Za'atar ja avokadobruschetta

Mausteseokset tuovat kivasti makua erilaisiin ruokiin. Lähi-idästä kotoisin oleva za'atar on kaikessa yksinkertaisuudessaan koukuttava maustekombo. Vaalea leipäsiivu saa ihan uuden ulottuvuuden, kun se paahdetaan pinnastaan kauniin ruskeaksi ja rapeaksi; bruschettan päälle voi koota mieleisensä makumaailman. Tällä kertaa ihana herkku syntyi yksinkertaisesti avokadosta ja raejuustosta.

Viimeistä murua myöten-blogin ohje pisti silmään vuoden vaihteessa. Avokadobruschettoja on tullut tehtyä parikin kertaa ja za'atar mausteseosta isompikin satsi, sitä tekee mieli nimittäin ripotella melkein ruokaan kuin ruokaan. Välipalaleipä maistuu ihan toiselta kun maustaa sitä hiukan ja onpa tätä maustetta kokeiltu maksalaatikonkin kanssa! Mausteseoksen hyvä puoli on, että se on suolaton, mutta antaa kivasti paahteista, yrttistä ja kirpsakkaa makua, jolloin suolaa ei välttämättä tarvitse lisätä juurikaan. Sumacia saa ainakin etnisistä kaupoista, mutta muistelen nähneeni jo hyvin varustetussa marketissakin. Kirpakka, sitruunaan vivahtava maku on omintakeinen, mutta sen voi korvata raastetulla sitruunankuorella. Granaattiomenasiirappia saa myös etnisistä kaupoista. Sen voi korvata myös balsamico-siirapilla. Lisäsin ohjeeseen vielä granaattiomenan siemeniä, kun niitä sattui olemaan. Ovat niin kauniita ja raikastavina antavat leiville viimeisen silauksen. Ricottaa ei ollut käsillä, mutta levittyvä, pehmeä raejuusto ajaa saman asian. Lidl'n cottage cheese oli muuten oikein hyvää.

Za'atar-mausteseos

1 rkl seesaminsiemeniä
1 rkl kuivattua oreganoa
1 rkl kuivattua timjamia
1 rkl sumacia tai raastettua sitruunankuorta

Paahda seesaminsiemenet kuivalla pannulla niin, että ne saavat väriä. Varo polttamasta. Sekoita kaikki ainekset keskenään.

Avokadobruschetat (kahdelle)

1-2 kypsää avokadoa, koosta riippuen
muutama siivu vaaleaa leipää (esim. ciabatta)
oliiviöljyä
ripaus suolaa
raejuustoa tai ricottaa
granaattiomenasiirappia tai balsamicosiirappia
za'atar-mausteseosta
granaattiomenan siemeniä

Voitele leipäviipaleet kevyesti oliiviöljyllä ja paahda uunissa grillivastuksen alla hetki, kunnes leivät saavat väriä. Vaihtoehtoisesti paahda kuumassa uunissa, vähintään 200 asteessa. Halkaise avokadot, poista kivet ja ota hedelmäliha lusikalla kokonaisena leikkuulaudalle ja viipaloi. Levitä leiville raejuustoa tai ricottaa, nostele avokadoviipaleet päälle. Ripottele avokadoille hiukan suolaa. Ripottele za'atar-mausteseosta, pirskota hiukan oliiviöljyä ja muutama tippa granaattiomenasiirappia tai balsamicosiirappia ja koristele granaattiomenan siemenillä.

Avokadobruschetta ja za'atar, niin hyvää, ettei sanotuksi saa!

Valoisampia päiviä odotellessa, kokeilkaa ohjetta, kuva ei anna oikeutta!

Bagelit

Bagelit, amerikkalaiset vesirinkelit, tarjotaan runsailla täytteillä ja ne on tuttu näky meidänkin kahviloissa. Bagelit on kuulemma helppo tehdä itsekin ja pitihän sitä kokeilla. Ja siis aitoja en ole maistanut, kun en ole ameriikoissa käynyt.

Maanantai-aamu oli poikkeuksellisen vaikea. Miten voi olla näin pimeää ja märkää! Olo on viime päivinä ollut sellainen, että talviunille voisi heittäytyä ja raottaa luomiaan vasta joskus helmikuussa, kun aurinko näyttäytyy. Sen olen huomannut, että kaamosahdistuksessa ei auta jäädä sohvan pohjalle. Jotain on hyvä puuhata, kuten vaikka leipoa bageleita. Ohjeen bongasin Viimeistä murua myöten -blogista,  jossa on hyvin avattu bageleiden sielunelämää. Taikina on kiinteä, jopa kova, että saadaan tiivisrakenteiset rinkelit, siihen tähtää myös keittäminen, jolla saadaan myös sitkeä kuori.

Päätinpä siis piristää näillä synkkää maanantai-aamua, veden ropistessa ikkunaan. Käytin taikinaan leivän juurta, itse asiassa tummaa ja vaaleaa, jotka ovat sinnitelleet jääkaapissani jo puolitoista vuotta. Vaativat muuten säännöllistä ruokkimista. Hapantaikinajuuren käynnistämisestä juttua täällä. Bagelit voi toki leipoa ilman juurta, se vaan on tullut tavaksi, kun leipiin saa juurella kivasti makua. Juuren voi korvata lisäämällä hiukan hiivan, jauhojen määrää ja tekemällä esitaikinan ilman juurta. Rusinoiden sijaan laitoin bageleihini viimeiset kuusi taatelia jääkaapista sekä murensin muutaman aiemmin paahtamani kastanjan. Bagelit voi tehdä ihan ilman mausteita, mutta kivasti nuo kanelin kanssa antoivat makua.

Bagelit 10-12 kappaletta

esitaikina:
1 dl hapanleipäjuurta
3 dl lämmintä vettä
1/2 dl ruisjauhoja
3 dl vehnäjauhoja (puolikarkeita)

vaihtoehtoinen esitaikina:
sormenpään kokoinen nokare hiivaa
3 dl lämmintä vettä
1 dl ruisjauhoja
n. 3.5-4 dl vehnäjauhoja

Sekoita  esitaikinan tai vaihtoehtoisen esitaikinan ainekset ja jätä kelmulla peitettynä lämpimään paikkaan muutamaksi tunniksi, tai kunnes taikina alkaa kuplia. Jatka sitten seuraavasti:

lisää:
1.5 dl vettä
peukalon pään kokoinen nokare hiivaa
7.5 dl vehnäjauhoja

sekoita nämä esitakinan joukkoon ja vaivaa käsin kiinteä, lähes kova taikina, noin 10 minuuttia, yleiskoneella 5 minuuttia.

lisää:
2 tl suolaa ja vaivaa vielä hetki. Anna kohota tunnin ajan. Levitä taikina leivinpöydälle ja levitä taikinan päälle

6 pilkottua taatelia ja muutama murusteltu kastanja, jos niitä sattuu olemaan. Ripota pari rkl kanelia ja ripaus maustepippuria. Kääntele taikinan reunat täytteiden päälle ja muotoile pötköksi.

Jaa taikina 10-12 palaan ja pyörittele palloksi (jauhoja ei juurikaan tarvita). Pallojen pyörittely ei onnistu helposti, joten muotoilin rinkulat miten kuten tekemällä sormilla reiän taikinapalaan ja rumat reunat alle kääntelemällä (bagelini pohjat eivät kestä päivänvaloa).

Kohota bageleita puoli tuntia. Kiehauta kattilassa litra vettä ja 2 rkl siirappia. Keitä bageleita puolisen minuuttia (tai 1 minuutti) per puoli ja nosta reikäkauhalla pellille. Voitele keitetyt bagelit kananmunalla ja ripottele halutessasi päälle esim. unikonsiemeniä. Paista 200 asteisessa (kiertoilma) uunissa 20-25 minuuttia.

Keli on sellainen, että kuvatkin saavat olla synkkiä.

Bagelin tiivis rakenne näkyy hyvin. 

