maanantai 30. toukokuuta 2011

Lipstikka-laventelikeitto

Rakastan lipstikkaa, mutta valitettavasti tyttäreni ei jaa tätä tunnetta kanssani. Eikä sitäkään, että kauppareissuilla tarttuu mukaan kaikkea uutta ja ennen kokematonta, kuten vaikkapa laventeliruukku. Siellä se pari päivää pyöri jääkaapissa, kun keksin laittaa sitä lipstikan kaveriksi. Ei ollut hassumpi liitto. Se, että kaikki on viime aikoina ruskistettu kirkastetussa voissa, johtuu siitä, että löysin valmista kirkastettua voita etnisestä lähikaupastani; itse tuskin tulisi sitä kovin usein tehtyä. Sillä saa helposti kauniin värin, ei juuri roisku, ja purkki pitää käyttää elokuun loppuun mennessä J. Mikä parasta, keiton valmistamiseen kului aikaa vajaa 10 minuuttia! Tästä riittää kahdelle.

kourallinen lipstikkaa
muutama laventelin oksa
kirkastettua voita
2 rkl vehnäjauhoja
1 tl karkeaa Dijon sinappia
½ dl valkoviiniä
suolaa, pippuria, cayennepippuria
nokare kanaliemikuutiosta
reilu 2 dl vettä
2 dl kuohukermaa

Poista lipstikasta paksut varret, riivi laventelista lehdet ja hienonna. Hienonna sipuli ja kuullota voissa, lisää yrtit, pyörittele hetki. Lisää vehnäjauhot ja kypsennä hiukan, kaada joukkoon valkoviini ja vesi. Mausta. Lisää kerma ja anna hautua miedolla lämmöllä 20-30 minuuttia. Lisää tarvittaessa vettä ja tarkista suola. Kuohkeuta sauvasekoittimella. Jos koristelet laventelinoksalla, älä syö sitä, se peittää keiton ihanan maun.


Tämä oli hyvää, vaikka itse kehunkin! Vieno laventelin maku täydensi ihanasti lipstikkaa. Kumpaakaan ei saa käyttää liikaa; ovat molemmat voimakkaan makuisia. 

lauantai 28. toukokuuta 2011

Brändipiparit

Erään työpaikan porukalle menivät nämä piparit. Pikeeri ei tällä kertaa ollut ystäväni, eikä kamera öiseen aikaan, mutta tästä on hyvä jatkaa kehittelyä; nämähän ovat vasta prototyyppejä .



Tämän herran nimi ei ole minulle valjennut.



Rouva Mehiläinen x 3.



Työläiset.



Kukkaloistoa.



Kukkia ja perhosia.

Gluteeniton raparperi-toscapiirakka

Sain töissä maistaa taivaallisen hyvää raparperipiirakkaa. En saanut ohjetta, mutta piirakka oli gluteenitonta, kuohkeaa ja mehukasta. Päätin tehdä oman kokeilun. Usein näyttää, että uunipellille mitoitettu ohje on pienen puoleinen 60 senttiseen uuniin, ja piirakka jää ohueksi. Tästä tein tarkoituksella XXL-kokoa. Toscakuorrutetta pitää myös olla reilusti.

6 munaa
3 dl ruokosokeria
2 tl vaniljasokeria
6 dl gluteeniton (Semper, hieno) jauhoseos
3 tl leivinjauhetta
160 g voita sulatettuna (Hyla)
reilu litra ohuita raparperiviipaleita

kuorrutus:
100 g voita (Hyla)
200 g mantelilastuja
11/2 dl ruokosokeria
1 dl kuohukermaa (Hyla)
½ dl Semper -jauhoja

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää jauhot ja voi varovasti käännelleen. Kaada taikina pellille leivinpaperin päälle ja ripottele pinnalle raparperipalat. Paista 220 asteessa 10 minuuttia.

Sulata voi kattilassa, lisää muut aineet ja kiehauta. Levitä piirakan päälle, alenna lämpöä 200 asteeseen ja paista vielä n. 10 minuuttia, kunnes pinta saa kauniin värin.


Parhaimmillaan lämpimänä, mutta säilyy mehukkaana parikin päivää, ellei tule syötyä!