Kuninkaalliset hääkakut Vol.2

Hääjuhlat ovat käynnissä ja kakut melkein syöty. Kokosin tähän muutaman kuvan työvaiheista, itsellekin muistoksi. Nämä on tehty niin, kuin kerroskakkuja ei kai pitäisi tehdä; kaikki työvaiheet muutaman tunnin aikana. Koristeruusut ja lehdet tein edellisiltana. Kakut ovat kuitenkin aika pieniä ja innostusta oli enemmän kuin kokemusta (ensimmäiset kerroskakut). Aikapula kyllä veloitti lopputulosta, suunnitelmat olivat suuret kuten yleensä, mutta nukkumaankin piti joutua.

Molempien kakkujen alin pohja on halkaisijaltaan 16 cm ja ylin kerros 7 cm. Korkeutta on n. 16 cm. Paistoin neljän ja viiden munan kääretorttupohjat perunajauhoista. Kohosivat poikkeuksellisen hyvin, joten kakuista tuli varsin pehmeitä. Välissä on omenahilloa ja sekoitus tuorejuustoa ja sitruunarahkaa. Kostutin kakun appelsiinimehulla. Ennen marsipaanikuorrutusta kakku on sivelty mangososeella jatketulla

omenahillolla.

Leikkasin pohjalevyt painamalla ensin muotilla, kulholla ja kakkureunuksella, sitten veitsellä. Kakkutaikinaa jäi reilusti tähteeksi ja päätyvät todennäköisesti cakepopseiksi.

Alimmat palat kokosin kakkureunuksen sisällä.

Tällä annoskokoojalla oli kätevää tehdä ylimmät kerrokset.

Kakkukerrokset hetkiseksi painon alle.

Cakefixiltä tilaamani marsipaani oli aivan uskomattoman ihanaa työstää; silikonimatolla silikonkaulimella kaulitessa ei tarvinnut tomusokeria, eikä marsipaani osoittanut sulamisen merkkejä useampaankaan kertaan kaulitessa. Makukin oli sopivan mieto. 

Ylimmät kerrokset odottamassa kakun päälle laittamista. Reunan rutut peittyvät kuorrutuksen alle.

Osat on nostettu suoraan toistensa päälle. Molemmat kakut tuin kolmella katkaistulla grillitikulla. Alunperin oli tarkoitus valuttaa pikeerikuorrutus marsipaanin päälle. Kellon lähennellessä iltayhtätoista ajattelin kuitenkin, että veitsellä levitettävä pikeeri on nopein ratkaisu. Royal icing on paksuudeltaan pursotettavaa; 1 valkuainen ja reilusti 4 dl tomusokeria.

Tässä valmis kakku vielä ylhäältä. Olin suunnitellut kaksivärisiä ohuita koukeropursotuksia, mutta hyvin nämäkin kävivät. Ehkä seuraavalla kerralla voisi suunnitella paremmin.

Alunperin molemmat kakut oli tarkoitus koristella hyvin runsaasti vaalein kukin, mutta nehän loppuivat kesken. Onneksi varastossa oli joitakin punertavia ja lilan sävyisiä ruusuja.

Tältä kakku näyttää sisältä. Grillitikut täyttivät hyvin tehtävänsä. Tällainen kokoaminen ei sovellu isommalle kakulle, vaan vaatii järeämpää tukemista, välilevyjä ym. Vaikka pikeerikuorrutus on imelää, sitä on aika ohut kerros, ja kun sisus ei ole kovin makeaa, se ei haittaa. Valutettava pikeerikerros olisi vielä ohuempi. Kakku on hyvin säilyvä, kestää hyvin kuljetuksen ja tällainen kuorrutus tuo mukavaa vaihtelua kermakakuille. Suosittelen!