Ilman täytteitä bagelit ovat kuivakoita syötäviä, sipaisin päälle hummusta. Parhaiten nämä toimivat runsaan täytteen kera. Rakenne onnistui hyvin, mutta pohjat eivät kestä päivänvaloa, sen verran hankalaa kovasta taikinasta on saada nättejä pullia aikaiseksi. 

Siitä se maanantaikin lopulta käynnistyi. Joku on joskus todennut, että kun elämä on kovin sekaisin, moni siivoaa ja järjestää, että edes jokin osa elämässä on järjestyksessä. Toimii myös tähän maanantain ankeuteen tai kaamos- ja pimeysahdistukseen! Johan tuli hyvä mieli kun sain siivottua ja inventoitua kuivaruokakaapin! Siitä olisi ollut hyvä laajentaa vaikka imurointiin tai vintin siivoukseen, mutta töihin oli lopulta lähdettävä, jalan sateeseen muuten (ylpeä itsestäni)! 

Eilen oli kuukausi talvipäivänseisaukseen. Pikku hiljaa valoa kohti.

Valoa pimeyteen! 

Pimientos de Padron - tapakset

Pimientos de Padron eli espanjalainen vihreä pikkupaprika ja oman sadon punainen paprika. Törmäsin kaupassa vihreisiin pikkupaprikoihin. Pussissa luki Pimientos de Padron, espanjalaiset pikkupaprikat. Kasvihuoneessa, siinä purkutuomion ja saaneessa, vietti kesää paprika, joka teki punaisia, pienen puoleiseksi jääneitä paprikoita. Liekö lannoituksen puutetta, kun eivät sen isommaksi kasvaneet. En oikein tiennyt, mitä niille tehdä, mutta pimentos-pussin reseptillä niistäkin tuli ihan huikean hyviä!

Ohje on älyttömän helppo ja nopea. Kypsennetään paprikoita öljyssä, kunnes niiden pinta kuplii ja paprikat pehmenevät. Kannattaa tehdä kerralla vähän enemmän, ovat yksinkertaisuudessaan herkullisia. Pimientos de Padron-paprikoista joka kymmenes on tulinen,  mutta yhtään pussiini ei ollut eksynyt. Kypsensin pari chiliä samalla pannulla ja niitä pureskellessa tuli tulisen ruuan tuska tyydytettyä hetkeksi.


Öljyssä paahdetut paprikat

pimientos de padron-paprikoita
pieniä punaisia paprikoita
(chilejä)
hyvää oliiviöljyä
sormisuolaa

Kuumenna öljy pannulla ja kypsennä paprikoita samalla käännellen kunnes paprikoiden nahka kuplii ja ne pehmenevät. Nosta talouspaperin päälle ja ripottele sormisuolaa. Parhaita vielä lämpimänä, mutta hyviä kylmänäkin. Ihania makean karvaita makuja, jotka tulevat ihan eri tavalla esille öljyssä kypsentäen ja joita suolaripaus sopivasti korostaa.

Mustatorvisieni - pientä syötävää

Mustatorvisieni on herkullinen sieni ja sen löytäminen saa hyvälle mielelle. Joskus se piiloutuu yhtä taitavasti kuin suppilovahvero, mutta toisinaan sen kasvustot näkee jo kauas. Hyvien sienimaastojen puutteessa on onneksi ystäviä, jotka kiikuttavat osan saaliistaan meille.
Tästä piti tulla sienimunakas, mutta laiskana oikaisin ja rikoin munat suoraan pannulle, joka oli liian kuuma, lorautin maidon perään ja peli oli menetetty, ei tullut edes kokkelia.  Mutta hyvin maistui leivän päällä. Ja puolukkahillo viimeisteli makunautinnon. Kannattaa kokeilla! Erittäin hyvä pieni ilapala kahdelle.

Pikainen paistos mustatorvisienestä 

mustatorvisieniä noin litra
1 pieni salottisipuli
kotimainen omena
voita ja öljyä paistamiseen
3-4 kananmunaa
1 dl maitoa
suolaa, pippuria
tuoretta korianteria

tarjolle puolukkahilloa, ruisleipää

Pieni siivottuja mustatorvisieniä hiukan ja laita paistinpannulle, höyrytä enimmät nesteet pois. Lisää tilkka öljyä ja nokare voita, paista. Lisää silputtu sipuli ja freesaa, lisää omena pieninä kuutioina. Suolaa ja pippuroi. Vähennä lämpöä, riko kananmunat pannulle, sekoittele koko ajan, lisää maitoa ja sekoita. Kananmunat kypsyvät nopeasti. Tarkista suola, ripottele hiukan tuoretta korianteria ja tarjoa ruisleivän päällä. Kruunaa herkku lusikallisella puolukkahilloa.

Superhelppo siemennäkkäri

Siemennäkkäri on ihan parasta pikkunaposteltavaa ja kaiken lisäksi terveellistä! Siemennäkkäri on älyttömän helppo tehdä, ja vaikka yllätyksenä äidille äitienpäivänä! Ainekset sekoitetaan, levitetään leivinpaperilla vuoratulle pellille ja uuniin. Varoitus: näihin tulee himo! Aineksia voi muuten vaihdella sen mukaan, mitä kaapista löytyy. Nämä tein solukämpän 50 cm: kiertoilmauunissa, kolme pellillistä yhtäaikaa. Ohjetta voi pienentää tarpeen mukaan, mutta veikkaanpa, että silloin näkkäri loppuu kesken! Jos taloudesta ei löydy desin mittaa, ainekset voi mitata juomalasilla. Eikä voi epäonnistua, jos ei mene ihan millilleen.

Siemennäkkäri

3 pellillistä (50 cm uuni)

2 juomalasia tattarijauhoja
1/2 lasia pellavansiemeniä
1 lasi seesamin siemeniä valkeita (ja mustia)
1 lasi auringonkukan siemeniä
3 tl suolaa
1/2 lasia öljyä (auringonkukka)
kiehuvaa vettä

Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa ja lisää öljy. Lisää koko ajan sekoittaen niin paljon kiehuvan kuumaa vettä, että saat niin löysän taikinan, että se levittyy leivinpaperilla vuoratulle pellille lusikalla, mahdollisimman ohueksi. Paista 140-150 asteessa kiertoilmalla 60-90 minuuttia. Kolmea peltiä yhtäaikaa paistaessa alimmat pellit paistuvat hitaammin. Puolivälissä voit leikata näkkärin paloiksi, paiston jälkeen sen voi murtaa. Paista niin kauan, että näkkäri saa kauniin värin ja on jokseenkin kuivaa. Jäähdytä ritilän päällä.

Ystävänpäivä, suolaista ja makeaa

Ystävänpäivää vietetään taas huomenna 14.2. Rakkaita ja ystäviä muistetaan kortein ja pienin lahjoin ja hellitään herkuilla. Suklaa ja makeat herkut, kuppikakut ja leivokset ovat kenties sydämen muotoisia tai vaalean punaisia. Vinkki: ruusu tai kimppu kukkia ilahduttaa aina!

Maailmalla Valentin's day on enemmän rakastavaisten juhlaa, kun meillä muistetaan ylipäätään ystäviä. En muuten tiennyt, että päivä mahdollisesti juontaa juurensa antiikin Rooman Lupercalia-juhlaan. 15.2 vietetyssä juhlassa kunnioitettiin Junoa, naisten ja avioliiton jumalatarta. Jo 1300-luvulla Englannissa ja Ranskassa vietettiin Valentinuksen päivän romanttisen rakkauden juhlia. Vasta 1800-luvulla perinne siirtyi Yhdysvaltoihin, kun samaan aikaan se Euroopassa jo unohtui. Sieltä se lienee taas levinnyt takaisin vanhaan maailmaan ja meilläkin sitä on vietetty jo 80-luvulta lähtien.

Blogiarkistosta poimin muutaman ohjeen suolaiseen ja makeaan. Erityisen suosittuja ovat olleet nämä helpot punajuurisydämet. Suosittelen! Sopivat vaikkapa alkupalaksi tai miksei brunssillekin. Hyvä idea on myös paistaa letut sydämen muotoisiksi rajaamalla taikina paistinpannulle piparimuotilla.

