Ruokatrendit vuodelle 2017 ja erittäin hyvän leivän resepti!

Mitä sata vuotias Suomi syö? Mitkä ovat vuoden 2017 ruokatrendit? Päätin minäkin laittaa lusikkani soppaan pohtimalla, mikä on nousussa ruokarintamalla. Lueskeltuani erinäisiä artikkeleita asiasta, tutkailtuani menneitä ja haisteltuani tulevia, poimin erityisesti omaan ruoka-arvomaailmaani kolahtavat  teesit seuraavaan listaan. Listan järjestys on satunnainen. Postauksen lopussa on myös resepti, kuinka artesaanileipää, hapanjuurileipää voi leipoa ihan itse, alusta loppuun. Ihan lopuksi myös vinkkejä onnistuneeseen leivän valmistamiseen.

1. Perinneruoka. Perinnneruokien ja alueellisten ruokien noste jatkuu.
Tämä on lähellä sydäntä, sillä kiinostus perinneruokiin heräsi muutama vuosi sitten muutettuamme vanhaan taloon. Hellaleivinuuni suorastaan vaatii vaalimaan perinteitä.

2. Yksinkertainen, konstailematon ruoka. Kotiruoka, jota lohturuoaksikin kutsutaan. Maku edellä, vähemmän piperrystä. Lapsuuden ruokamuistot.

3. Lähiruoka. Luomuruoka. Sesonkiajattelu. Kotimaisuus.
Jos kaikkea on yltäkyllin ja ympärivuoden saatavilla, aistit turtuvat, mikään ei enää yllätä. Lähellä tai lähempänä tuotetetut, sesongin mukaiset raaka-aineet toivon mukaan olisivat se ekologisempi vaihtoehto, ehkä pienemmällä hiilijalanjäljellä. Ei välttämättä aina se edullisin, mutta kotimaisista juureksista saa kyllä hyvää ruokaa hyvin edullisesti.

Ollaan ylpeitä puhtaasta luonnostamme ja luonnon antimista, puhtaasta ruoasstamme. Marjat, sienet ja riista kunniaan. Hyödynnetään enemmän ruokavientiä.

4. Perheen yhteiset ateriat, ruokarauha. Ruoanlaitto yhdessä, lasten kanssa, vapaapäivinä. Kotoa opittu kantaa pitkälle!

5. Ruokahävikin vähentäminen.
Erityisesti lähellä sydäntäni, liittyen kiinteästi kierrätykseen. Ruoka on oikeasti halpaa, jos sitä on vara heittää menemään!

6. Terveellisyys. Painopiste raaka-aineisiin. Kohtuus kaikessa, kaikkea kohtuudella.Tervettä järkeä on syytä käyttää ja pohtia, onko pitkälle prosessoidut, valmiit tuotteet, joita kaupataan terveys- ja keveys-teesein, se paras vaihtoehto? Henkilökohtaisesti en ymmärrä proteiinijauheita, palautus- ja energiatuotteita.

7. Kasvisten lisääminen ruokavalioon jatkuu. Flexitarismi, korvataan yhä enemmän lihaa kasviksilla. Tämä on ollut oma trendi jo useamman vuoden. Lapsuuteni ruokavalio oli hyvinkin kasvis- ja kalapainotteinen, vähäsuolainen. Pannulla ruokaa käristettiin harvoin. Tähän suuntaan on ollut helppo palata.

Erityisesti haluan nostaa perunan kunniaan! Halpa, herkullinen ja monipuolinen kasvis, joka on turhaan ollut pannassa! Ei se pasta ole sen terveellisempää, mieluummin useimmiten valitsen tänä päivänä perunan.

Erityisesti haluan nostaa leivän kunniaan! Sydäntä lämmittää Suomen kansallisruoka, ruisleipä! Artesaanileipä, itse tehty leipä, juurileipä; onneksi leipäkin on pääsemässä pannasta.

Vinkki tuunaamani perinneruokaan, kouluaikojeni inhokkiin, josta tämän ohjeen myötä tuli yksi suosikkiruoistani: kaalilaatikko. Katso reseptistä, millä jujulla siitä saa vielä maistuvampaa!

Ruisleipää leivon säännöllisesti, ja aika usein vaaleaa leipää, niinpä kaupan leipää meille ei osteta, eikä leipää mene hukkaan käytännössä ollenkaan. Tässä ruisleivän resepti. Nykisin laitan joukkoon puolet riihiruista (suosittelen!) ja teen kerrallaan kuusi leipää.
Vaalea juurileipä onnistuu hyvin myös sähköuunissa. Hapantaikinajuurta olenkin ahkerasti jakanut ystäville ja työkavereille, mutta juuri on helppo käynnistää tällä hapantakinajuuren ohjeella.

Seuraavassa luotto-ohjeeni, jolla syntyy herkullista artesaanileipää ihan kotioloissa.
Muutaman kerran jälkeen vaiheet tulevat tutuiksi, eikä leivän tekeminen ole monimutkaista. Itse leivontaan aikaa menee hyvin vähän, taikinoiden seisottaminen ja kohotus vievät suurimman osan ajasta. Ja ei se aina onnistu minultakaan nappiin tuo leivän teko, mutta koskaan ei ole jäänyt syömättä, vaikka vähän likilaskuinen lopputulos olisi ollutkin!

Toivon mukaan innostut kokeilemaan!

Vaalea juurileipä (2 kpl)

Esitaikina

tehdään edellisiltana, jolloin varsinainen taikina tehdään seuraavana. 

