Kurpitsa-sienirisotto

Kurpitsaa on tullut nautituksi muodossa jos toisessa tänä syksynä, eikä kyllästymisen merkkejä vielä näy. Kurpitsa tuntuu muuntuvan niin suolaiseen kuin makeaan, ja hyvin passasi wokkiruokaankin. Yksi kaunokainen on onneksi vielä tanakasti pöydänkulmalla.

Kodinkuvalehdestä bongasin kyseisen ohjeen hiukan sovellettuna. 

½ l 1x 2 cm kurpitsakuutioita

½ l suppilovahveroita hienonnettuna
1 punasipuli hienonnettuna
oliiviöljyä
4 dl risottoriisiä
½ dl valkoviiniä
1 l kanalientä
suolaa, pippuria
cayennepippuria, muskottipähkinää
2 rkl voita
raastettua parmesaania
lehtipersiljaa

Laita sienet kuivalle pannulle ja kuumenna, kunnes neste haihtuu. Lisää oliiviöljy, kääntele sieniä muutama minuutti, lisää sipuli, kuullota hetki ja lisää kurpitsakuutiot, kääntele taas pari kolme minuuttia. Lisää tarvittaessa oliiviöljyä. Kaada joukkoon viini, kun se on haihtunut, lisää vähitellen kuumaa kanalientä ja odota, kunnes neste haihtuu, sekoita hiljalleen. Jatka, kunnes kaikki liemi on käytetty, riisi on lähes kypsää. Älä anna kaiken nesteen haihtua, risotto saa jäädä reilusti kosteaksi. Aikaa kypsymiseen menee riisilajikkeesta riippuen noin 15-20 minuuttia. Ota pannu pois liedeltä, lisää voi ja pari kolme rkl parmesaania, sekoita ja tarjoile heti. Koristele persiljalla.

Hattuleivos - leivoshattu

 Jos rästissä on ikäviä kotihommia ja kakkuprojektista jääneitä kakun paloja ja täytteitä, tässä sopivaa (korvaavaa) askartelua muutamaksi tunniksi. Tässä olisi hyvä vinkki ensi kesän Royal Ascot-laukkakilpailun makeaksi tarjottavaksi. Mallia leivoksiin voi ottaa vaikkapa kutsuvieraiden toinen toistaan mielikuvituksellisemmista päähineistä.

Täällä näillä juhlistettiin ihan vaan  syntymäpäiviäni.

Idean hattuihin sain Bake and decorate-kirjasta. Kangasnauhojen sijaan halusin tehdä kaikki osat syötävistä materiaaleista.



Kakkulevystä on otettu erikokoisilla pyöreillä muoteilla paloja, täytteenä puolukkahilloa tai suklaalevitettä ja mangopassionmoussea. Kostutus maidolla. Sokerikreemillä pehmeän ja murenevan kääretorttupohjan kuorrutus on melko mahdotonta, suosittelenkin marsipaanin alle vaikkapa jotain vähäsokerista hilloa tms.



Kaulin marsipaanista myös pohjan, jotta leivoksia on helpompi liikutella.



Marsipaanilla kuorrutettua leivosta on vielä helppo muotoilla lopulliseen muotoonsa.



Silinterin reunoja voi suoristaa lastalla.



Nauhaan tai rusettiin saa pilkkuja kaulitsemalla pohjavärin sisään samankokoisia marsipaanipalloja.



Melko perinteistä hattueleganssia. Nauhat ja ruusut myös marsipaania.



Mustassa lierihatussa oransseja miniruusuja.



Onpa joku pipapääkin eksynyt joukkoon :). Tällä tuskin pääsisi Ascotiin.



Silinteri oli ennen vanhaan naisratsastajien hattu. Vieressä rennompi jockeyn lippalakki.



Ruusu on sivelty kuparitomuvärillä. Viereinen pillerirasia on koristeltu jo kuivahtaneella Sugar Veil-pitsin palasella, punaisella Candy melts spritsauksella ja sokerimassakukalla.



Marsipaani tekee leivoksista melkoisen imeliä, joten täytteeksi kävisi vähemmän sokeriset ainekset. Toisaalta yhdestä leivoksesta nauttii useampikin herkuttelija.

Näitä täytyy ehdottomasti tehdä lisää uusin ideoin , mutta kakkupohjaksi valitsen seuraavalla kerralla kiinteämmän, vaikkapa brownies-pohjan.

Darth Vader- kakku

 Sain tehdä Star Wars- synttärikakun; tuttu aihe kun nämä elokuvat on tullut katsotuksi vuosikymmenten myötä. Kakku toteutuksineen onkin sitten toinen juttu. Asiantuntevaa kannustusta tuli tyttäreltäkin, joka 7-vuotiaana oli katsomassa uuden polven filmatisointia (taisi olla alaikäinen siihen leffaan) äidin kuiskatessa tekstitystä. Kakkuun on kyllä vaikea vangita Darth Vaderin synkkää ja kiehtovaa olemusta.



Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty :). Kaksi 6 munan kääretorttupohjaa, toinen kaakaoinen. Mallin mukaan leikkasin kaksi pohjaa.



Välissä 1/2 l mangopassionmoussea sekä tiramisurahkaa, 2+ 1 liivatelehteä. Kostutus maidolla.



Pikkuosien kiinnitys moussella. Saksilla on helppo leikata paloja muotoon.



Tässä vaiheessa ulkonäkö muistuttaa naapurin koiraa.



Vai sittenkin Karvista? Kakku on päällystetty sokerikreemillä. Kypärän reunaa korostamaan laitoin pötkön marsipaania ja vinoneliön ristikon kohdalle, kuva jäi ottamatta.



Apinoiden planeettakin tulee mieleen. Yksityiskohtia korostetaan marsipaanista leikatuilla osilla. Mustaa marsipaania saa varata kakkuun noin puoli kiloa.

Pehmeä kakku = maukas kakku, kuivista kakuista en tykkää. Pehmeä kakku on hankala kuorruttaa ja vaikea leikata. Toisaalta lopullista muotoa voi käsin lämmittämällä ja työstämällä vielä muokata.



Risitkon kohdalle vielä kolmiot, joihin marsipaanityökalulla piirretään kuviot, sivuille suikaleet marsipaania. Kaikkia yksityiskohtia on turha yrittää kopioida.



Kakku on suihkutettu syötävällä hopeaspraylla. Mm. silmät on sivelty glaseeraus-nesteellä, yksityiskohtia on korostettu helmiäistomuvärillä.



Kirjaimet tuntuivat jotenkin tönköiltä kakkua kiertämään, joten tein erillisen laatan kirjoitusta varten.

Toivottavasti sankari tykkäsi ja kakku maistui. Onnittelut Aatulle!