maanantai 19. marraskuuta 2012

Matkoilla: Glasgow, Skotlanti

Vierailin marraskuun alussa Glasgowssa, Skotlannin suurimmassa kaupungissa, nuorisoani tapaamassa.   Vanha rakkaus Skotlantiin syveni entisestään ja lisää pitää saada; asiaahan helpottaa kovasti, kun sinne pääsee lähtemään myös perhesyistä! 
Glasgow on monelle ehkä tuntemattomampi kohde kuin Edinburgh, jonne Helsingistäkin lennetään suoraan huhti-lokakuussa. Glasgow'n täytyy lentää joko Lontoon tai esimerkiksi Amsterdamin kautta. Ensinmainittu sopi parhaiten, kun maakunnasta käsin koneenvaihdot tulivat järkevän mittaisiksi ja laukut menivät suoraan. Heathrowlla Finnair lentää terminaali kolmoseen, josta siirrytään bussilla 5-terminaaliin. Aikaa kannattaa varata riittävästi; passi kuvataan ja monessa kohtaa joutuu jonottamaan tarkastuksia, turvatarkastus oli todella tarkka, sukkasillaan sai seisoa pitkän tovin ja lentolaukkukin pengottiin ylösalaisin. Vielä portillakin tehtiin tunnistus kuvaamalla kasvot. Lontoosta Glasgow'n lento on tunnin mittainen.
Glasgowssa on asukkaita n. 600 000, suur-Glasgowssa n. 1.7 miljoonaa. 1700-luvulla se oli merkittävä kauppapaikka; mm. tupakkabisnes Eurooppaan kulki sen kautta. Tupakkakeisarit rakensivatkin Merchant Cityn asuinalueen, jossa tänä päivänä on tyylikkäitä kauppoja ja lukuisia ravintoloita. Myös hotellini sijaitsi alueella, kivenheiton päässä opiskelija-asuntoa. Tupakkikaupan hiivuttua Glasgowsta muotoutui teollisuuskaupunki, laivanrakennusta unohtamatta, onhan se ollut myös merkittävä satamakaupunki. Maailmansotien aikaan se oli Britannian merkittävin sotateollisuusalue ja sitä pommitettiinkin systemaattisesti toisen maailmasodan aikana.


Glasgowssa ei ole säilynyt niin vanhaa arkkitehtuuria kuin turistikaupunki Edinburghissa. Paikoin 70-lukulainen arkkitehtuuri päihittää meikeläisetkin ylilyönnit. Keskustassa on kuitenkin paljon kauniita ja vanhoja, aika tummia rakennuksia, mutta välissä on yllättäen tyhjillään olevia ja huonokuntoisia taloja.


George Squaren laidalla on kaupungintalo. Näin joulun alla aukiolle jäädytetään luistinrata.


Tärkeimpiä ostoskatuja on Buchanan Street. Jouluvaloja oli ripusteltu pitkin kaupunkia runsaasti, mutta ne sytytettiin vasta marraskuun puolivälissä, käyntini jälkeen. Jouluparaatikin on 18.11; joulu on hyvin kaupallinen täälläkin, Glasgown sanotaan olevan Britannian toiseksi vilkkain ostospaikka Lontoon West Endin jälkeen.


Etenkin lauantaina väkeä olikin kiitettävästi liikkeellä.


Buchanan streetin yläpäässä on Royal Concert Hall.


Maailman korkein elokuvateatteri; liikkuvaa kuvaa voi katsella yhdeksässä kerroksessa. Glasgow on ollut 1930-luvulla Euroopan suurin elokuvakaupunki 130:lla elokuvateatterillaan. Govanin kaupunginosassa on parasta-aikaa restauroitavana art deco-tyylinen The Lyceum, jonka katsomoon mahtui kerrallaan 2600 ihmistä elokuvan kulta-aikoina.


Modernin taiteen museo. Rakennus on aikoinaan ollut yksityisasunto.


Museon edessä oleva ratsastajapatsas "lakitetaan" joka yö ilmeisesti opiskelijoiden toimesta.


Glasgown yliopisto on perustettu 1451 ja on Britannian neljänneksi vanhin yliopisto. Alkuun se sijaitsi keskustassa, mutta siirettiin tilanpuutteen vuoksi West Endiin, jonne kaupunki laajeni. Vanhimpia rakennuksia siirrettiin sinne keskustasta. Kaupungissa on yhteensä kolme yliopistoa ja 168 000 opiskelijaa. 


Täällä ei ole tiettävästi kuvattu Harry Potter-elokuvia, kylläkin monessa paikkaa eri puolilla Skotlantia.