Suklaaseen dipatut ja liköörillä täytetyt mansikat maistuvat vaikkapa kuohuviinin kanssa.

Rocky road-kuppikakut, suklaata, vaahtokarkkeja, pähkinää: kaikkea ihanaa. Ohje on gluteeniton. 

Tai mikset kokeilisi Red Velvet-kuppikakkuja?

Ollaan jo puolivälissä helmikuuta. Hyvän matkaa jo kevättä kohden siis. Ihan pian päästään piilottamaan siemeniä multaan ja taimia koulimaan! Täällä sormet jo syyhyää, sillä monta pussia mm. tomaatin ja kurpitsan siemeniä ostettiin jo tammikuussa. Joko sinä olet hankkinut omasi?

Hyvää Ystävänpäivää Ystäväni!

Street food ja kaikkien sämpylöiden äiti!

Pikkujoulu postauksessa olikin jo kuvia Street food - kirjan resepteillä toteutetuista herkuista. Sain kirjan arvostelukappaleen; melkoinen järkäle! Kirjan ulkoasu on hauska käsinkirjoitettuine otsikkoineen ja kommentteineen ja kuvat houkuttelevia. Ohjeet vaikuttavat sopivan simppeleiltä mutta useimmissa on jotain uutta, joka houkuttaa kokeilemaan. Testattu on jo Ayam penyet- indonesialainen kana, hodarit japanilaisittain sekä useampi pikkeli. Burgerisämpyläresepti räjäytti pankin: parhaat höttösämpylät ikinä! Ihan toisella viisiin makua kuin kaupan kuivissa pullissa ja taannoisten pikkujoulujen äidit pohtivat huolestuneena, mahtaako jälkikasvulle enää kelvata tavan hampparisämpylät.
Kauhean tunnollinen reseptien seuraaja en ole, joten saatoin tehdä näihinkin herkkuihin pientä viilausta. Sämpyläohjeen tein puolitoistakertaisena ja saatoin lorauttaa hiven enemmän sulatettua voita kuin ohjeessa. Taikinasta tulee suoraan varsin tiivis, joten kulhon pohjalle sekoittamisen jälkeen jääneen jauhokourallisen jätin suosiolla käyttämättä. Tottelemattomana epäuskoisena tein sämpylöistä ohjetta suurempia; hyvin pienemmät olisivat riittäneet ja hodareita olisi jaksanut syödä useamman. 80 gramman sämpylöitä 1.5 kertaisesta ohjeesta tuli peräti 26 kappaletta.
Resepti on Sami Rekolan käsialaa ja perustuu Shake Shack-burgerketjun reseptiin.

Hampurilaissämpylät

12.5 dl vehnäjauhoja
8 g kuivahiivaa
1 dl voita
4 dl maitoa
3 dl kypsää jauhoista perunaa (perunalunta)
0.6 dl sokeria
3 tl suolaa
ripaus kurkumaa

Keitä jauhoiset perunat kuorineen ja paseeraa siivilän läpi perunalumeksi. Anna jäähtyä.
Sekoita voi ja jauhot yleiskoneella muruiseksi. Lisää loput ainekset ja sekoita tasaiseksi, älä vaivaa pitkään, sillä näihin sämpylöihin ei kaivata sitkoa vaan sämpylän pitää olla murea ja lohkeava.
Laita taikina kannelliseen astiaan  jääkaappiin vähintään kahdeksi tunniksi tai yön yli.
Jaa taikina tasakokoisiin paloihin (hodaria varten golfpallon kokoinen, 50 g, burgeriin mandariinin kokoinen, 70 g) ja pyöritä hodareita varten pitkulat ja burgereita varten pyöreät pullat.
Peitä vaikkapa leivinliinalla ja kohota lämpimässä paikassa  kaksinkertaiseksi.
Paista 180 asteessa 10-15 minuuttia.

Voitelin sämpylät ennen paistoa kevyesti vatkatulla kananmunalla, johon lisäsin 2 tl ruokasoodaa, sämpylään tulee näin tumma pinta. Ripottelin päälle valkoisia ja mustia seesamin siemeniä.

 

Olisin niin halunnut syödä toisenkin, mutta maha ei vetänyt! Wasabimajoneesi ja chili antoivat hodarille potkua. Sämpylät olivat muuten maukkaita vielä seuraavanakin päivänä.

Taikina on tiivis mutta kohosi yllättävän hyvin viileässä.

Piparjuuripikkelöidyt porkkanasuikaleet ja korealaiset pikkelikurkut olivat hurjan hyviä.

Misopikkeliä ja wasabimajoneesia.

Kuten yleensä juhlissa, kuvamateriaali jää heppoiseksi. Äitisämpylät oikealla, nakit nyhjöttävät taustalla ja indonesialainen kana vasemmalla.

Täältä löydät pikkelit ja indonesialaisen kanan reseptit ja paljon muuta. Melkoinen tiiliskivi täynnä houkuttelevia reseptejä, uusia juttuja paljon myös alan harrastajalle. Jos jotain miinusta, niin kirjassa on melko voimakas ominaistuoksu, kuten niin monessa keittokirjassa tänä päivänä. Toivottavasti se haihtuu...

Yhtä kaikki, erittäin hyvä lahjavinkki kokkauksesta innostuneelle!

Maa-artisokkasipsit

Maa-artisokka on ihana juures, josta saa herkullista keittoa, pyrettä, laatikkoa ja paistosta ja mitä nyt siitä keksiikään. Sipsit ovat kokeilemisen arvoisia ja niitä on kiva napostella ihan muuten vaan tai koristella ruoka-annos. Pienet artisokkamukulat ovat aika työläitä siivuttaa, mutta pikkusuolainen herkku palkitsee vaivannäön.

Maa-artisokkasipsit

maa-artisokkaa, muutama mukula
sitruunamehua
tilkka oliiviöljyä
suolaa

Pese maa-artisokat huolella. Siivuta mahdollisimman ohueksi, mieluiten mandoliinilla. Purista viipaleiden päälle sitruunamehua, etteivät ne tummu. Sekoita joukkoon pieni loraus oliiviöljyä ja sekoita, lisää suolaa. Levitä leivinpaperille leivinpellille ja kypsennä uunissa 180 asteessa (kiertoilma) 20-30 minuuttia, kunnes sipsit ovat rapeita. Ohuet kypsyvät paksuja nopeammin, vahdi aikaa. Käännä peltiä tarittaessa ja kääntele sipsejä tarvittaessa, vahdi etteivät pala. Anna jäähtyä pellillä. Tarkista suola, lisää tarvittaessa.

Mitä tänään syötäisiin? Nopea ja hidas munapekonileipä

Medikokin ajatuksia Nuori Lääkäri -lehdessä 2/2015. Alempana helpommin luettava versio.

 

Mitä tänään syötäisiin

Ruoka on tänä päivänä monelle yhä tärkeämpää. Trendejä seurataan innokkaasti, laitetaan astetta parempaa ruokaa viikonloppuisin ja seurustellaan ruuan äärellä. Tai käydään useammin ulkona syömässä. Ruokaintoilija ottaa selfien sijaan kuvia ruoka-annoksista ja jakaa somessa kuvia ja arvosteluja. Osalle ruuanlaitosta on tullut hifistelyä kaikenlaisine vempaimineen. Foodien elämäntehtävänä on kiertää maailmaa huippuravintoloiden antien perässä. Haetaan elämää suurempia elämyksiä, joista kertoa vielä jälkipolvillekin. Televisiosta tulee tuutin täydeltä ruokaohjelmia ja kokkikilpailuja. Viikonlopun huipennuksena on joko loppuun asti hiottu illallinen kotona tai tajunnan räjäyttävä maistelumenu trendiravintolassa.

