perjantai 14. helmikuuta 2014

Pizza


Äitini taisi olla kotikokkina aikaansa edellä. 60-70-luvun taitteessa meillä syötiin jo pizzaa, cannelloneja ja muita italian herkkuja. Cannellonit aiheuttivat tuolloin jostain syystä pientä etomisen tunnetta, vaikka kyseessä oli ihan tavallinen pastaruoka, hiukan eri muodossa vain! Eikä se tonnikalapizza ollut ihan pikkutytön mieleen, joten tarjolla oli myös jauhelihapizzaa. Vasta 80-luvun lopulla pizza syrjäytti Suomessa lauantai-illan bravuurin uunilenkin ja siitä tuli meidän kansallisherkkumme. Pizzoja on siitä lähtien veivattu kuppiloissa ja kodeissa jos jonkinlaisia, enemmän tai vähemmän alkuperäistä, köyhän napolilaisen tähteistä kyhäämää pizzaa muistuttavia. Mutta kyllä niitä huonoja pizzkokemuksia on tullut Italiassakin. Kuten muutama vuosi sitten Veneton matkalla; helteisen päivän runsasjuustoinen pizza jämähti jäähtyessään epämiellyttäväksi klöntiksi. Vierähti pari vuotta seuraavaan pizzaan.
Edellisistä kotipizzoistanikin on vierähtänyt tovi. En muistanut, että taikinan olen tehnyt tavallisten ja durumjauhojen sekoituksesta. Tai italialaisista vehnäjauhoista. Durumjauhoista toki onnistuu, mutta yksistään niistä leivottuna maku ja rakenne ei osunut ihan nappiin. Leivinkivellä tai pizzakivellä pohjaan saadaan rapeutta ja paistoaika on lyhyt. Täytteitä ei saa olla liikaa, muutoin ne leviävät kivelle aiheuttaen ikävää siivoa. Ilman paistokiveäkin kotiuunissa onnistuu, kun vetää pizzan paistumaan kuumalle uunipellille, jolloin pohjakin saadaan paistumaan hyvin.


6  pyöreätä pizzaa

2.5 dl vettä
40 g hiivaa
250 g durumjauhoja
öljyä
suolaa

Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen, lisää muut ainekset ja vaivaa palloksi. Anna kohota. Jaa kuuteen osaan ja kauli jauhotetulla pöydällä pyöryläksi. Vaihtoehtoisesti saat 2 isompaa pizzaa. Täytä sitä mukaa kuin paistat.

tomaattikastike

1 tlk tomaattimurskaa
(psylliumia)
suolaa, soijaa, tomaattiketsuppia
pippuria, cayenne, tabasco, oregano


Valuta ylimääräinen neste pois. Lisää mausteita maun mukaan ja aja blenderillä sileäksi. Jos et valuttanut, psyllium turvottaa ja tekee kastikkeesta vähemmän vetistä, jolloin se ei valu helposti reunojen yli uuniin.

2 palloa mozzarellaa
kapriksia
pepperonisalamia
anjovista
kirsikkatomaatteja
juustoraastetta
tuoretta basilikaa ja rucolaa

Viipaloi juustopallot, annostele n. 2 rkl tomaattikastiketta pizzapohjalle ja täytä haluamillasi täytteillä. Hiukan juustoraastetta päälle. Paista esilämmitetyssä uunissa leivinkivellä (300 astetta) muutama minuutti. Vaihtoehtoisesti lämmitä pelti kuumassa uunissa (250 astetta), vedä leivinpaperilla oleva täytetty pizza pellille ja paista kypsäksi.

300 astetta, leivinkivi, pari minuuttia uunissa.

Basilikaa ja rucolaa pitää olla reilusti.


1 kommentti:

  1. Mun kyllä pitää opetella tekemään kunnon pitsaa. Pohja ei meinaa ikinä onnistua. Eikä mulla ole leivinkiveä mut täytyy testata tuo peltivinkki :) hyvän näköisiä pitsoja sulla! -Satu

    VastaaPoista