perjantai 15. helmikuuta 2013

MasterChef Suomi kolmas kausi, jakso 8

Niinpä niin, painetehtävässä taas! On kyllä sanottava, että edellinen tehtävä oli tosi haastava! Kateenkorva-annoksessa oli niin monta komponenttia, oltiin aika tasaväkisiä, mutta vain yksi meistä kolmesta vältti painetehtävän: Iikka.
Jälkiruokatehtävää sitä uumoiltiin jo tulevaksi, eikä menty metsään. Paitsi minä. Jälkiruoka kylläkin, mutta hölmöyksissäni en suklaatehtäväksi aavistanut. Virhe! Ennen kisaa oli niin paljon eri projekteja, että edelleenkään en ehtinyt suklaan kimppuun käydä, mikä oli todella harmi. Jokusen kerran kokeilin suklaan temperointia, mutta konvehteihin asti en päässyt. No, ei niitä mc-keittiön kuumuudessa olisi kannattanut kokeillakaan.
Mutta, ennenkuin sinne asti päästiin; tehtävänä oli erottaa esimerkkileivoksesta mahdollisimman monta raaka-ainetta! Voi voi, painetta kerrakseen! Juurikin tuollainen nopeustehtävä, ja vielä maistelu minuutin aikana; pitäisi olla niin skarppina: makuaisti, muisti, päättely... ja monen silmäparin tuijottaessa! Nyt ymmärrän, miksi kuninkaallisia ei saa kuvata, kun he syövät! Vähemmästäkin ne makunystyt surkastuvat eivätkä toimi! :). Vieläkään en tajua, miksi en sitä hasselpähkinää kirjoittanut, vaikka se pyöri mielessä...
Ihan aluksi ajattelin tehdä fondantia; sitä ja kohokasta olin harjoitellut. En sitä suklaatorttua, joka oli samalla sivulla sitruunapiirakan kanssa, jonka opettelin! Ajattelin, että suklaakakkuni on liian simppeli, niin että sillä jatkoon pääsisi...
Vaan fondantmuotit olivat sitten rajalliset, enkä silikonivuoissa ollut niitä tehnyt. Kohokkaaseen löytyi astiat, joten toimeen. Miksikö ei suklaajäätelöä? Jäätelön pitää olla raikasta, eikä suklaajäätelö kuulu suosikkeihini. Työnsin sitten valkosuklaata pienen määrän siihen jäätelömassaan, eihän se sieltä maistunut. Ja kohokkaaseen en laittanut tarpeeksi kaakaojauhetta!
Jälkkäreiden teko on aika ongelmallista kilpailussa; pitäisi niin monta ohjetta muistaa ulkoa, ja paineessa ja jännityksessä muisti pätkii. Kohokkaan olin opetellut tekemään näppituntumalla: perusmassan läksin tekemään valkokastikkeen tapaan, mutta makeana. Makuaineet mukaan ja vaahdotetut valkuaiset. Huomasin jossain vaiheessa, että kohokasvuoat olivatkin selvästi suurempia, kuin kotona käyttämäni! Enemmän siis aikaa, mutta liian aikaisinkaan niitä ei pitäisi uuniin laittaa, kun voivat odotellessa lässähtää. Eihän se aika sitten riittänyt...
Harmittihan se älyttömästi, ja harmittaa vieläkin tuo putoaminen! Monta reseptiä olisi ollut vielä takataskussa ja monta kokemusta rikkaammaksi olisin vielä halunnut! Mutta; putoamisen myötä taas jotain muuta on ollut mahdollista tehdä tämän talven aikana, siitä toisen kerran.
Nyt kisaa tv:stä seuranneena olen päättänyt haastaa itseni mm. Meksikolaiseen keittiöön- kunhan löydän puuttuvia autenttisia raaka-aineita- ja moneen muuhunkin tehtävään aion tarttua, kunhan ehdin. Monta juttua olen jo kokeillutkin: mm. kotikokki ei saa Granny Smith-omenoista aikaan kirkkaan vihreää pyrettä, kuten maisteluleivoksessa... Näihin palaan sitten myöhemmin täällä blogissa.

Sitä ennen kuitenkin tulevaan ravintolapäivään 17.2.13, kuten tuossa sivupalkissa jo lukeekin: Kino Engel, Sofiankatu 4: Syö juo mies nainen. Tervetuloa sankoin joukoin!

Niin, ja 18.2 käynnistyy Snellmanin Kunnon Lenkkimakkaran, lihaisan uutuusmakkaran reseptikilpailu osoitteessa snellman.fi/fi/makkarareseptit. Hopi hopi äänestämään meikäläistä, resepti tulee myös tänne blogiin ja lupaan, että se on helppo ja todella herkullinen!

Ja iso kiitos kaikille tsemppaajille, tukijoille ja ihanille ihmisille! Moni vähemmän kokkailusta kiinostunutkin on myötäni joutunut tv:n ääreen, mutta älkää vielä luovuttako! Toivon, että moni on tämän myötä myös innostunut tarttumaan kauhan varteen!
Ja vielä: pysytään kanavalla edelleen, luvassa on taatusti vauhdikasta ja haasteellista kokkausta vielä monta viikkoa!


13 kommenttia:

  1. Rauhallisesti työskentelit. Aivan upea osanotto kisaan, ja aina ei voi voittaa, tärkeintä on se mukana olo. Hakijoita kun kisaan oli varmaan paljon?

    Suklaa on vaikea raaka-aine ruuanlaitossa..minä hyvä kun osaan edes tiikerikakun tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ei voikaan voittaa, mutta ruokahalu kasvaa syödessä...
      Upea kokemus oli, kannatti ehdottomasti lähteä!

      Poista
  2. Harmitti kyllä sinun putoaminen, onneksi kuitenkin näin pitkälle pääsit! Tätä ennen en olekaan seurannut ruokaohjelmia, pitänee kuitenkin tämän seuraamista jatkaa, tykkään kovasti siitä Juulista.

    VastaaPoista
  3. No voih ! Hienosti sä vedit ;) Loppuun asti katsotaan ja jännätään jonkun muun puolesta. Terv. Sari

    VastaaPoista
  4. Hienosti Aila kisailit, seurasin silmä tarkkana joka jakson. Hyvä hyvä! Onneksi vielä jäi jännitettäviä tuttuja!

    VastaaPoista
  5. Hienosti hoidit homman Aila, nyt rinta rottingilla kohti uusia haasteita!

    VastaaPoista
  6. Kiitos Eila, Sari, Nanna ja Anna! Juup; uusia haasteita kohti!
    Eila; Juuli; mun kämppis, symppis :)

    VastaaPoista
  7. Aina vaan joka jaksoa tapittaessa mietin, miten ihmeessä te muistatte kohokkaiden, fondantien, tuulihattujen ym. ohjeet ulkoa! Mahtava kisa, onneksi olkoon pitkälle pääsystä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Paula! Kyllä sitä muistamista on paljon ja kisajännityksessä helposti muisti pätkii :)

      Poista
  8. Harmitti että putosit mutta toivottavasti olet saanut kisan myötä uusia haasteita! :) Nyt pitäisi enää päättää ketä kannustaa.. Ehkä Juulia? Tai sitten sitä kaljupäistä miestä jonka nimeä en koskaan muista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nunnu; kyllä niitä haasteita jo onkin ja varmasti tulee lisää! Avoimin mielin eteenpäin! Tarkoitat varmaan Mattia :)

      Poista
  9. Aila olit mun suosikki! Harmi kun putosit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, harmittaahan se edelleen itseänkin!

      Poista