Toisessa ääripäässä on perheenäiti tai isä, joka hektisen arkielämän lomassa koettaa kiiruhtaa ruokaostoksille pohtien, mitä ihmettä tänään syötäisiin? Kärryssä kitisevät nälkäiset lapset. Ostoskoriin päätyy todennäköisesti se iänikuinen jauhelihapaketti, makaronit ja maito. Kaikkia ei ruuanlaitto kiinnosta, se on vain välttämätön paha. Väsyneelle pienten lasten äidille paras palkinto on todennäköisesti hyvin nukuttu yö tai muutama tunti omaa aikaa, siinä ei pihvin kypsyysasteita pähkäillä.

Toisille ruoka on vain energiaa, toisille hyvä ruoka on elämäntapa. Kaupungistuminen, elintason nousu ja lisääntynyt vapaa-aika mahdollistivat, että ruuasta ja kokkaamisesta tuli muotia. On siinä paljon hyvääkin, kun mietitään mitä syödään, kun valitaan hyviä lähellä tuotettuja raaka-aineita ja vietetään aikaa yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Hyvä tulotaso antaa mahdollisuuden valintoihin ruokaostoksilla, jotka eivät välttämättä aina ole ekologisimpia. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan ne, joilla on vähän rahaa, syövät hyvätuloisia epäterveellisemmin mutta ekologisemmin. Jos unohdettaisiinkin ne alligaattorit ja Koben härät ja valittaisiin sitä lähituottajan luomulihaa ja sesongin raaka-aineita, vaikkapa edullisia mutta maukkaita juureksia; niilläkin voi hifistellä mielin määrin.

10 minuutin munapekonileipä

paahtoleipää

voita

juustoa

kanamuna

muutama pekonisiivu

sinappia

salaattia

tomaattia

Paahda leivät. Paista pekonit ja kananmuna pannulla. Voitele leipäviipaleet voilla ja sinapilla. Kokoa täytteet leivän väliin ja nauti.

Muutaman tunnin munapekonileipä

paahtoleipää/itse leivottua leipää

voita

ylikypsää lihaa/paahtopaistia sous vide´

kaltatut, kuivatut kirsikkatmaatit

herkkusieniä

64.5 asteinen muna

rucolasalaattia

kuivattuja kaprisia

hillottua punasipula

kastiketta

Kypsennä palanen paistia, lammasta, hirveä tai hirvenvasaa mausteliemessä n. 150 asteisessa uunissa paistin koosta riippuen vähintää 2 tuntia. Mausteliemeen vettä, suolaa, tähtianis, kardemumman palkoja, fenkolia, laakerinlehti, maustepippureita ja siirappia. Anna jäähtyä. Siivilöi liemi ja keitä kokoon liedellä. Tarvittaessa saosta hiukan esim. arrowjuurella. Tai kypsennä vakumoitua paahtopaistipalaa (1.3% suola) sirkulaattorissa (termostoidussa vesihauteessa) esim. 64.5 asteessa (kananmunan kypsennyslämpötila) paistin koosta riippuen 2-3 tuntia. Jäähdytä liha nopeasti, kuivaa ja ota väri pintaan kuumalla pannulla. Siivuta ohueksi.

Tee kirsikkatomaattien päihin pienet ristiviillot niin, ettei viilto ulotu hedelmälihaan. Käytä kiehuvassa vedessä ja nosta kylmään veteen. Kuori. Mausta suolalla ja laita uunipannuun n. 50 asteeseen, esim. uunin jälkilämpöön pariksi tunniksi.

Kypsennä kananmunia sirkulaattorissa (tasalämpövesihaude) 64.5 asteisessa vedessä 45-60 minuuttia. Vaihtoehtoisesti ison kattilan voi täyttää vedellä, säätää uunin lämpötilaa niin, että veden lämpötilaksi saa noin 65 asteeseen mittaria käyttäen.

Viipaloi herkkkusienet ohueksi ja paista öljyssä pannulla, mausta rosmariinilla, suolalla, pippurilla, lehtipersiljalla ja sitruunankuorella.

Leikkaa paahtoleipäsiivut kolmioiksi, voitele voilla ja paista pannulla molemmin puolin. Jätä odottamaan lämpimään uuniin. Tai käytä itse juureen tehtyä vaaleaa leipää.

Kokoa annos lautaselle, kuori kananmuna ja valuta sisältö lautaselle, ripauta päälle sormisuolaa.

Käytännönläheinen opas sous vide´-ruuanlaittoon: http://www.sousvide.fi/

Molekyyligastronomia-blogi: http://molekyyligastronomia.fi/

Kirjallisuutta: Anu Hopia, Tatu Lehtovaara ja Arto Rastas: Kaksi kokkia ja kemisti

 

Ruusukaalisipsit ja muuta pientä naposteltavaa

Ruusukaalisipsit, maustetut maapähkinät ja hyvää juustoa. Elokuvaillan terveellisempi vaihtoehto irtokarkkipussille ja perunalastuille. Jos suosittu lehtikaali on makuusi liian vahvaa, kokeile ruusukaalia.
Laitan tämän kategoriaan helppo ja nopea, vaikka ruusukaalin lehtien irroittelu onkin hiukan hidasta. Siihen hommaan voi valjastaa vaikkapa kylään kutsutut kaverit.
Sain arvostelukappaleen Chris Bryantin kirjasta rapeat sipsiherkut kotikeittiössä. Kirja kiinnosti, sillä kotikeittiössä vältän uppopaistamista ja friteeraamista viimeiseen asti, niin ruoan rasvaisuuden vuoksi kuin rasvankärynkin takia. Olin aika epäileväinen, että mitäs uutta tällä sipsisaralla nyt voisi olla. Opus yllätti, sillä moni ohje vaatikin vain kuivaamista tai uunissa paahtamista. Kirja on täynnä simppeleitä mutta kekseliäitä ohjeita niin suolaisista kuin makeistakin sipseistä eri kasviksia käyttäen. Ja löytyyhän sieltä perunalastujen ohjekin, juustoisia herkkuja ja useita dippiohjeita.
Ruusukaalisipsien ohjetta muutin nyt paremmin löytyvän 300 g pakkauksen mukaan. Kahdelle ihmiselle satsista riittää hyvin muun naposteltavan kera. Muiden aineiden määrää en sitten vähentänytkään, eikä niitä mielestäni ollut liikaa.

Ruusukaalisipsit

300 g ruusukaalia
1 rkl sitruunamehua
1 rkl wasabitahnaa
1 rkl mietoa öljyä
1 tl soijakastiketta
1/2 tl mustapippuria
1/2 tl sormisuolaa
1/2 tl paahdettua seesamiöljyä
1/2 dl paahdettuja maapähkinöitä murskattuna

Leikkaa ruusukaalin kanta kovertaen ja irroita lehdet. Leikkaa kantaa lisää jos irroittelu vaikeutuu. Viimeiset pienet lehdet voi jättää nupuksi ja muuhun käyttöön.Sekoita suuressa kulhossa sitruunamehu, wasabitahna, öljy, soijakastike, pippuri, suola ja seesamiöljy. Lisää ruusukaalin lehdet ja sekoita huolella, niin että seos tarttuu kaikkiin lehtiin. Asettele lehdet kahdelle leivinpaperilla vuoratulle pellille yhteen kerrokseen ja paista 15 minuuttia 150 asteessa (kiertoilmalla alempi) ja käännä. Jatka paistamista ja kääntele vähintään 10 minuutin välein. Ne saavat paahtua, hiukan ruskistua mutta varo polttamasta. Parhaita ovat rapeaksi paahtuneet. Ota sipsit uunista, ripottele päälle maapähkinärouhetta ja sormisuolaa.

Vinkki: paahda kokonaisia maapähkinöitä kuivalla pannulla, kunnes ne saavat hiukan väriä. Jäähdytä ja rouhi karkeaksi morttelissa.

 

 

Manchego-juustopalat

 

1 paketti Manchego-juustoa

hunajaa

pistaasipähkinöitä rouhittuna

 

Leikkaa juusto kuutioiksi ja laita kulhoon. Valuta päälle hunajaa ja pyörittele juustopalat kauttaaltaan hunajaan. Nostele juustopalat lautaselle, ripottele päälle hienonnettua pistaasia.

