Tryffelijäätelö ja sitruunamadeleinet

10 ruokalajin sieni-illallisen menua suunnitellessa oli selvää, että halusin myös jälkiruokaan sientä, tavalla tai toisella. Jostain mielen arkistoista putkahti esiin viileä tryffeliherkku. Pikaisella haulla sopivaa reseptiä ei tuntunut löytyvän, joten päätin muokata hyväksi havaittua jäätelöreseptiä. Laiskan ja jäätelökoneettoman kokin takuuvarma jäätelöohje sai mausteekseen tölkkitryffeliä, tryffeliöljyä ja -suolaa. Öljyn ja suolan määrää voi jokainen säätää haluamakseen, tarkkaa ohjetta on vaikea antaa. Ripaus, loraus, vielä hyppysellinen... Tryffelin tuoksu tuntui voimistuvan massan jäädyttyä. 10 hengelle tein tupla-annoksen, tosin vähempikin olisi riittänyt kaiken muun ruuan jälkeen. Jäätelö jakoi myös mielipiteet. Kaikki eivät myöskään pidä tuoreen tryffelin mausta, mutta siitä nauttivat ovat oiva kohderyhmä tälle jäätelölle. Sitruunainen madeleine antoi mukavasti kontrastia makeansuolaiselle voimakkaantuoksuiselle herkulle.

Tryffelijäätelö

5 dl kuohu- tai vispikermaa
purkki kondensoitua maitoa (400 g)
pieni säilötty tryffeli liemineen
tryffeliöljyä
tryffelisuolaa

Vatkaa kerma löysähköksi vaahdoksi ja sekoita kondensoitu maito joukkoon. Pilko tryffeli pieneksi ja lisää joukkoon liemineen. Mausta tryffeliöljyllä ja tryffelisuolalla niin, että saat mieleisesi maun.
Tarjolle laittaessa ripottele pinnalle hiukan tryffelisuolaa. Jos maku on liian vahva, laita sen sijaan sormisuolaa.
Tryffelisuolaa on väliin hankala saada ja niissä on eroja. Edellinen, mustasta tryffelistä tehty suola oli suosikkini, mutta purkin pohja ehti väljähtyä. Valkoisesta tryffelistä tehty suola on erimakuista, hiukan valkosipulista, vaikkei sitä tuoteselosteen mukaan olekaan käytetty.

Madeleinet

3 kananmunaa
1 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 sitruunan raastettu kuori
100 g sulatettua voita

Vaahdota sokeri ja munat. Siivilöi joukkoon vehnäjauholeivinjauheseos. Lisää sitruunan kuori ja sulatettu voi. Laita pursotuspussiin ja pursota madeleinen tekoon tarkoitetulle pellille. Paista 200 asteessa 5-7 minuuttia. Koristele ennen tarjoilua tomusokerilla.

Hyvin istui myös omenapiirakan kaveriksi.

Kokkaillen kylässä

Sain kutsun ystäviltä tulla kyläilemään ja kokkaamaan. Tarjolla oli kalaa, jotka päätettiin savustaa. Onneksi kyläpaikka ei ollut kaukana, sillä muiden kokkaustavaroiden lisäksi kannoin mukanani sähkösavustimen.
Alkupaloiksi nautittiin italialaisen proseccon kanssa pieniä suupaloja: basilikan lehdellä vuohenjuustomascarponetahnaa, kurpitsapyreetä ja mustatorvisienitahnaa. Tehty samaan tapaan kuin sieni-illallisten väliruokasuupala.

Isännän itse kalastamat kuhat ja yksi harjus saivat pintaansa juuri sopivan suolan ja kalojen kypsyyskin osui nappiin. Hyvin sujui kokkaus muutoinkin opiskelija-asunnossa, vaurautapannu toimi tottuneesti isäntäväen käsissä. Lopusta kalasta syntyi myöhemmin loistava dippi ruisnapeille.

Savukalalle tein beurre blanc-kastikkeen, jonka hapot toimivat hyvin maltillisesti savuisen kalan kanssa. Itse tehtyjen pastalevyjen väliin piilotettiin freesattua suppilovahveroa ja sipulia, hiukan homejuustoa, kiehautettua kurpitsaa, freesattua pinaattia ja loraus kermaa. Päälle parmesaania ja hiukan kermaa. Annoslasagne monine makuvivahteineen toimi hyvin kalan kanssa. Italian tuliaisina tuotu vespaiola-rypäleestä tehty valkoviini oli oikein hyvää.

