tiistai 30. syyskuuta 2014

Muttisoosi jää kakkoseksi!

Tölkkitomaatit, tomaattimurska, tomaattipyre. Niitä tarvitaan aina. Huikean tomaattisadon myötä jo useamman tuoreena syödyn kilon jälkeen jatkojalostus soseeksi tai kastikkeeksi varmistaa sen, että herkuttelu jatkuu myös talvella. Ensimmäiseen soosiin innoituksen sain Glorian Ruoka & Viini-lehden ohjeesta, mukaillen. Toisen, isomman satsin keittelin vähemmällä säätämisellä ajatuksena maustaa sosetta kulloisenkin käyttötarkoituksen mukaan. Minusta tomaattien kalttaaminen, kuorten poistaminen on turhaa ja vie liikaa aikaa, mutta kukin tavallaan.
Tomaattien tulee olla kypsiä ja mieluiten lihaisia. Omat tomaattini ovat Incas-pensastomaatteja, joissa on paksu makea hedelmäliha ja hyvin vähän nestettä.


Tomaattikastike I

500 g kypsiä tomaatteja
3 salottisipulia
1 1/2 solovalkosipulia tai 5-6 kynttä
1 punainen chili
1 vihreä chili
2 rosmariininoksaa
100 g aurinkokuivattuja tomaatteja (irtomyynnistä)
oliiviöljyä
1 omena
1 dl punaviiniä
n. 3 rkl balsamiviinietikkaa
1 tl suolaa
raastettua limen kuorta

Kuutioi tomaatit, hienonna chilit, kuutioi omena ja pilko aurinkokuivatut tomaatit pienemmiksi.Hienonna sipuli ja valkosipuli, kuullota hetken öljyssä. .Lisää kuutioidut tomaatit, hienonnetut chilit, omena, aurinkokuivatut tomaatit ja punaviini. Keitä hiljalleen puolesta tunnista tuntiin. Lisää mausteet, tarkista maku. Soseuta sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa. Säilö kuumennettuihin purkkeihin piripintaan, sulje kannet. Pitäisi säilyä hyvin jääkaapissa, nyt jo useamman viikon kokemuksella.


Tomaattikastike II

2 kg tomaatteja
5 salottisipulia
3-4 solovalkosipulia (1-2 kokonaista kynnellistä valkosipulia)
öljyä
n. 1 dl punaviiniä
1/2 dl balsamiviinietikkaa
parmesanjuuston kuivahtanut kannikka
8 rkl kalakastiketta
3 tl suolaa
1/2 dl siirappia
1 tl kanelia
1 sitruunan raastettu kuori
1 sitruunan mehu

Ohjeen määrät ovat hiukan summittaiset, makua kannattaa maistella ja lisätä mausteita tarpeen mukaan. Tästä soosista tulee aavistuksen ohuempaa, mutta sopii pizzan täytteeksi ja vaikka keiton pohjaksi. Makunsa antanut parmesaanin kanta poistetaan ennen soseutusta. Parmesaanin läsnäolo hiukan arveluttaa säilymisen kannalta, joten tämä kannattaa pidempää säilytystä varten pakastaa. Maku tiivistyy jäähtyessään ja seuraavana päivänä oli oikein täyteläistä.

Ja kyllä, vaikka kaupan tomaattitölkit ovat halpoja ja maku peittoaa ulkolaisista talvitomaateista keitetyt kastikkeet, niin oman, rakkaudella kasvatetun sadon hyödyntäminen ja siitä nauttiminen on herkullista, ihan parasta lähiruokaa, Muttisematta.

4 kommenttia:

  1. Upean väritysen soosisi onkin saanut. Tomaattikastike I menee varmasti kokeiluun ja kuorien kanssa. Jos sinulla on vielä kastiketta, ilmoittele miten kauan sait omasi säilymään.

    VastaaPoista
  2. Olisikin tuollainen sato, että siitä keittäisi oikein soossit.

    VastaaPoista
  3. Kuusi tainta tuotti tomaatteja kolme sankollista, mutta kylmä kesäkuu ja elokuun loppu aiheuttivat sen, että tomaatteja on kypsytelty sisällä, erittäin hyvällä menestyksellä!

    VastaaPoista