 

Ohje on mukaeltu Henri Alenin Vuoden keittokirjasta, jossa on paljon rehellisiä ja rouheita ohjeita kotikokille. Asioita on yksinkertaistettu ja allekirjoitan täysin Alenin ajatuksen, että keittiössä pärjää ilman välineurheilua. Tummanpuhuvat kuvat kansikuvasta lähtien on aika jännä valinta, itse kun aina vähän enemmän valoa kaipaisin. Aika hyvä valinta vaikkapa kokkaavalle isälle lahjaksi.

 

Itse maustamalla pähkinöistä saa terveellisempiä ja vähäsuolaisempia ja mausteita voi vaihdella mielensä mukaan.

 

Maustetut maapähkinät

 

pussillinen maapähkinöitä

mietoa savupaprikajauhetta

sormisuolaa

tilkka öljyä

pippuria

cayennepippuria

 

Sekoita mausteet pähkinöihin, maista itsellesi sopiva mausteisuus ja tulisuus. Paahda paistinpannulla koko ajan sekoittaen, älä anna palaa. Jäähdytä.

Kaikilla aisteilla, amuse bouche resepti

Amuse bouche, keittiön tervehdys, pieni suupala ruokahalun herättäjänä. Siitä ohje ja pohdintaa neurogastromiasta ja vähän muustakin.Medikokki Nuori Lääkäri-lehdessä 4/2015. Arkistoin näitä kolumneja tänne blogiinkin, en välttämättä oikeassa järjestyksessä.

 

Teksti helpommin luettavassa muodossa:

Kaikilla aisteilla

Kotona jo opetettiin että puhtaus on puoli ruokaa. En tiedä, tarkoitettiinko sillä, että kädet pitää pestä aina ennen ruokailua vai ylimalkaan hygieniasta huolehtimista, niin omasta kuin ruoka-aineidenkin.. Ehkäpä kyse oli molemmista. Terveysvaikutusten lisäksi uskon, että sanonta ohjaa myös siihen, kuinka puhtaus aistitaan osana miellyttävää ruokailuhetkeä.

Muistan, miten monet kerrat tuli syötyä silmillä niitä makeita berliininmunkkeja lähikaupan vitriinissä, siinä oppikoulun vieressä, nälkäisenä tietenkin, eihän kouluruoka sen ikäisenä ollut hyvää, se näytti ja tuoksuikin jokseenkin arveluttavalta. Tulihan niitä munkkeja ostettuakin, jos rahaa sattui olemaan. Mutta entä ne muistin sopukoissa majailevat tuoksut ja hajut! Elävästi muistan edelleen lapsuuteni syksyt: en voinut sietää etikkaista pistävää hajua joka täytti lapsuudenkotini, kun äitini säilöi vihreitä tomaatteja. Arvatkaa maistoinko niitä! Muistatte varmaan sen paahtoleipämainoksen, jossa mummo laitettuaan kuulokojeen korvaansa toteaa rapean paahtoleivän puraisun jälkeen että kuulostaa hyvältä! Tai miten riisimurojen kuuluu raksua.

Syömme siis kaikilla aisteillamme, sen ovat huippukokit hoksanneet jo aikaa sitten. Ruoan tai juoman ulkonäkö vaikuttaa makuun kiistattomasti. Miten moni jopa viinin huippuammattilainenkin väittää lasissa olevaa valkoviiniä punaviiniksi, kun maistelu tapahtuu sokkona? Niin värit kuin muodotkin johdattelevat makuaistiamme: pyöreät muodot mielletään herkemmin makeiksi kun taas kolmion ja tähden muoto liitetään karvaaseen tai hiilihapotettuun (juomaan). Eräässä testissä huomattiin, että mansikkajälkiruoka maistui 10 % makeammalta, kun se tarjottiin valkealta lautaselta mustan sijaan.

Makujen muuttaminen äänillä, tuoksuilla, ruoan tekstuurilla ja väreillä., siinä keinoja, joita niin keittiömestarit kuin ruokateollisuuskin pyrkivät käyttämään. Neurogastronomia, gastronomian ja neurologian yhdistävä, kiinnostava ja tällä hetkellä trendikkäältä vaikuttava tutkimuksen ala tuottaa tuloksia, joista ollaan myös kaupallisesti kiinnostuneita. Miten tunnelman vaihtaminen tai musiikki ja värit vaikuttavat ruoan makuun ja mitä muutoksia se aiheuttaa aivoissamme? Tai miltä mahtaa maistua fine-dining ateria noutoruokana?

Single malt-viskistä löytyi eräässä koejärjestelyssä eri tuoksuja ja makuja sen mukaan, millaisessa ympäristössä se tarjoiltiin. Vihreällä valaistussa maalaismaisemaksi muutetussa huoneessa viskissä oli enemmän päärynän, omenan ja leikatun ruohon tuoksuja. Lintujen laulu taustalla tehosti vaikutusta. Punaisessa pyörein huonekaluin sisustetussa huoneessa juomasta  löytyi makeita elementtejä enemmän kun taas puulla sisustetussa huoneessa, takkatulen loimutessa viskistä tunnistettiin mm. eteerisiä öljyjä ja setripuuta.

Vaikkapa kuplat ruoassa,  suutuntuma ja tekstuuri, lämpötila; tuntoaistimme ohjaavat myös makuaistiamme. Rapeat perunalastut mielletään tuoreiksi, hyvänmakuisiksi, kun taas vähemmän rapeiden makua ei pidetä hyvänä.  On myös huomattu, että ateriaa pidetään maukkaampana, kun se tarjoillaan raskaammalta lautaselta ja syödään painavammilla aterimilla.

Myös kulttuuri, lähiympäristö ja sosiaalisuus ohjaavat makutottumuksiamme. Sosiaaliryhmämme opettaa, mikä on hyvää tai pahaa ruokaa. Laboratorio-olosuhteissa on todettu muutoksia aivojen alueilla, jossa mielihyvää ja palkitsemista koetaan, kun koehenkilölle on kerrottu, että halpa viini olikin oikeasti kallista.

Moni kakku päältä kaunis: tullaanko meitä tulevaisuudessa huijaamaan yhä enemmän siinä, mitä meille syötetään? Vai huijaavatko omat aivomme? Yhtä kaikki, kyllä maku, siis se mitä haistamme ja maistamme, on tärkeintä. Jos ruoka on mautonta tai epäonnistunut, ei mikään stailaus tai miljöö sitä pelasta. Ja kyllä minusta likaisin käsin ateriointi on epämiellyttävää.

Amuse bouche

Amuse bousche on pieni suupalan tai kahden kokoinen ruokahalun herättäjä, keittön tervehdys ennen varsinaista ateriaa.

Amuse ahvenesta, noin 8:lle

 

2 nahatonta, ruodotonta tuoretta ahvenfileetä

lime

ruiskorppujauhoja (mieluiten itse tehtyjä)

muutama tuore mansikka

tilliä

smetanaa

tuoretta piparjuurta

suolaa

kuivattuja kapriksia (huuhdotut valutetut pienet kaprikset voi kuivata miedossa uunin lämmössä)

Huuhdo, kuivaa ja suolaa ahvenfileet. Raasta piparjuuri ja sekoita smetanaan (1/2 dl smetanaa, noin 1 rkl piparjuurta). Mausta ripauksella suolaa. Raasta hiukan limen kuorta. Viipaloi mansikat. Levitä lautaselle reilusti ruiskorppujauhoja ja paina kalat siihen. Purista reilusti limen mehua kaloille ja anna maustua hetken. Suikaloi fileet. Aseta pari ahvensuikaletta lusikkaan ja nokare smetanaa päälle. Koristele mansikkaviipaleella, tillillä ja ripauksella limen kuorta. Lisää muutama kuivattu kapris. Voit myös koota ainekset yhdeksi annokseksi koko pöytäseurueelle.