Jälkiruoaksi omenapiirakkaa, sitruunainen madeleine sekä tryffelijäätelöä.

 Ystävieni läksiäisiäkin ehdittiin jo viettää hauskassa seurassa: nuoret starttasivat pitkälle maailmanympärysmatkalle. Huippua! 

Kiitos Laura ja Tuomas mukavasta illasta, ehkäpä tapaamme siellä jossain!

Makumatkalla Kari Aihisen mukana

Aina on aihetta juhlaan! Yksi upean syksyn kohokohtia oli Savoyn keittiöpäällikön, Kaappaus keittiössä -ohjelmasta tutun Kari Aihisen vierailu ravintola Os:ssa viime lauantaina.

Aihinen oli ottanut mukaansa Teemun kallan puolelle. Lisäksi keittiössä työskentelivät talon omat kokit Mikko, Jarkki ja Juuso.

Mukavaksi muistoksi menu, nimmareiden kera.

Viinit oli valittu jälleen taiten, kuten Os:ssa yleensä, kiitos Anun.

 Alkuun brittiläinen kuiva rosekuohuviini, tuoksussa hedelmäisyyttä ja toffeetakin.

Keittiön tervehdys, suppilovahveroita ja peuraa. Jälkimmäinen jäi alakynteen sienten intensiivisen maun rinnalla.

Kanadalaisen kampasimpukan kypsyys oli suussa sulavan täydellinen! Tattitoffeen maku oli erittäin intensiivinen ja rakenne upea. Briossimurua, fenkolia, pieniä kantarelleja, fermentoituja mustikoita ja anis- iisovinegretti. Fermentoidut mustikat, joiden teon saloihin Kari meidät opasti, saivat englantilaisen bacchus-rypäleestä tehdyn valkoviinin jälkimaun jatkumaan loputtomiin. Viinin tuoksussa aavistus mustaherukkaa, maussa ei kuitenkaan sauvingon blancille tyypillistä mustaherukan lehteä, enemmän ruohoinen. Tyylikäs. Ihana, ihana kokonaisuus!

Ruijan pallasta, kukkakaalipyreetä, paprikaratatouille, mustekalan musteella värjätty aioli ja sahramivinegretti. Haasteellinen ruijan pallas on parhaimmillaan 42-43 asteeseen kypsennettynä. Kala olisi kaivannut aavistuksen suolaa ja oli makuumme aavistuksen yli. Altesse-rypäleestä tehty tasapainoinen, ananaksinen ja mausteisen hedelmäinen valkoviini miellytti. Monterminodin tarhat ovat munkkien perustamat jo 1000-luvulla.

Väliruokana vadelmaa ja lakritsia.

Iberico-possua, linssicassoulet, kurpitsapyreetä, savustettua mantelia, ruusukaalia ja ruusukaalin lehtiä. Mielettömän hyvää valkosipulikastiketta. Melko tuoreen, hedelmäisen, hillityn tammisen punaviinin tanniinit pehmenivät juuri sopivasti rasvaisen possun myötä. Taisi olla pöytäseurueen suosikkiannos!

Juustot jäivät kuvaamatta. Tuhdin homejuuston ja voimakkaan, kypsän juuston nimet pääsivät unohtumaan. Yllättävän hyvin niille sopi kuiva ranskalainen valkoviini, jonka maku pyöristyi jopa hiukan makean suuntaan juustojen myötä.

Loisteliaan makumatkan täydellinen loppusoitto; maitosuklaaganachea, Savoyn hunajasta tehtyä jäätelöä, hunajakennoa, mustaherukkaa. Ranskalainen, portviinin tapaan valmistettu jälkiruokaviini sopi kyytipojaksi mainiosti.

Huippuilta erittäin hauskassa seurassa, kiitos Sari, Tanja ja Jukka! Kiitos koko Os:n väelle ja vierailevalle tähdelle ainutlaatusesta illasta omassa kotikaupungissa!

Ja Kari Aihinen on juurikin niin ihana kuin kuvista voi päätellä! Annosten esittelyn lisäksi illan päätteeksi kokilla riitti vielä aikaa jutustella asiakkaiden kanssa. Mutkaton, hauska, aivan ihastuttava!

Ja hei, niin tähän sopien: käy ihmeessä äänestämässä kurpitsarisottoni voittoon Oiva Pari Jacob's Creek Earth. Vine. Grape -luomuviinille kilpailussa! Löytyy osoitteesta www.facebook.com/Juomavinkki, klikkaamalla yläbanneria. Saatat voittaa unohtumattoman makumatkan ravintola Savoyssa!