4 dl vettä

1-2 dl hapantaikinajuurta

3 dl vehnäjauho 

1 dl ruisjauho

1 dl kuidukas tai 4-viljan hiutale

Sekoita kaikki ainekset kulhoon, peitä ja jätä huoneen lämpöön kelmulla/foliolla peitettynä. Esitaikina kuplii, kun on valmis, joten muutama tuntikin riittää varsinkin lämpimässä paikassa pidettynä.

Taikina:

edellinen esitaikina

3 dl vettä

nokare hiivaa (kolmannes paketti tai vähemmän)

n. 9.5 dl vehnäjauhoja (600-620 g)

n. 9 g suolaa suolaa eli n. 2 tl (HUOM! Korjasin ohjetta, minun ruokalusikat ja teelusikat on kovin pieniä!) Keskimäärin 1 rkl = 2 tl = 10 g

½ dl pellavan siemeniä

½ dl seesamin siemeniä

Liota hiiva veteen, sekoita muut ainekset paitsi suola ja siemenet. Vaivaa yleiskoneella keskinopeudella vähintään 5 minuuttia, mieluummin 10. Lisää suola ja koneen tehoa ja vaivaa 5 minuuttia, hitaammalla teholla kauemmin. Lisää lopuksi siemenet.

Käsin leipoessa ajat voi joutua tuplaamaan hyvin sitkon saamiseksi.

Kaada taikina öljyttyyn isoon kannelliseen astiaan ja jätä kohoamaan. Jääkaapissa taikinaa voi kohottaa yön yli tai 8-9 tuntia, huoneenlämmössä riittää muutama tunti. Taikina kohotetaan noin kaksinkertaiseksi.

Kumoa taikina reilusti jauhotetulle leivinpöydälle, jaa kahtia ja riivaa taikinaa; painele ja muokkaa taikinaa kasaan. Varo viemästä jauhoja taikinan sisään. Itse painelen taikinaa taikinakaapimella (laiskan naisen kikka). Muotoile taikinapalasta leipäkorin kokoinen ja nosta hyvin jauhotettuun leipäkoriin, tee samoin toiselle. Ripottele leivän ja korin väliin vielä jauhoja ja leivän päälle. Peitä pyyhkeellä ja kohota vielä n. 2 tuntia (jääkaapissa 3 tuntia).

Lämmitä uuni 250 asteeseen (kiertoilma). Laita uunin pohjalle vesiastia. Kumoa leivät varovasti pellille. Viillä leivät partakoneen terällä (n.1.5-2 cm syvyyteen) ja laita uuniin.

10 minuutin kohdalla avaa ja sulje luukku, tee näin muutaman kerran paiston aikana, vesihöyryä pääsee pois. Vesiastia uunin pohjalla paistaa kuoren rapeaksi. Ota astia pois viimeisen 15 minuutin ajaksi. Laske uunin lämpöä asteittain muutaman kerran 230-210. Tarkkaile, ettei leipä tummu liikaa. Tumma kuori antaa leipään kuitenkin enemmän makua kuin vaalea. Paistoaika on noin 40-50 minuuttia.

Jäähdytä leivät ritilällä. Älä säilytä muovipussissa vaan esim. Kevyesti folion alla leikkuulaudalla.

Kohotuskoreja saa esim. Claes Ohlssonilta, tavallinen tiheä leipäkorikin käy hyvin jauhotettuna. Kohotuskori ei ole välttämätön, mutta helpottaa pehmeämmänkin taikinan kohoamista leivän muotoon. Kori jauhotetaan hyvin. Leivät viilletään partakoneen terällä juuri ennen paistoa, etteivät ne repeile.

Vinkkejä leivän leivontaan:

Leipä onnistuu ilman lisättyä hiivaakin, mutta kohotusajat voivat olla pidemmät ja vaihdella. Vehnäjauhojen lisänä voi käyttää muitakin jauhoja ja hiukan enemmänkin, mutta tällä ohjeella on onnistunut hyvin. Siemenet voi korvata mausteilla tms. ja leipiin voi lisätä esim. pähkinöitä riivausvaiheessa.

Käsin vaivatessa leipään voi olla vaikeaa saada hyvä sitko. (Sitkoa voi testata esim. ottamalla pienen palan taikinaa sormien väliin ja vetää sormia erilleen; taikina venyy ohueksi kalvoksi jos sitko on hyvä.)

Esitaikina kannattaa tehdä huoneenlämmössä, taikinan ja leivät voi kohottaa jääkaapissa tai huoneen lämmössä, pienellä kokeilulla selviää, mikä sopii omaan aikatauluun. Loppujen lopuksi itse leipomiseen menee vain vähän aikaa.

Juuri kannattaa säilyttää jääkaapissa, pakastimessa siitä kuolee aina hiivoja. Pakastetun juuren sulatus ja elvytys vie myös aikaa. Jos leipoo kerran viikossa, kannattaa juuri säilyttää jääkaapissa. Juurta ruokitaan 2 kertaa viikossa lisäämällä n. 1-2 dl jauhoja ja tilkka vettä, juuren koosta ja käytöstä riippuen. Jos juuri paisuu liian suureksi, osa kannattaa heittää roskiin.

Ja pataleipä tai kattilaleipä on herkullinen ja helppo vaihtoehto, jos tämä juurileipä tuntuu liian työläältä. Ja siihenkin voi käyttää hapantaikinajuurta, suosittelen!