perjantai 12. lokakuuta 2012

Teesavustettua ankanrintaa

Tämän kuukauden bloggaajien ruokahaasteen aihe oli niin vetävä, että siihen oli ihan pakko osallistua: mysteeriboxi! Ankerias Vipunen on pistänyt parastaan täyttäessään laatikon!
Tämä annos voisi olla myös hävikistä herkuksi, kun jääkaappipakastimeni temppuilee edelleen; eilen se sulatti vähäisen varantonsa (onneksi olin varautunut, mutta en tarpeeksi hyvin). Ankanrinta joutui siis pölkylle.
Yllätyslaatikon ainekset, joista saa toki valita mieleisensä, eli kaikkea ei tarvitse käyttää, ovat:

ankanrintaa
tofua
ahven-/siikafileitä
naudanverta
pekonia
lehti- ja parsakaalia
eri värisiä chilejä
suppilovahveroita
kirsikkatomaatteja
purjo
valkosipulia
appelsiini
kotimaisia omenoita
tölkki kookoskermaa
levy tummaa suklaata
kananmunia
voita
seesamiöljyä
parmesaania
kasvis- tai jotain lihalientä
kuivaa valkoviiniä

sekä kuivakaapin ainekset: mausteet, sokerit, jauhot ym.

Tavallaan yllätyslaatikko antoi armoa, kun ainekset on valittu etukäteen, eikä ruokavarastossa, joka on nyt jääkaapin temppuillessa neljä kerrosta alempana kellarikylmiössä, tarvitse lähteä juoksemaan :). Ankanrinnan lisäksi kotoa löytyi appelsiinia, valkosipulia, kotimaisia omenoita (aivan upean värisiä), seesamöljyä, voita, kanalientä, chiliä ja pekonia. Kaupasta kipaisin lehtikaalia ja purjoa.
Aiemmin olin kokeillut teesavustusta wokkipannussa: mainio tapa saada mieto savunmaku lihaan tai kalaan, vaikkei omistaisi savustinta! Mausteita ja teelaatua varioimalla saa mielenkiintoisia makuyhdistelmiä ilman erikoisempia vermeitä, ihan kotikeittiössä. Kätevä tapa myös käyttää kaappiin unohtuneet edellistalven teepurnukat. Tähän laitoin kesäiseltä Savonlinnan reissulta ihastuttavasta herkku- ja lahjakauppa Olga Mariasta ostamaani Tangerine Grapefruit-teesekoitusta, jossa on aivan mieletön tuoksu! Mustaa teetä, jossa on sitruunan kuorta, kiinanrusun kukkia, ukontulikukkaa, mandariinin ja greippihedelmien aromeja sekä appelsiinin kukan lehtiä. Tämän voi korvata myös muulla kaapista löytyvällä teelaadulla, mutta tästä tulee todella ihana hedelmäinen aromi lihaan. Netissä ainakin Australian Master Chefin resepteistä löytyi teesavustuksesta, joita ohjeita varioin.

1 ankanrinta
5-6 lehtikaalin lehteä
n. 5 cm pätkä purjoa
1 omena
paketti kotimaista pekonia
1 appelsiini
valkosipulia
chiliä
öljyä
suolaa, pippuria
kanalientä
voita

savustukseen
vajaa desi teetä
vajaa desi jasmiiniriisiä
vajaa desi ruskeaa sokeria
1 rkl sechuan pippureita
muutama tähtianis

appelsiinikastike
1/2 dl sokeria
2 rkl balsamiviinietikkaa
appelsiinin kuori ja mehu
2 dl kanalientä
2 rkl voita

lehtikaalia
1 pkt pekonia
1 omena
suolaa, pippuria
chiliä, valkosipulia
seesamöljyä
voita

Tee ensin kastike. Sulata sokeri kattilassa, älä anna palaa, mutta hiukan saa tulla väriä. Lisää balsamiviinietikka ja keitä hetki kokoon. Lisää appelsiinimehu ja kuoriraaste ja keitä puoleen. Lisää kanaliemi ja keitä puoleen. Siivilöi. Mausta tarpeen mukaan suolalla ja pippurilla. Juuri ennen tarjoilua, lämmitä ja vatkaa joukkoon voi. Älä keitä enää.
Laita pekonisiivut kylmälle pannulle ja paista rapsakoiksi, valuta. Leikkaa paloiksi.
Poista lehtikaalista paksut lehtiruodit, pilko pienemmiksi. Ota muutamia kauniita lehden kappaleita, lorauta öljyä, suolaa, sekoita hyvin ja paista 175 asteessa uuniissa rapasakoiksi, kymmenen minuuttia korkeintaan. Valuta talouspaperin päällä. 
Leikkaa loppu kaali rouheiksi paloiksi. Poista omenasta siemenkota ja lohko ohuiksi paloiksi. Viipaloi purjo renkaiksi.
Leikkaa ankan nahkaan ristikkäiset viillot, suolaa ja pippuroi.
Laita wokkipannun pohjalle folio ja lisää sen päälle savustussekoitus. Kuumenna, kunnes alkaa savuta. Laita toinen pala foliota ja sen päälle ankanrinta nahkapuoli alaspäin. Laita kansi päälle, käännä liesi keskilämmölle ja anna savustua kymmenen minuuttia.
Laita ankanrinta sen jälkeen nahkapuoli alaspäin kylmälle pannulle ja paista nahka rapsakaksi, paista sen jälkeen kaikki pinnat kiinni. Laita folioon vetäytymään.
Paista omenalohkot voissa, lisää lehtikaali, valkosipuli, chili ja lopuksi purjo. Kääntele, älä paista pehmeäksi. Mausta, lisää lopuksi 1-2 tl seesamiöljyä ja sekoita.
Kokoa lautaselle kaalipaistosta, päälle ankkaviipaleita ja appelsiinikastiketta, lisäksi uunissa paistettua lehtikaalia.



Olipahan todella hyvää! Wokkisavustus on oikein näppärä ja sisäsiisti konsti tuoda lisämakua ruokaan, suosittelen! Lehtikaalissa on mukavasti rapsakkuutta ja uunikypsennys antaa pikantin lisämaun, mutta appelsiinikastike vei kielen menneessään! 


4 kommenttia:

  1. Wow, tässä on kieltämättä voittajaainesta! Savustusaika on melko lyhyt, mutta ilmeisesti tulee tarpeeksi makua 10 minuutissa?

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Riitta! Savustuksella on tarkoitus ottaa miellyttävän savuinen maku pintaan ja kypsentää ankka vielä pannulla.

    VastaaPoista
  3. Todella näyttävä annos ja mielenkiintoinen valmistustapa! Teesavustusta täytyykin kokeilla. Siitä tulee varmaan todella hienostunut maku ankkaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, ehdottomasti! Tarkoitus on ottaa savustamalla maku ja loppukypsennys sitten pannulla. Suosittelen, on erittäin helppoa ja makuja voi varioida eri mausteilla ja teelaaduilla. Ja santelipuuta käytin ahvenrullapostauksen tomaateille, niistä tuli erityisen maukkaita.

      Poista