Suklaa-omenabrownies

Suklaata, omenaa, vähän sitruunaa, ripaus kardemummaa ja paljon kanelia. Suklaabrownies omenalohkoilla. Pellillinen suussa sulavaa herkkua ilman vatkausta ja vaivausta valmistuu nopsasti, haasteellisinta siinä on lohkoa omenat.
Reissutyöläisen onnea on, että jokainen päivä on erilainen. Tänään täällä, huomenna tuolla ja kas, nytkö taas torstai! Leipominen on välillä tapani rentoutua ja pitkän ja haasteellisen torstaipäivän päätteeksi teki mieli pyöräyttää omenapiirakka. Mukaville työkavereille, kiitoksena mentorille ja tietysti kotiin viemisiksi omalle rakkaalle.

Solukämppäni keittiön varustelu on juurikin riittävä ja kaapissani on aina tarvikkeet leivontaa varten. Sen verran laiskotti, etten jaksanut kaivaa ohjetta, mutta muistelin brownies-ohjettani ja lisäsin ainekset käsivaralta. Ei ole niin piirun päälle. Hyvää tuli siitä huolimatta! Valkosuklaa sopii myös browniesissa, mutta sulaa huonommin. Laitoin suurin piirtein puolet 70% tummaa suklaata (levy) ja pari kourallista valkosuklaanappeja.

Suklaa-omenabrownies

pellillinen 50 cm uuniin

n. 200 g voita
n. 200 g suklaata, tummaa ja valkoista
1 rkl kardemummaa
6 kananmunaa
2 dl sokeria
1 dl muscovadosokeria (tai fariinisokeria)
2 tl vaniljasokeria
n. vajaa 3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta

n. 8 kotimaista omenaa
1 sitruunan mehu sekä kuori raastettuna
2-3 rkl kanelia
muutama rkl sokeria

tarjolle laittaessa koristelu tomusokerilla

Sulata voi ja suklaa kattilassa miedolla lämmöllä, mausta kardemummalla ja anna hetki jäähtyä. Poista sillä aikaa omenista siemenkodat ja leikkaa lohkoiksi kulhoon. Purista sitruunanmehu omenalohkoille, lisää raastettu sitruunankuori, kaneli ja sokeri ja sekoita.
Riko toiseen kulhoon munat, lisää sokerit ja vatkaa kunnolla sekaisin, vaahdottaa ei tarvitse. Sekoita joukkoon voisuklaaseos. Siivilöi joukkoon lopuksi jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe.
Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille ja lado omenalohkot päälle.
Paista uunissa miedolla lämmöllä puolisen tuntia. 150 astetta lienee sopiva, kiertoilmalla tai ilman, uunistakin riippuen.
Brownies kuuluisi jättää reilun kosteaksi, melkein valuvaksi, mutta paistoin pikkasen kypsemmäksi, jolloin se oli helpompi nautiskella työmaakahvilassa. Kuivaa kakkua tämä ei silti ollut. Ja omenat olivat sopivasti pehmenneet. Oli muuten hyvää, vaikka itse sanonkin! Sitruuna, kaneli ja kardemumma natsasivat kokonaisuuteen loistavasti!