Laajalle kampukselle mahtuu arkkitehtuuria laidasta laitaan, tämä ei ole edes rumimmasta päästä: kirjasto. Yläkerrasta avautuu kuulemma hienot näkymät.


Yliopiston opetussairaala. Olisi mielenkiintoista nähdä se sisältä...


West Endin pääkadulta, Byres Roadilta yliopistolle päin käännyttäessä on idyllinen Ahston Lane, suosittu kohde, jossa on muutamia baareja ja ruokapaikkoja. Ulkokattaukset olivat monissa ravintoloissa edelleen paikoillaan täälläkin, ja joissakin jopa istuttiin- koleasta säästä huolimatta- tosin ei syömässä.


Kujalla on myös viehättävä elokuvateatteri.


Byres Roadin päässä on kasvitieteellinen puutarha, kauniit idylliset lasihuoneet täynnä eksoottisia kasveja. Muutama ihminen istui paitahihasillaan aurinkoa ottamassa (alle 10 astetta lämmintä), ja näkyi tällä reissulla jokunen shortsilahkeinenkin :).



Onneksi joku kilttikin oli liikkellä. Säkkipillinsoittajia ei ollut joka nurkalla, kuten Edinburghissa.



Viikonloppuisin kävelykaduilla tapaa katutaitelijoita; tämä kaveri oli aivan loistava!


Tennent's pubi sijaitsee Byres Roadilla. Se vapautti viimeisenä saarivaltion pubina sisäänpääsyn naisille, vasta 1970-luvulla.



Viehättävä hotelli katedraalin kupeessa.


Nekropolis on korkea kukkula katedraalin takana, jonne viktoriaanisen ajan rikkaat liikemiehet rakensivat hautamuistomerkkinsä.




Kaupungin pääsairaala. Lisäsiiven lisäsiipeä jatkuu pitkälle oikealle.


Kukkulalta näkee, kuinka uutta ja vanhaa, kaunista ja rumaa on rinta rinnan.



Glasgow green on maa-alue, jonka piispa Turnbull lahjoitti kaikkien kansalaisten käyttöön vuonna 1450. Alueella laidunnettiin, pestiin ja valkaistiin pyykkiä, kuivatettiin verkkoja ja uitiin. Kyseinen rakennus on mattotehdas, jonka perustaja sai rakennusluvan ainoastaan, jos rakennus ei näytä tehtaalta. Vaikutteita haettiinkin sitten Venetsian palatseista. Nykyisin puistossa lähinnä ulkoillaan ja järjestetään tapahtumia.


People's Palace Glasgow greenillä; museo kertoo kaupungin historiasta.


The Clyde Arc- silta Clyde-joen ylitse. 


Glasgow Sience Centre, tiedekeskus. 
Täällä tai museoissa en käynyt, jätin niiden koluamisen suosiolla toiseen kertaan.
Teimme pari tuntia kestävän kiertoajelun (10 puntaa), jossa voi välillä hypätä tutustumaan kohteeseen ja jatkaa seuraavalla bussilla.


Exhibition and Conference Center. Takana valtaisa Crowne Plaza-hotelli.


Kelvingrove Art Gallery and Museum West Endissä.


Entisestä kirkosta Byres Roadilla on tehty pubi ja ravintola.



5.11 Britanniassa on juhla nimeltä Bonfire Night tai  Guy Fawkes Night, perinteen juontaessa aina 1600-luvulle. Hurjimmat juhlat aiheuttavat järjestyshäiriöitä ja loukkaantumisia, ja huhu kertoi, että jossakin sytytettäisiin kokkoja, joihin heitellään raketteja. Glasgow greenille oli kokoontunut arviolta 50 000 ihmistä, järjestysmiehiä ja poliiseja oli runsaasti ja kaikki sujui mallikkaasti. Yhtään päihtynyttä en nähnyt. Musiikkia ja ohjelmaa sai seurata kahdelta valtavalta screeniltä ja taivaantuuliin laukaistiin  mielettömät 3000 rakettia.




Matkakertomuksen toisessa osiossa shoppaillaan ja kolmannessa käydään muutamassa ravintolassa ja laitetaan ruokaa opiskelijaboksissa.
Niitä odotellessa voi saada häivähdyksen Skotlantia vaikkapa uusimmassa Bond-elokuvassa Skyfall.

Omiakin kuvia Ylämailta olisi muutaman vuoden takaisesta reissusta, mutta tässä yksi linkki musiikin kera:


Säkkipillimusiikki saattaisi aiheuttaa ihottumaa Suomessa, mutta Skotlannissa se sopivasti annosteltuna vie tunnelmaan:




2 kommenttia:

  1. Kiitos tästä viehättävästä Skotlantikierroksesta.

    VastaaPoista