Kauhean tunnollinen reseptien seuraaja en ole, joten saatoin tehdä näihinkin herkkuihin pientä viilausta. Sämpyläohjeen tein puolitoistakertaisena ja saatoin lorauttaa hiven enemmän sulatettua voita kuin ohjeessa. Taikinasta tulee suoraan varsin tiivis, joten kulhon pohjalle sekoittamisen jälkeen jääneen jauhokourallisen jätin suosiolla käyttämättä.
Resepti on Sami Rekolan käsialaa ja perustuu Shake Shack-burgerketjun reseptiin.
Hampurilaissämpylät
12.5 dl vehnäjauhoja
8 g kuivahiivaa
1 dl voita
4 dl maitoa
3 dl kypsää jauhoista perunaa (perunalunta)
0.6 dl sokeria
3 tl suolaa
ripaus kurkumaa
Keitä jauhoiset perunat kuorineen ja paseeraa siivilän läpi perunalumeksi. Anna jäähtyä.
Sekoita voi ja jauhot yleiskoneella muruiseksi. Lisää loput ainekset ja sekoita tasaiseksi, älä vaivaa pitkään, sillä näihin sämpylöihin ei kaivata sitkoa vaan sämpylän pitää olla murea ja lohkeava.
Laita taikina kannelliseen astiaan jääkaappiin vähintään kahdeksi tunniksi tai yön yli.
Jaa taikina tasakokoisiin paloihin (hodaria varten golfpallon kokoinen, 50 g, burgeriin mandariinin kokoinen, 70 g) ja pyöritä hodareita varten pitkulat ja burgereita varten pyöreät pullat.
Peitä vaikkapa leivinliinalla ja kohota lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi.
Paista 180 asteessa 10-15 minuuttia.
Voitelin sämpylät ennen paistoa kevyesti vatkatulla kananmunalla, johon lisäsin 2 tl ruokasoodaa, sämpylään tulee näin tumma pinta. Ripottelin päälle valkoisia ja mustia seesamin siemeniä.
Olisin niin halunnut syödä toisenkin, mutta maha ei vetänyt! Wasabimajoneesi ja chili antoivat hodarille potkua. Sämpylät olivat muuten maukkaita vielä seuraavanakin päivänä.
Taikina on tiivis mutta kohosi yllättävän hyvin viileässä.
Piparjuuripikkelöidyt porkkanasuikaleet ja korealaiset pikkelikurkut olivat hurjan hyviä.
Misopikkeliä ja wasabimajoneesia.
Kuten yleensä juhlissa, kuvamateriaali jää heppoiseksi. Äitisämpylät oikealla, nakit nyhjöttävät taustalla ja indonesialainen kana vasemmalla.
Täältä löydät pikkelit ja indonesialaisen kanan reseptit ja paljon muuta. Melkoinen tiiliskivi täynnä houkuttelevia reseptejä, uusia juttuja paljon myös alan harrastajalle. Jos jotain miinusta, niin kirjassa on melko voimakas ominaistuoksu, kuten niin monessa keittokirjassa tänä päivänä. Toivottavasti se haihtuu...
Yhtä kaikki, erittäin hyvä lahjavinkki kokkauksesta innostuneelle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti