmetsifonista pursotetaan unelmankevyt vaahto  ja huippukokkien jalanjäljissä laboratorio pystytetään kotikeittiöön. Hifistelijät kokeilevat hiilihappojäätä jäätelön tekoon ja lisäävät savuaromia ruokaan jos toiseen savustuspistoolilla.

Maailman metropolien gourmetmestoissa kaikki on mahdollista. San Diegolaisen sushiravintolan kala-annoksissa on syötävälle riisipaperille printattu QR-koodi, josta asiakas voi lukea tuoteselosteen älypuhelimellaan. Tokiolaisessa ravintolassa esiteltiin viime vuonna maaperämenu, joka oikeasti hyödyntää multaa ja likaa. Listalta löytyy mm. likaa ja perunakeittoa, multarisottoa ja meriahventa sekä kurajäätelöä. Maaperässä on kuulemma runsaasti umamia.

Tulevaisuudessa voi olla mahdollista saada kuka tahansa huippukokki kotiin opettamaan niksejään kädestä pitäen, hologrammina. Kehitteillä on myös älyveitsi, joka tunnistaa ruuasta hälyttävät bakteerit, myrkyt ja ravintoaineet. Drinksuunsa voi sujauttaa älyjääkuution, joka huomauttaa juontinopeudesta ja jos homma meinaa karata käsistä, kilauttaa kaverille. Japanilaiset tutkijat ovat keksineet jonkinlaisen kypärän, jolla ruoka-annos näyttää puolitoista kertaa suuremmalta. Testeissä ruuankulutus väheni 10%. Taiwanilaiset tiedemiehet ovat kehittäneet hampaaseen asennettavan sensorin, joka rekisteröi syömisen, juomisen, tupakoinnin ja yskimisen lähettäen tiedot hoitavalle lääkärille.

Roskaruokakaan ei ole enää epäterveellistä; suklaa on pian ehtaa superfoodia, välipalaksi napostellaan kalkkunan ja biisonin lihasta tehtyjä patukoita ja imeskellään lehtikaalitikkareita.

Seuraava tekniikka ei tarvitse hienoja elektronisia vempeleitä. Savustukseen kotikeittiössä tarvitaan vain wokkipannu, kansi ja alumiinifolio.

Teesavustettua ankanrintaa

1 ankanrinta

sekoita savustusta varten:

noin 1 dl teetä

noin 1 dl jasmiiniriisiä

noin 1 dl ruskeaa sokeria

1 rkl sechuan pippuria (kiinalaista villipippuria)

muutama tähtianis

Laita wokkipannun pohjalle pala foliota ja lisää sen päälle savustusseos. Kuumenna, kunnes alkaa savuta, laita päälle toinen pala foliota ja sen päälle ankanrinta nahkapuoli alaspäin. Peitä kannella, käännä liesi keskilämmölle ja anna savustua 10 minuuttia. Siirrä liha pannulle, kuumenna ja paista pinnat kiinni. Anna vetäytyä foliossa. Leikkaa  viipaleiksi ja tarjoile vaikkapa appelsiinikastikkeen kera. Linkki kastikeohjeeseen: http://heleenshobbies.blogspot.fi/2011/11/ankkaa-appelsiini-cointreau-kastikkeen.html.