Pariisi ja mustikkavuohenjuustoleivät

Ihana Pariisi! Ihanat vuohenjuustoleivät ja mustikkasalsa! Sain arvostelukappaleen trendikokki ja katuruokaguru Richard McCormick'n uudesta keittokirjasta. Onhan noita keittokirjoja ja netti täynnä reseptejä. Mutta mutta, tämä opus kolahti: luin kirjan siltä istumalta kannesta kanteen.

Eripuolilla maapalloa asunut ja kokannut, amerikkalais-ruosalainen, helsinkiläistynyt keittiömestari McCormick tutustuttaa lukijansa Pariisin uusiin ruokatrendeihin. Perinteisten bistrojen ja luksusravintoloiden rinnalle on noussut muiden maiden keittiöistä vaikutteita ammentavia ravintoloita, katuruokakioskeja ja -rekkoja. Kirja vinkkaa useita kahviloita, ruokapaikkoja, leipomoita ja ravintoloita osoitteineen ja kauniine houkuttelevine kuvineen niin, että tekisi mieli heti lähteä Pariisiin! Tämä kirja kannattaa ottaa vaikka matkaoppaaksi.

Kirjan ulkoasu on tyylikäs; retrovihreät, paksut kovat kannet ja upotetut kirjaimet. Plussaa on kolme kirjanmerkkinauhaa jotka ovat tietysti Ranskan lipun väreissä.

 

Ruokaohjeet on selvästi sopeutettu suomalaisiin raaka-aineisiin ja laadittu kokin omaa filosofiaa noudattaen. Itselle lyhyet valmistusohjeet raaka-aineluettelon oikealla puolella toimivat, niitä on helppo vilkaista kesken ruoan valmistuksen.

Kirja on täynnä ohjeita, joita tekee mieli kokeilla. Perinteisiä klassikkoreseptejä on yksinkertaistettu ja niissä on uutta twistiä. Joukossa on myös aamiaisherkkuja, pientä purtavaa ja jokunen vegaaninen ohje. Yksi tuorepuuron ohjekin löytyy sekä ohje raakamacaroneihin.

Kokeilemani vuohenjuustoleivät mustikkasalsalla veivät kielen mennessään! Yksinkertaiset ainekset, keskenään hyvin natsaavat maut, ihana herkku! Ostamani pehmeä vuohenjuusto (President Chevre) kaipasi notkistukseen tilkan maitoa, eikä suolaa tarvinnut lisätä. Ohjeessa viitataan kirjasta löytyvään aamiaisleipään, sen korvasin itse leivotulla vaalealla leivällä.

 

 

Vuohenjuustoleivät ja mustikkasalsa

 

5 leipäsiivua

 

Vuohenjuustotahna

 

2 dl pehmeää vuohenjuustoa

1 tl sitruunankuorta

1 rkl hunajaa

1 tl suolaa

 

Mustikkasalsa

 

1 dl tuoreita mustikoita

1 tl tuoretta minttua

1 tl hunajaa

1 rkl sitruunamehua

mustapippuria

 

Päälle

 

1 tl sitruunankuorta raastettuna

mustapippuria

 

Sekoita vuohenjuuston joukkoon raastettu sitruunankuori. Mausta hunajalla ja suolalla. Sekoita mustikkasalsa; hienonna minttu ja sekoita aineet keskenään. Paahda leivät pannulla, laita päälle vuohenjuustotahnaa ja mustikkasalsaa. Koristele raastetulla sitruunankuorella ja mustapippurilla.

 

Kanttarellipiirakka

Erittäin maukas sienipiirakka, kahvipöytään tai iltapalaksi. Tässä piirakassa on umamia ja ihanan rapea, ohut pohja! Löysin vanhan sienipiirakan ohjeeni, sitä hiukan muuttelin. Kanttarellin tilalle voi laittaa melkeinpä mitä sieniä haluaa, maku vain muuttuu. Juustoraaste kannattaa tehdä mahdollisimman hienoksi, silloin se sekoittuu paremmin taikinaan. Itse käytän microplane-raastinta.

Kanttarellipiirakka

taikina:

2 dl vehnäjauhoja
125 g voita
1/2 dl juustoraastetta (esim. cheddar)
1/2 dl (rasvatonta) maitoa

täyte:

noin litra tuoreita paloiteltuja kanttarelleja tai muita sieniä
2-3 rkl voita
1-2 rkl ruiskorppujauhoja
1 salottisipuli
1 valkosipulin kynsi
2 dl smetanaa (tai creme fraichea)
n. 1 dl (rasvatonta) maitoa
suolaa, mustapippuria, muskottipähkinää

2 dl juustoraastetta (cheddar)

Nypi voi jauhojen joukkoon sormenpäillä, lisää juustoraaste ja maito ja sekoita nopeasti. Laita jääkaappiin noin puoleksi tunniksi.
Tee silläaikaa täyte; höyrytä kuivalla pannulla sienistä neste, lisää voi ja paista sieniä samalla käännellen. Lisää sipulit, tarvittaessa voita. Paista sieniä, kunnes niihin tulee hyvä väri ja ne napakoituvat. Lisää korppujauhot ja sekoita. Lisää smetana ja anna seoksen muhia keskilämmöllä. Lisää maitoa, sillä seoksesta tulee helposti liian paksua. Mausta ja anna jäähtyä.
Kauli taikina kahden leivinpaperin välissä pyöreäksi, reilusti piirakkavuoan kokoiseksi. Painele piirakkapohja vuokaan leivinpapereineen ja paista 200 asteessa (kiertoilma) noin 10 minuuttia, kunnes reunat saavat hiukan väriä. Poista varovasti päällimmäinen paperi ja levitä täyte vuokaan. Ripottele päälle juustoraaste ja paista piirakkaa vielä n. 15 minuuttia, kunnes piirakka on kypsä ja kauniin värinen.

 

Piirakassa on ihanan rapea ja ohut pohja. Maku on täyteläinen, smetanan happamuus korostaa hienosti sienten omaa makua. Toimii haaleana ja kylmänä.

 

Suolaiset korvapuustit

Korvapuustit, suolaiset korvapuustit, ovat mukavaa vaihtelua sämpylöille ja patongille. Korvapuustit ovat herkullinen ja kevyempi vaihtoehto briosseille. Taikinaksi sopii tavallinen pullataikina ilman sokeria (ja rasvaa) tai vaalea leipä- tai sämpylätaikina. Taikina kannattaa tehdä edellisiltana jääkaappiin kohoamaan; pitkä kohotus viileässä antaa leipään makua. Täytteeksi voi valita haluamansa ainkset, vaikkapa tyyliin mitä kaapista löytyy. Erilaiset yrtit ja juustoraaste toimivat hyvin ja pestosta saa tuhtia makua.
Omiin korvapuusteihini valikoitui kaapista artsiokkatahna sekä tattitryffelitahna, lisäsin vielä lorauksen tryffeliöljyä ja hiukan sormisuolaa. Pinjansiemenet antavat hiukan purutuntumaa ja ihanaa pähkinäistä makua. Yleiskoneella taikina on nopea tehdä ja koneen kannattaa antaa vaivata taikinaa riittävän kauan, ainakin kymmenisen minuuttia, hyvän sitkon aikaansaamiseksi. Vehnäjauhoja lisäsin sen verran, että taikina tarttuu taikinakoukkuun mutta on edelleen sen verran löysää, että tarttuu sormiin. Yön yli kohotettavan taikinan voi jättää vähän löysemmäksi, se tuntuu kiinteytyvän pitkässä kohotuksessa. Toisaalta kaulittava taikina saa olla pehmeämpi, täytyy vain käyttää riittävästi jauhoja kaulitessa.

