Macaronit manteli- ja pähkinäallergiselle

Macaronit ovat mukava juhlapöydän tarjottava. Mantelille ja yleensä pähkinöille allergisia juhlavieraita ajatellen kehittelin tällaisen reseptin, se on myös gluteeniton. Jos suklaa on kielletty, sen voi jättää pois ja lisätä esimerkiksi vaniljan makua ja värjätä taikinan pastavärillä. Samaten täytteen voi vaihtaa haluamaansa.

100 g gluteenitonta kaurajauhoa

120 g valkuaista (3 isoa)
180 g tomusokeria
20 g kaakaojauhetta
4 rkl sokeria

täyte:

1 prk (250 g) mascarponea
100 g suklaata

Siivilöi ja sekoita kaurajauhot, tomusokeri ja kaakao. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi sokerin kanssa, kunnes seos on kiinteää ja pehmeää. Kääntele jauhoseos lastalla joukkoon ja sekoiteta laajoin liikkein niin kauan, että taikina on tasaista ja muodostaa paksun valuvan nauhan lastaa nostettaessa. Koekakku kannattaa tehdä; taikina on sopivaa, kun kakku alkaa hitaasti tasoittua.  Pursota pellille pieniä tasaisia kekoja. Kopauta peltiä  pari kertaa ja anna seisoa reilu puoli tuntia. Paista n. 140 asteessa (kiertoilma) uunista riippuen n. 12 minuuttia. Jos kuori hetkuu päältä painaessa, pidä vielä pari minuuttia.

Irrota jäähtyneet kuoret varovasti. Sulata suklaa (tässä käytin sekä tummaa että valkoista suklaata) mikrossa ja vatkaa mascarponen joukkoon. Laita pursotuspussiin ja täytä macaronit.

Ihan mukavan makuinen, kaakao antaa kuorille makua, kun mantelin aromi puuttuu. Sitruunan tai appelsiinin makuinen täyte olisi varmasti raikas. Katsoessani tätä kuvaa muistin, että unohdin koputella peltiä, taisi jäädä tavallista enemmän noita ilmakuplia

Onnea hyvälle ystävälle!

Hyvä ystäväni täyttää tänään vuosia. Jo jonkin aikaa mielessä on hahmottunut kuvaelma sankarista. Tällainen siitä tuli.

Tällä kertaa sankarista ei tullut oikein näköinen. Rakkaat harrastukset on koetettu mahduttaa mukaan. Rouva on lähtenyt ulkoiluttamaan villakoiriaan kesken raku-uunin tyhjennyksen. Ainot ovat ainoat oikeat koiran-pissitysjalkineet. Neuloa ehtii tässäkin kohtaa.

Tällä on korkeutta 13-15 cm.

Koirat olisivat jo valmiit kotimatkalle, mutta patalappu on ihan kohta valmis. Vaan kukas on tämä ruskea pentu, tyttöjähän on vain kaksi?

Marikassissa pilkottaa puhelin. Helmet ovat tällä kertaa rakukeramiikkaa, työkalujakin lähti mukaan ja taitaapa tuolla olla parit kintaat ja valmis pannulappukin.

Kolme koota kuvastaa rakkaita harrastuksia, arvaatko mitä ne ovat? Minusta niitä on enemmän kuin kolme.

Kylkiäisiksi lähti moussekakku, jota sävelsin pitkään perjantai-iltana. Alkuun siitä oli tarkoitus tehdä hyvinkin kevyt mahdollisimman vähällä liivatteella, mutta homman edistyessä näytti siltä, että lisää hyydykettä ja vähän kermaakin kaivataan. Lopullinen kokoonpano on kutakuinkin tällainen:

Pohjaan:

Vajaa paketti Domino-keksejä, saman verran Digestivejä ja muutama pipari murskattuna, 75 g voita jatkettuna lorauksella juoksevaa beceliä

Nämä sotketaan ja painellaan irtopohjavuokaan (pohjalla leivinpaperia, reunat sipaistu kookosrasvalla)

Mousseen:

1 prk lime-valkosuklaarahkaa
200 g 13% maustamatonta tuorejuustoa
1 pss mango-passion mousseainesta
Nämä vatkataan yhteen

425 g tlk aprikoosia
300 g tlk ananaspaloja (vajaa tlk)
420 g tlk papaijapaloja

Nämä valutetaan, soseutetaan tehosekoittimessa, joukkoon lisätään 1 dl hillosokeria kiehautettuna tilkassa vettä, sitruuna-aromia tilkka.

