Kirje Joulupukille

Vuoden viimeinen Medikokki Nuori Lääkäri -lehdessä. Jouluisia ajatuksia ja resepti karpalokarkeista. Vinkki: pakkaa karpalokarkit kauniiseen rasiaan lahjaksi! Meillä ne ovat olleet erityisesti lasten mieleen.

Alempana teksti ja resepti luettavassa muodossa.

Rakas joulupukki,

kirjoitan sinulle nyt ensimmäistä kertaa. Tai mistäpä minä muistan, jos vaikka lapsena kirjoitinkin, mies- tai naismuisti on kuulemma keskimäärin kolme vuotta, ja lapsuudestani on jo useampi sellainen vierähtänyt. Pitkään aikaan en ole siis ollut sinuun yhteydessä, katsos kun oma lapseni on kasvanut jo aikuiseksi eikä sinun palvelujasi ole tarvittu. Laitoin kyllä sinun nimissäni kirjeen tyttärelleni vuosia sitten, mutta hän taisi huomata huijauksen vaikka kirjeessä oli ihan joulupukin leimat ja kaikki. Sittemmin nämä lahja-asiat on hoidettu ihan perhepiirissä.

Olen huomannut että joulu tulee joka vuosi aikaisemmin ja välillä ihan yllätyksenä. Vaikka kuinka kesän rippeitä katsellessa päättäisi, että tänä vuonna ollaan ajoissa liikenteessä pakollisten lahjusten ja hankintojen kanssa, niin viime tippaanhan ne tuppaavat jäämään. Viime vuosina tosin aineellista materiaa on hankittu vähemmän ja vähemmän, sillä iso osahan meistä hyvinvointivaltion hyväosaisista elää melkoisessa yltä kyllyydessä. Tuossa kälyn lapsuuden kodissa vieraillessani hoksasin ihan konkreettisesti, miten pienesti sitä vielä muutama vuosikymmen sitten asuttiin; ihan monilapsiset perheet kaksiossa! Yksi komero ja pari kaappia, niihin ovat kaikki tavarat mahtuneet. Entä keittiö sitten: kylmäkomero oli ulkoseinällä ja muutama kaappi välttämättömiä välineitä ja astioita varten. Muuten vielä 70-luvun alussa luokkakaverin puutalorivarissa asiointi hoidettiin ulkohuussissa, sellaisessa 12-reikäisessä, ihan keskellä kaupunkia.

Herkullista ruokaa laitettiin vaatimattomissa oloissa, vaatimattomilla välineillä, niistä antimista, mitä oli tarjolla. Luulenpa, että entisajan perheenäidit olivat aika kekseliäitä tätejä, mutta älä sotke heitä nyt niihin äiteihin joiden laittamaa ruokaa mainostetaan ihan televisiossa asti. En minä sillä, etteikö eineksetkin ole ruokaa ja ihan ok välillä, mutta kun niin arvostan sitä itse alusta loppuun tehtyä ruokaa, sitä johon käytetään tuoreita kauden kasviksia, mielellään lähellä tuotettuja ja lihaa maltillisesti, niistä maukkaammista ruhon osista, etuselästä, niskasta tai vaikka poskesta. Oletko pukki maistanut pihvilihaa viime aikoina? Kovin siitä on maku hävinnyt. Ruoan kun itse tekee, ei maistu liikaa ne E-kirjaimet ja muut lisätyt härpäkkeet, eikä tarvitse tihrustaa sitä pientä pränttiä pakkausten kyljestä (selvästi eivät halua niitä luettavaksi kun vuosi vuodelta kirjoittavat ne pienemmällä).

Tuli mieleen pukki, että oletkos sinä käynyt katsomassa broilerin teurastusta? Siitä kyllä paha mieli tulee. Kuulemma kananugetitkin tehdään ihan nahkasta ja roippeista vaan. Eihän näitä näin joulun alla haluaisi ajatella, vaikka se possu siinä mainoksessa yhtenä vuonna kehottikin syömään kanaa. Tarkoittikohan se luomukanaa?

En minä sillä, etteikö sitä saa ja pidäkin herkutella välillä ja laittaa jotakin kurmeepiperrystä! Ruoanlaittohan on mitä parasta yhdessäoloa ja harrastamista koko perheen voimin tai ystävien kanssa. Ja useammin voitaisiin käydä ravintolassakin, samalla tuettaisiin yrittäjyyttä ja helpotettaisiin Suomen tiukkaa taloustilannetta.

Mutta herranen aika, hyvä joulupukki, juttuni nyt syrjähti ja ihan meinasin unohtaa tärkeimmän! Olen ollut kaikki nämä hiljaiset vuodet tosi kiltti, enkä ole juuri ollut lahjoja vailla. Eikä totta puhuen keittiöstäni taida puuttua mitään, vaan kaikkea on yllin kyllin! Paitsi nyt se blenderi, joka hajosi kesällä ja sitä parasta ja tehokkainta mallia en ole vielä raaskinut ostaa. Niin että älä tuo paketteja tänäkään vuonna, mutta joulumieltä, rakkautta, hyvää tahtoa ja kanssaihmisistä välittämistä saat lähettää yllin kyllin. Laita niitä saman tien koko suvulle ja naapurustolle myös.

Aila

P.S. Laita mukaan vielä hiukka suhteellisuudentajua, suvaitsevaisuutta ja annos nöyryyttä, empatiaa ja kiitollisuutta unohtamatta.

Karpalokarkit

isoja karpaloita

kananmunan valkuainen

tomusokeria

Sulata jäiset karpalot. Hylkää rikki menneet. Vatkaa valkuainen kevyesti ja pyörittele karpalot ensin valkuaisessa ja sitten tomusokerissa, kunnes ne ovat yltä päältä tomusokerin kuorruttamia. Tomusokeria menee reilusti, se kannattaa levittää esimerkiksi tarjottimelle. Anna karpalokarkkien kuivaa hyvin, ennenkuin pakkaat ne rasiaan. Poista rikkinäiset, kosteat yksilöt, ne eivät säily. Tarjottimelle kokkaroituneen ylijäämätomusokerin voi käyttää leivontaan.