Suolaiset korvapuustit (2 pellillistä, 15-20 kpl)

6 dl vettä
1/2-1 dl jogurttia
50 g hiivaa
1 rkl siirappia
1 dl durumjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
vehnäjauhoja (karkeita ja puolikarkeita)
1 rkl suolaa

täyte:

1 purkki artisokkatahnaa
1 pieni purkki tatti-tryffelitahnaa
tryffeliöljyä
pinjansiemeniä
sormisuolaa

voiteluun kananmuna

Liota hiiva nesteeseen, jos kohotat taikinan yön yli jääkaapissa, nesteitä ei tarvitse lämmittää. Lisää siirappi, durumjauhot, kaurahiutaleet ja anna taikinan seisoa ainakin puoli tuntia. Lisää loput vehnäjauhot vähitelleen, sopivan koostumuksen aikaansaamiseksi ja vaivaa huolella vähintään 5 minuuttia koneella, käsin kauemmin. Lisää suola ja jatka vaivaamista toinen mokoma. Taikina saa jäädä hiukan sormiin tarttuvaksi. Siirrä öljyttyyn kannelliseen astiaan yön yli jääkaappiin tai kohota normaalisti huoneen lämmössä. Kauli jauhotetulla leivinlaudalla suorakaiteen muotoiseksi. Lisää tahnat, siemenet ja öljy ja suola tai valitsemasi täytteet ja kierrä rullalle. Leikkaa kolmiomaiset palat ja laita pellille kapeampi puoli ylöspäin ja paina littanaksi. Anna kohota liinan alla, voitele kevyesti vatkatulla kananmunalla ja paista 225 asteessa (uunista riippuen) n. 15 minuuttia, kunnes puustit ovat kauniin värisiä ja kypsiä.

Olen tykästynyt karkeisiin vehnäjauhoihin leivinpöydällä ja tulee niitä lisättyä moniin leipomuksiinkin puolikarkeiden sijasta. 

 

Suolaiset korvapuustit nautittiin kuohuviinitastingissä, makupari toimi hyvin.

 

Juhlapöydän tarjottavat - viime hetken vinkit

 

Yo-juhlat, lakkiaiset, valmistujaiset, koulun päättäjäiset; juhlasuma ja juhlahumua tulevana viikonloppuna. Vielä viime hetken vinkit noutopöydän tarjottaviin, sillä tässähän on vielä muutama päivä aikaa loihtia herkkuja.

Tuulihatut makealla tai suolaisella täytteellä on sopivan kepeä tarjottava, eikä niitä kannata tehdä liian aikaisin. Maineestaan huolimatta ne on oikeastaan helppo tehdä.

Ruiskupit erilaisin täyttein on suosittu ja maistuva pikkusuolainen. Kaupan valmiista ruistaikinasta ne on helppo valmistaa. Buffetpöydän muita antimia löydät täältä. Sivupalkin osioissa juhlat, kakut, pientä makeaa ja pientä suolaista löytyy lisää vinkkejä.

 

Luumua luumua, kolmen ruokalajin verran.

Kuivattu luumu ei ihan ensimmäisenä tule mieleen, kun valitsee raaka-aineita ruokaan. Sunsweet-reseptihaasteessa Luovasti luumusta mielikuvitusta tarvittiin, sillä luumukaurapuurot ja sekametelisopat on jo keksitty. Luumut jalostuivatkin sitten kolmen ruokalajin menuksi, ja luumu on tosiaankin näiden ruokien pääraaka-aine. On kyllä sanottava, että sana kuivattu johtaa tässä kohden harhaan; sen verran mehukkaita ja kosteita nämä luumut ovat ja niitä saa myös täysin säilöntäaineettomina.
Kisassa myös ruuan ulkonäkö ratkaisee. Päivänvaloa odotellessa postaus jäikin viime metreille, ja kun vielä nettiyhteyskin pätki, reseptit tulevat nyt yhtenä pompsina.
Alkupalojen täyte riittää ainakin 20 luumuun. Pari kolme per nenä riittää mainiosti alkupalaksi, mutta seisovaan pöytään näitä on helppo tehdä enemmänkin.
Risotossa yhdityy monta lempiraaka-ainettani johon luumun makeus sopii mielestäni hyvin.
Luumuleivoksia en halunnut äkkimakeiksi. Rosmariini antaa mukavaa metsäistä makua brandylla maustetulle luumulle ja vaniljalle.

Pekoniluumut

kuivattuja Sunsweet-luumuja

1 dl ricottajuustoa

1-2 valkosipulin kynttä

suolaa, pippuria

½ dl panko-korppujauhoja

½ dl parmesanlastuja/raastetta

tuoreita salvianlehtiä

pekonisiivuja

Puolita pekonisiivut. Hienonna valkosipuli, yhdistä täyteaineet, mausta suolalla ja pippurilla. Paina luumun sisään lusikallinen täytettä, laita täytteen päälle salvianlehti ja kääri luumu puolikkaaseen pekonisiivuun ja kiinnitä hammastikulla. Kypsennä 200 asteisessa uunissa, kunnes pekoni rapsakoituu, noin 10 minuuttia. Tarjoa mieluiten lämpimänä, kun pekoni on vielä rapeaa.

Luumurisotto splettihelmistä 4:lle

4 dl spelttihelmiä

öljyä (oliivi)

1 pkt Sunsweet-luumuja (200 g)

1 sipuli

1 solovalkosipuli

kuivaa sherryä

½ punainen ja ½ vihreä chili

1 sellerinvarsi

vuohenjuustoa tanko

suolaa, pippuria

pecorino-juustoa

lehtipersiljaa

kanalientä

kourallinen saksanpähkinöitä

lehtipersiljaa

raastettua sitruunan kuorta

Kuutioi luumut pieniksi paloiksi ja laita kulhoon. Kaada päälle n. ½ dl kuivaa sherryä ja jätä maustumaan. Hienonna sipulit. Halkaise chilit, poista siemenet ja hienonna. Leikkaa sellerinvarsi pieniksi kuutioiksi.

Kuumenna pannulla loraus öljyä ja freesaa sipuleita hetki. Lisää spelttihelmet ja pyörittele taas hetki. Lisää kunnon loraus kuivaa sherryä ja anna sherryn haihtua. Lisää vähitellen kuumaa kanalientä samalla sekoittaen. Kymmenisen minuutin kuluttua lisää chilit ja selleri, jatka kanaliemen lisäämistä. Spelttihelmet kypsyvät al denteksi noin 20 minuutissa. Lisää lopuksi vuohenjuusto nokareina, pippuria myllystä ja tarkista suola. Ota risotto pois liedeltä, lisää tarvittaessa vielä tilkka kuumaa kanalientä. Sekoita joukkoon vähän pienennetyt saksanpähkinät ja lehtipersiljasilppua, annostele lautasille ja raasta päälle pecorinojuustoa ja sitruunan kuorta.

Luumuleivokset 12 kpl

Murotaikinapohja maustetaan rosmariinilla, brandylla maustetut luumut peitetään creme patissierella. Muutama tippa rosmariinivaniljaöljyä, raastettua sitruunan kuorta ja tomusokeria vielä päälle.

½ pkt (100 g) Susnweet luumuja

brandya

Pilko luumut kuutioiksi, laita pieneen kulhon ja kaada sen verran brandya päälle, että luumut peittyvät. Jätä maustumaan.

Rosmariinivaniljaöljyyn:

kourallinen tuoretta rosmariinia

n. 1 dl mautonta (esim. maapähkinä) öljyä

½ vaniljatanko

Halkaise vaniljatanko ja poista siemenet. Laita rosmariinin neulaset ja tilkka öljyä leikkuriin tai talouskoneeseen ja aja hienoksi. Jos neulaset ovat kovin kuivia, lämmitä seosta hetki kattilassa vaniljatangon kanssa ja jätä maustumaan. Lisää loppu öljy ja siivilöi harson läpi. Lisää vaniljansiemenet. Ota talteen harsoon jäävä tahna.

Creme patissiere

1 vaniljatanko

4 dl täysmaitoa

4 keltuaista

80 g sokeria

30 g maissitärkkelystä

25 g voita

Halkaise vaniljatanko ja kaavi siemenet, laita kaikki maidon kanssa kattilaan, kuumenna lähelle kiehumispistettä. Nosta syrjään ja anna maustua. Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi, lisää seokseen maissitärkkelys. Poista vaniljatanko maidosta, kuumenna uudelleen ja sekoita osa keltuaisvaahtoon. Kaada seos maidon joukkoon kattilaan sekoittaen. Kuumenna, älä keitä. Seos sakenee huomattavasti. Anna jäähtyä hetki ja vatkaa joukkoon voi. Mikäli seokseen tulee paakkuja, paseeraa siivilän läpi.

