Kakkulahja - lahjakakku ystävälle

Sain jokin aika sitten mieluisen juhlakutsun ja tilaisuuden ideoida ja leipoa kakku, jälkiruoaksi 20 hengelle. Parempi tehdä reilun kokoinen, kuin liian pieni. Toisaalta vähemmän makea kakku tekee paremmin kauppansa ja imelämpi kakku taas riittää useammalle. Ensinmainittu mieluummin. Kun aikaa on riittävästi täytteiden hyytymiseen, niistä voi tehdä raikkaampia ja käyttää myös vähemmän liivatetta. Kiireessä mousseen voi lisätä suklaata, jolloin se jähmettyy paremmin, tosin lopputulos on raskaampi ja makeampi. Tähän vähälaktoosiseen kakkuun päätyi suosikkimakujani limeä ja passionia.

Kaksi 6 munan pohjaa, toinen kaakaoinen, paistettuna pellillä kääretortun tapaan, yhteensä 4 kerrosta. Tasaamisen ja siistimisen jälkeen jäävistä reunapaloista voi tehdä vaikkapa cake popseja.
Jokin aika sitten halusin testata, saako omenasoseesta vihreää. Ostin vihreistä vihreimpiä omenia, jotka hyvinpestyinä lohkoin kuorineen kattilaan ja pienen vesitilkan kanssa keitin soseeksi ja siivilöin. Tuli hailakan vihreää. Kakun väliin laittaessa lisäsin soseeseen tipan vihreää pastaväriä ja hiukan glukoosia makeudeksi.

Limetäyte
1 prk valkosuklaa-limerahkaa notkistettuna
2 dl kuohukermaa vaahdotettuna (+ 1 rkl vaniljakreemijauhetta, voi jättää poiskin)
2 limen kuori + mehu
1/2 dl glukoosia (sokerikin käy)
2-2.5 liivatelehteä

Kuumenna limemehu ja sekoita siihen liotetut liivatelehdet. Vatkaa kaikki ainekset yhteen.

Passiontäyte
1 prk sitruunarahkaa notkistettuna
4 dl kuohukermaa vaahdotettuna (+ 2 rkl vaniljakreemijauhetta, voi jättää poiskin)
3 passionhedelmää + tilkka vettä
1 pss mango-passionmoussejauhetta (Blå Band)
1 dl maitoa
4-4.5 liivatetta

Sekoita mango-passionjauhe ja maito ja vatkaa vaahdoksi.
Kaavi passionhedelmien sisus kattilaan ja lisää tilkka vettä, keitä hetki kasaan. Seos paksunee selvästi. Siivilöi ja lisää liivatteet.Vatkaa kaikki ainekset yhteen.

Pohjat kostutin maidolla (laktoositon).

Kakku on kääritty kelmuun, parin tunnin viilennyksen jälkeen mousset ovat sen verran hyytyneet, että päälle voi laittaa painon, jotta kakun saa painumaan tasaiseksi. Tällä liivatemäärällä sai hyvin muodossaan pysyvän kakun, joka marsipaanikakun kyseessä ollen on oleellista. Liivatteen määrää olisi varaa vähentääkin.

Kakku on kuorrutettu punaisella marsipaanilla, tarttumapintana kreemi (250 g pehmeää voita ja 500 g tomusokeria vatkataan vaahdoksi, lopuksi vatkataan joukkoon 1-2 rkl vettä). Nauhat ja "kukat" myös marsipaania, hiukan kimalletta ja helmiäistä ruiskumaalaten.

Täytteet olivat raikkaat ja kakku oli juhlaväen mieleen. Ennen kuin tähän päästiin, nautittiin erittäin runsaasta vartavasten paikan päälle hankitun nuoren kokkilupauksen Samin loihtimista upeista herkuista!

Ja ennen ähkyä kyllä reippailtiin upeassa syyssäässä pitkin Joensuun rantoja. Matkan varrelle oli järjestetty tankkauspiste. Maalissa odotti kaikkien yllätykseksi tankotanssitreenit! Onpahan tuokin - raskas laji muuten - kokeiltu! Taidettiin selvitä suhteellisen vähin mustelmin ja nirhaumin.

Lahjusten joukossa oli tällainen hauska kännykän lisuke entisajan luuria kaipaaville! Tosi hauskalta näyttää varmasti töissä ja kaupungilla!

Ystävyys on parhaimmillaan sitä, kun pitkänkin ajan päästä tiet taas kohtaavat, voidaan jatkaa siitä mihin viimeksi jäätiin!

Kiitos kaikille upeille naisille, vanhoille ja uusille tuttavuuksille; seuraavaa kohtaamista odottaen!

Kiitos Anne ja huoltojoukot!

Kerran vielä: ONNEA!