Syökää kanaa, eikun kalaa!

Aika harvoin ehdin nykyisin katsoa ruokaohjelmia tv:stä; joko ne ehtivät mennä ennen kotiutumistani tai sitten laitan samanaikaisesti ruokaa tai avaan television juuri ohjelman loppuessa. Kanavia ja ohjelmia on niin paljon, että aamuisin vierähtäisi tovi, jos kävisi sen päivän tarjonnan läpi. Yhtenä iltana kanavasurffaus tuotti tulosta ja näin pätkän Australian Master Chefiä, jossa laitettiin kalaa hiukan erikoisemmalla tavalla. Ohjelman sivuilta ei löytynyt ohjetta, mutta toisaalta kylläkin mielenkiintoinen, joskin vähän tavanomaista enemmän aikaa ja viitseliäisyyttä vaativa ohje, jota muokkasin. Lopputulos oli sen verran herkullinen ja palkitseva, että ehdottomasti kokeilen toistekin, mutta toisenlaisilla lisukkeilla. Valmistelut kannattaa aloittaa jo edellisenä päivänä kanannahkan suolaamisella.

Sähkösavustimen tulin hankkineeksi nyt syksyllä, kun sain Motonetin viimeisen halppisvärkin edullisesti. Ahkerassa käytössä se on ollutkin, ja luulen, että vielä pikkupakkasiin asti toimii loistavasti.
Kehutun savupaprikamausteen kanssa en ole oikein päässyt sinuiksi, ehkä olen koettanut sitä vääriin ruokiin. Siitä sainkin ajatuksen savustaa punaisia paprikoita. Perussekoitukseni omenapuupuru ja muutama ruokalusikka santelipuujauhetta ja kaksi sokeripalaa toimivat tässäkin loistavasti; maku oli ihanan pehmeän savuinen, ei ollenkaan liian hallitseva.Savustin paprikoita 20 minuuttia (paprikoista irtoaa nestettä, puolikkaat kannattaa laittaa kuoripuoli alaspäin), viiden minuutin esilämmityksen jälkeen. Sen jälkeen nostelin paprikat kelmun sisään.Hieman pidemmällä savustusajalla kuoret irtoaisivat paprikoista paremmin; osaan ne jäivät, mutta eivät haitanneet tahtia. Tähän ateriaan riitti pieni osa neljästä savustamastani paprikasta, loput tuli syötyä myöhemmin. Niistä saisi myös ihanaa paprikavoikastiketta savuaromilla höystettynä, täytyy joskus kokeilla.
Tässä käytin myös uutta tuttavuutta, josta on tullut suosikkimausteeni: indonesialaista mustapippuria; ihanan pikantti, kukkea tuoksu, terävä, kuitenkin pehmeä pippurinen maku. Huippu.

Broilerin nahkassa kypsennettyä kuhaa

2-3 hengelle
2 broilerin koipireittä
reilusti suolaa
1 pienehkö kuha
suolaa, pippuria

Irrottele koipireisistä nahkat varovasti sormilla tylpästi työnnellen. Poista enimmät rasvat nahkoista. Suolaa nahkat reilusti joka puolelta ja laita astiaan jääkaappiin vähintään 12 tunniksi. Ennen käyttöä huuhtele ja kuivaa hyvin. Lihat voi vaikka pakastaa muuta ruokaa varten.
Fileoi kala, poista kaikki ruodot. Suolaa ja pippuroi.Katkaise file puoliksi ja leikkaa 2-3 suikaleeksi, joilla täytät nahkat. Kääri rullalle ja kääri talouskelmuun tiiviisti, lisää vielä toinen kerros ja solmi päät. Sitominen on turhaa; langat pitäisi poistaa ennen friteerausta, muuten ne vain hankaloittavat nautiskelua.

Keitä nyyttejä kiehuvassa vedessä 3-6 minuuttia, tämän kokoiset nyytit saavat olla ainakin 6 minuuttia. Jäähdytä kylmässä vedessä.

Frittitaikina
vehnäjauhoja
vähän vähemmän vettä
suolaa ripaus
reilusti pippuria

Sekoita tasainen taikina, joka saa olla melko paksua.
Kypsennä nyytit öljyssä pannulla, varo roiskeita. Penslaa paistaessa frittitaikinalla joka puolelta, mieluiten useampaan kertaan. Paista kullanruskeaksi. Huomioi, että lyhyt paistoaika ei riitä kypsentämään paksun nyytin sisäosaa kunnolla, joten kannattaa paistaa ajan kanssa. Anna hetki levätä ja leikkaa annospaloiksi. Toiseen nyyttiin jätin koiven nivelen ja pätkän luuta, lähinnä huvikseni, jolloin käärö muistuttaa enemmän kanan jalkaa. Helpommalla pääsee, kun poistaa kaikki luut.

Papuja laitoin hetken mielijohteesta, eivätkä ne tähän oikein istuneet, kastike vaalealla glögillä maustettu beurre blanc-tyyppinen kastike. Savustetut paprikakuutiot natsasivat kanakalalle hyvin.
Rapea friteerattu kuori mehevöittää kalaa, ja kuhan rakenne muistuttaa hyvin paljon merikrottia. Hiukkasen tavanomaista aikaavievämpi valmistusmenetelmä, mutta vaikkapa juhla-aterian ehdoton kohokohta, suosittelen!