Muropohja:

125 g voita

1 dl sokeria

1 kananmuna

2 tl vaniljasokeria

1 tl leivinjauhetta

1 dl perunajauhoja

2.5 dl vehnäjauhoja

½-1 tl pilkottua tuoretta rosmariinia tai rosmariiniöljyn valmistuksesta jäänyttä tahnaa

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Lisää kananmuna. Sekoita kuivat aineet ja lisää nopeasti joukkoon. Älä vaivaa enää. Lisää rosmariini (rosmariinitahna). Laita taikina kylmään tasaantumaan. Jaa taikina 12 osaan ja painele taikina leivosvuokien (italilalaiset leivosvuoat, kertakäyttöiset) pohjalle ja reunoille. Laita kylmään n. puoleksi tunniksi. Laita päälle hiukan rutisteltu paperinen muffinssivuoka ja täytä se paistokuulilla tai kuivilla herneillä. Paista pohjia 180 asteessa n. 10-15 minuuttia, kunnes pohjat ovat lähes kypsiä. Poista kuulat ja muffinssivuoat.

Laita jokaiseen leivokseen lusikallinen luumuja, peitä creme patissierellä ja laita luumunpalanen vielä koristeeksi. Paista 10 minuuttia ja anna jäähtyä. Lorauta leivosten päälle tilkka rosmariinivaniljaöljyä ja raasta hiukan sitruunankuorta. Ripota päälle vielä tomusokeria.

Sunsweet lahjoitti reseptien kehittelyyn käytetyt luumut sekä mahdollisuuden osallistua ruokastailaus ja kuvaustapahtumaan.

Pannaria iltapalaksi

Suolainen pannari, juustoinen pannukakku, toimii pienenä iltapalana ja on nopea valmistaa vaikka yllätysvieraille. Pannarin täytteeksi voi kerätä melkein mitä jääkaapista vaan löytyy. Hyvä konsti siis hävikin vähentämiseksi. Pannaritaikina on helppo ja nopea valmistaa blenderissä, eikä taikinasta taatusti löydy jauhopaakkuja. Tähän pannariin päätyi maitorahkajuoman jämät, tilkka creme fracihea, homejuuston ja salaattijuuston tähteet.

Juustopannari, pellillinen

6 dl maitoa, maitorahkajuomaa, vettä ym.
3 kananmunaa
1 tl suolaa
1 tl sokeria
3 kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
n. 30- 50 g voita ohuina viipaleina

päälle:
sinsihomejuustoa
salaattijuustoa
tuoretta rosmariinia
sitruunankuoriraastetta

Sekoita taikina blenderissä, jätä seisomaan puoleksi tunniksi. Lämmitä uuni kuumaksi, n. 225 asteeseen. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun uunipannuun. Ripottele päälle juustonokareita, rosmariinia ja sitruunankuoriraastetta. Kypsennä kauniin ruskeaksi. Nauti vaikkapa salaatin kanssa.

Kuuma uuni ja voi saavat aikaan ihanan rapean pinnan pannariin.

Buffetpöydän reseptejä

Buffet-pöydän tarjottavaa, reseptejä seisovaan pöytään. Ruokaa ylioppilasjuhliin. Ja vaikkapa pääsiäispöytään. Kevään juhliin voi alkaa pikkuhiljaa valmistautumaan; ison osan tarjottavista voi tehdä hyvissä ajoin pakkaseen. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Nämä syötiin itsenäisyyspäivänä, mutta toimivat hyvin juhlassa kuin juhlassa. Makeita tarjottavia ylioppilasjuhliin vaikkapa täältä, suussa sulava suklaamoussekakku ja juhlakuvissa myös ideoita. Täytekakut, macaron, pientä suolaista ja pientä makeaa-tagien alla lisää ideoita. Leipä-tagin alla on monta hyvää reseptiä. Varsinaisia pääsiäisherkkuja täällä.
Iloinen itsenäisyys-juhlien reseptejä lupasin jo aikaa sitten. Blogille aikaa on viime kuukausina ollut niukanlaisesti. Ärhäkkä virus vei yhden viikon ja ruuanlaitto on ollut varsin arkipäiväistä, hävikin vähentämistä ja tähteiden syöntiä. Jokusen kerran koneen ääreen istahtaessa nettiyhteys on tökkinyt ja homma on kuivunut kasaan. Ylimääräiset vapaapäivät ilman suunniteltuja projekteja otetaan ilolla vastaan ja tehdään rästihommia. Ja kevään myötä on tullut uusia harrastuksiakin, jotka ottavat oman aikansa.

Tämän buffet-pöydän kimpussa oli kymmenkunta aikuista ja muutama nuorison edustaja. Ruokaa jäi hyvin tähteeksi joten annoksista riittää 15 aikuiselle vähintään. 

MasterChef-Kiran mangoinkiväärikastikeohjeen sain joskus, mutta en löytänyt sitä mistään, joten makuja muistellen tein oman versioni.

Mangoinkiväärikastike

2 pss pakastemangoa a 300 g

3 rkl sweet chili sauce

suolaa reilu rkl

½ solovalkosipuli hienonnettuna

reilu pätkä tuoretta inkivääriä hienonnettuna

1 dl sokeria+ ½ dl vettä kiehautetaan että sokeri sulaa siirapiksi

Blenderiin ja sekaisin, tarjotaan kylmänä lihan kanssa.

Perunanpuolikkaat

16 isoa perunaa (rosamunda tms)

1 pss pororouhetta 150 g

300 g mustaleimaemmentaalia raastettuna

n. 200 g voita (ruskistettu)

suolaa, pippuria, cayenne, muskotti, tuore timjami

Kypsennä pestyt perunat 200 asteisessa uunissa. Halkaise kuumana ja kaiva sisus kulhoon. (jätä hiukan perunaa pois) Lisää muut aineet ja sekoita tasaiseksi. Täytä perunankuoret. Ennen tarjoilua kuumassa uunissa lämmitys + väri pintaan.

Ruskistettu voi: keitä laakeassa kattilassa voita keskilämmöllä niin että voi ruskistuu ja tulee pähkinäinen tuoksu. Lähempänä oikean lämpötilan saavuttamista ja voin valmistumista se alkaa vaahdota. Varo polttamasta.

Luumuvinegretti

200 g kuivattuja pehmeitä luumuja

rosmariinia pari oksaa

½ solovalkosipuli

pippuria, suolaa, cayenne

dijon-sinappia 3 tl

1 sitruunan mehu

n. 1 dl punaviinietikkaa

n. 4 dl rypsiöljyä

3 dl vettä

Blenderillä ainekset sekaisin, tarjotaan kylmänä.

Paahtopaisti

Ota paisti huoneenlämpöön hyvissä ajoin. Laita 120 asteiseen uuniin paistomittarin kanssa ja kypsennä, kunnes paistin sisälämpö on 53 astetta. Anna levätä. Ota jäähtyneeseen paistiin väri pintaan kuivalla kuumalla pannulla. Suolaa ja pippuroi, mausta (yrttejä) reilusti, kääri kelmuun, laita kylmään. Leikkaa mahdollisimman ohuiksi siivuiksi.

Salaatti

etikkapunajuuria

päärynöitä

rucolaa, pinaattia

aurajuustoa

keitettyjä vihreitä papuja, jos haluaa

Sekaisin juuri ennen tarjoilua, tarjoa luumuvinegretin kanssa

Inkiväärikastike vasemmalla, paahtopaisti ja perunanpuolikkaat. Takana punajuurilevite ja mangopapusalsa.

Syötiinhän siellä paljon muutakin. Edessä vasemmalla bataattilevite, keskellä luumuvinegretti. Takana bbq-lihapullat ja bbq-kastike.