2 dl kuohukermaa vaahdotettuna, joukossa 2 rkl vaniljakreemijauhetta

2 dl Marianne-rouhetta
6 liivatetta liotettuna milloin Cointreau-likööriin tai appelsiinimehuun.

Alku menee kuten moussekakun teko normaalisti. Hillosokeri ei riitä hyydyttämään isoa määrää soseutettuja hedelmiä, joten 2 liivatetta ei riitä, vaan niitä lisätään vähän kerrassaan ja lopuksi vielä vatkataan joukkoon kermavaahto. Maku tarkistetaan. Seos menee jääkaappiin melko hetkuvana, mutta onkin parin tunnin päästä valmis kuorrutukseen ja pinnoitukseen.

Epäilys iski, että kakku ei ehkä raavaille pojille maistu. Lisäksi piti aamutohinoissa pyöräyttää muutama popsi, jotka ehtivät jähmettyä vasta kohteessa.

Sisällä on Dominomurksaa ja appelsiiniruotejuustoa, kuorrutus tummaa ja valkoista suklaata.

Makoisaa syntymäpäivää!

Sydämelliset kiitokset

Moneen harrastukseen on tullut hurahdettua. Moni taito on vielä opettelematta. Mm. puutyöt on ala, joka kiinnostaisi. Olisi mukava osata entisöidä vanhoja kalusteita, tai jopa tehdä jokin huonekalu. Kotona olisi monenlaista korjattavaa. Ruuvimeisseleiden ja nimenomaan ristiuratalttojen kanssa pelaaminen kuitenkin laimentaa tuota intoa. On käynyt mielessä, että onko tämä erilaisten ja erikokoisten ristipäiden viidakko, joka mielestäni toimii ilman mitään logiikkaa, keksitty naisten kiusaksiJ. Kulloinkin kyseessä olevalle ruuville ei tahdo löytyä sopivaa ruuvimeisseliä tai sen sopivan kokoinen vaihtopää on pyöristynyt, eikä ruuvi tahdo sillä aueta. Ja auta armias, jos koetat avata ruuvia vähänkin väärän kokoisella meisselillä, ruuvin kanta on pilalla ja homma tyssää siihen! Äskettäin eräs laite kaipasi pientä huoltoa, mutta minulta loppui kärsivällisyys, kun ruuvit ja meisselit eivät matsanneet. Mutta tähänkin on ratkaisu: ammattimies!

Myös omalla työpaikallani on handyman. Ei toki yleismies eikä puuseppä, mutta muutoin mukava ja avulias oman alansa ammattilainen, jolta nyt sitten tähän omaan projektiini sain pikaista apua. Laite toimii nyt kuin uusi, siitä suuret sydämelliset kiitokset näiden leivosten kera!

Pitihän minunkin kokeilla näitä sydänpopseja, kuten Mansikkamäen Ebe täällä.

Sisällä on murskattuja Dominokeksejä (eri makuja), appelsiinituorejuustoa ja loraus Cointreau-likööriä. Oranssien kuorrute on appelsiininmakuista vaahtokarkkimassaa, pohja on valkosuklaata. Päälle on joko sivelty tai suihkutettu kimalletta. Keltainen ja ruskea kuorrute on Candy Meltsiä. 

Kotona näitä ehdoteltiin tarjottavaksi lakkiaisissa :) Melkoista askartelua!