Mitä tänään syötäisiin
Ruoka on tänä päivänä monelle yhä tärkeämpää. Trendejä
seurataan innokkaasti, laitetaan astetta parempaa ruokaa viikonloppuisin ja
seurustellaan ruuan äärellä. Tai käydään useammin ulkona syömässä. Ruokaintoilija
ottaa selfien sijaan kuvia ruoka-annoksista ja jakaa somessa kuvia ja arvosteluja.
Osalle ruuanlaitosta on tullut hifistelyä kaikenlaisine vempaimineen. Foodien
elämäntehtävänä on kiertää maailmaa huippuravintoloiden antien perässä. Haetaan
elämää suurempia elämyksiä, joista kertoa vielä jälkipolvillekin. Televisiosta
tulee tuutin täydeltä ruokaohjelmia ja kokkikilpailuja. Viikonlopun
huipennuksena on joko loppuun asti hiottu illallinen kotona tai tajunnan
räjäyttävä maistelumenu trendiravintolassa.
Toisessa ääripäässä on perheenäiti tai isä, joka hektisen
arkielämän lomassa koettaa kiiruhtaa ruokaostoksille pohtien, mitä ihmettä
tänään syötäisiin? Kärryssä kitisevät nälkäiset lapset. Ostoskoriin päätyy
todennäköisesti se iänikuinen jauhelihapaketti, makaronit ja maito. Kaikkia ei
ruuanlaitto kiinnosta, se on vain välttämätön paha. Väsyneelle pienten lasten
äidille paras palkinto on todennäköisesti hyvin nukuttu yö tai muutama tunti
omaa aikaa, siinä ei pihvin kypsyysasteita pähkäillä.
Toisille ruoka on vain energiaa, toisille hyvä ruoka on
elämäntapa. Kaupungistuminen, elintason nousu ja lisääntynyt vapaa-aika mahdollistivat,
että ruuasta ja kokkaamisesta tuli muotia. On siinä paljon hyvääkin, kun
mietitään mitä syödään, kun valitaan hyviä lähellä tuotettuja raaka-aineita ja
vietetään aikaa yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Hyvä tulotaso antaa
mahdollisuuden valintoihin ruokaostoksilla, jotka eivät välttämättä aina ole
ekologisimpia. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan ne, joilla on vähän
rahaa, syövät hyvätuloisia epäterveellisemmin mutta ekologisemmin. Jos
unohdettaisiinkin ne alligaattorit ja Koben härät ja valittaisiin sitä
lähituottajan luomulihaa ja sesongin raaka-aineita, vaikkapa edullisia mutta
maukkaita juureksia; niilläkin voi hifistellä mielin määrin.
10 minuutin
munapekonileipä
paahtoleipää
voita
juustoa
kanamuna
muutama pekonisiivu
sinappia
salaattia
tomaattia
Paahda leivät. Paista pekonit ja kananmuna pannulla. Voitele
leipäviipaleet voilla ja sinapilla. Kokoa täytteet leivän väliin ja nauti.
Muutaman tunnin
munapekonileipä
paahtoleipää/itse leivottua leipää
voita
ylikypsää lihaa/paahtopaistia sous vide´
kaltatut, kuivatut kirsikkatmaatit
herkkusieniä
64.5 asteinen muna
rucolasalaattia
kuivattuja kaprisia
hillottua punasipula
kastiketta
Kypsennä palanen paistia, lammasta, hirveä tai hirvenvasaa
mausteliemessä n. 150 asteisessa uunissa paistin koosta riippuen vähintää 2
tuntia. Mausteliemeen vettä, suolaa, tähtianis, kardemumman palkoja, fenkolia,
laakerinlehti, maustepippureita ja siirappia. Anna jäähtyä. Siivilöi liemi ja
keitä kokoon liedellä. Tarvittaessa saosta hiukan esim. arrowjuurella. Tai
kypsennä vakumoitua paahtopaistipalaa (1.3% suola) sirkulaattorissa (termostoidussa
vesihauteessa) esim. 64.5 asteessa (kananmunan kypsennyslämpötila) paistin
koosta riippuen 2-3 tuntia. Jäähdytä liha nopeasti, kuivaa ja ota väri pintaan
kuumalla pannulla. Siivuta ohueksi.
Tee kirsikkatomaattien päihin pienet ristiviillot niin,
ettei viilto ulotu hedelmälihaan. Käytä kiehuvassa vedessä ja nosta kylmään
veteen. Kuori. Mausta suolalla ja laita uunipannuun n. 50 asteeseen, esim.
uunin jälkilämpöön pariksi tunniksi.
Kypsennä kananmunia sirkulaattorissa (tasalämpövesihaude) 64.5 asteisessa vedessä
45-60 minuuttia. Vaihtoehtoisesti ison kattilan voi täyttää vedellä, säätää uunin
lämpötilaa niin, että veden lämpötilaksi saa noin 65 asteeseen mittaria
käyttäen.
Viipaloi herkkkusienet ohueksi ja paista öljyssä pannulla,
mausta rosmariinilla, suolalla, pippurilla, lehtipersiljalla ja
sitruunankuorella.
Leikkaa paahtoleipäsiivut kolmioiksi, voitele voilla ja
paista pannulla molemmin puolin. Jätä odottamaan lämpimään uuniin. Tai käytä
itse juureen tehtyä vaaleaa leipää.
Kokoa annos lautaselle, kuori kananmuna ja valuta sisältö
lautaselle, ripauta päälle sormisuolaa.
Molekyyligastronomia-blogi: http://molekyyligastronomia.fi/
Kirjallisuutta: Anu Hopia, Tatu Lehtovaara ja Arto Rastas:
Kaksi kokkia ja kemisti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti